Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Pelaaminen otsikoissa
- Viestiketjun aloittaja Nisupulla
- Aloituspäivämäärä
cobalos
Well-Known Member
Olisi hauska tietää, mikä näissä tutkimuksissa on "pelaajan" määritelmä. Tämä määritelmä kuitenkin sanelee hyvin pitkälle, millaisia tuloksia saadaan esim. ikä- ja sukupuolijakauman osalta.
En halua mitenkään väheksyä ketään tai toisaalta nostaa toisia jalustalle, mutta jos käynnistät Candy Crushin kerran viikossa, ei se tee sinusta "gameriä". Kuten minustakaan ei tule jalkapalloilijaa, jos käydään pojan kanssa aina silloin tällöin potkimassa futista.
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Elinkeinoministeri haluaa patistaa pleikkaria päivät pitkät pelaavat miestenalut työelämään kansantaloutta kasvattamaan.
Helsingin Sanomat:
Ongelmana on Lintilän mielestä se, että liian monella pojalla opinnot loppuvat peruskouluun. Hän sanoo, että vain peruskoulun käyneiden työllisyysaste on 43 prosenttia. Tilanteen muuttaminen vaatisi paljon resursseja.
”Kyllä minua myös huolestuttaa, onko työmoraali ja työmotivaatio heikentynyt. Että yhteiskunta on velvollinen pitämään minusta huolta, vaikka pelaan pleikkaa kotona”, Lintilä sanoo.
Mitä näille ”peräkammarin pojille” pitäisi tehdä?
Lintilä sanoo, ettei hänellä ole vastausta. ”Tarvitaan lisää tietoa, mikä se porukka on.”
Ministerin mukaan kohtaanto-ongelman taustalla on myös se, että kannustimet eivät vieläkään ole kohdallaan.
”Ihmisiä ei voi pakottaa muuttamaan kotoaan työpaikan perässä. Mutta jotenkin pitäisi olla ihmisillä sisäänrakennettuna, että työ tuo elämiseen hyvinvointia ja sisältöä.”
LINTILÄ kertoo olleensa vuosia sitten matkalla Britanniassa ja lukeneensa paikallislehdestä työllisyyskurssista, jossa kolmannen polven työttömille opetettiin vuorokausirytmiä.
”Emme me enää ole hirveän kaukana siitä”, Lintilä sanoo.
Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005819792.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus
Helsingin Sanomat:
Ongelmana on Lintilän mielestä se, että liian monella pojalla opinnot loppuvat peruskouluun. Hän sanoo, että vain peruskoulun käyneiden työllisyysaste on 43 prosenttia. Tilanteen muuttaminen vaatisi paljon resursseja.
”Kyllä minua myös huolestuttaa, onko työmoraali ja työmotivaatio heikentynyt. Että yhteiskunta on velvollinen pitämään minusta huolta, vaikka pelaan pleikkaa kotona”, Lintilä sanoo.
Mitä näille ”peräkammarin pojille” pitäisi tehdä?
Lintilä sanoo, ettei hänellä ole vastausta. ”Tarvitaan lisää tietoa, mikä se porukka on.”
Ministerin mukaan kohtaanto-ongelman taustalla on myös se, että kannustimet eivät vieläkään ole kohdallaan.
”Ihmisiä ei voi pakottaa muuttamaan kotoaan työpaikan perässä. Mutta jotenkin pitäisi olla ihmisillä sisäänrakennettuna, että työ tuo elämiseen hyvinvointia ja sisältöä.”
LINTILÄ kertoo olleensa vuosia sitten matkalla Britanniassa ja lukeneensa paikallislehdestä työllisyyskurssista, jossa kolmannen polven työttömille opetettiin vuorokausirytmiä.
”Emme me enää ole hirveän kaukana siitä”, Lintilä sanoo.
Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005819792.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus
Omenanraato
Well-Known Member
http://www.theesa.com/wp-content/uploads/2018/05/EF2018_FINAL.pdf
Multiplayereiden osalta:
56% of the most frequent gamers play multiplayer games at least once a week, spending an average of 7 hours playing with others online and 6 hours playing with others in person.
Tässä taas alustakohtaisesti. Eli kyllä siellä pelataan paljon muullakin kuin pelkällä puhelimella.
60 percent of Americans play video games daily.
HOW MANY US HOUSEHOLDS PLAY GAMES ON THE FOLLOWING DEVICES?
41% PERSONAL COMPUTER
36% SMARTPHONE
36% DEDICATED GAME CONSOLE
24% WIRELESS DEVICE
14% DEDICATED HANDHELD SYSTEM
8% VIRTUAL REALITY DEVICES
Se on kyllä myös vähän makuasia mitä pitää pelaajan. Esim mun vaimon omat hetken menee 99%:sti hay dayn parissa. Pelaa sitä ekana aamulla ja viimeisenä illalla, useamman tunnin päivässä. Pelannut jo pari vuotta varmaan kohta. Mutta mitään muuta ei pelaa ollenkaan.
Välillä siis pelaa päivässä paljon enemmän kuin minä, mutta en pidä häntä miltään osin pelaajana.
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Keinot on monet.
Rakennusyrittäjä Riku, 23, kartutti bisneksensä pohjakassan kauppaamalla vanhoja konsolipelejä - nyt menestyjä omistaa ainakin toistakymmentä asuntoa ja matkustaa kuukausittain
Lisää: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809162201201967_u0.shtml
Rakennusyrittäjä Riku, 23, kartutti bisneksensä pohjakassan kauppaamalla vanhoja konsolipelejä - nyt menestyjä omistaa ainakin toistakymmentä asuntoa ja matkustaa kuukausittain
Lisää: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809162201201967_u0.shtml
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Brändit uuteen uskoon briteissä
Sijalla kolme komeilee Playstation ja nintendo on sijalla yksitoista ja Xbox sijalla 17.
https://wccftech.com/playstation-third-most-relevant-brand/
Sijalla kolme komeilee Playstation ja nintendo on sijalla yksitoista ja Xbox sijalla 17.
https://wccftech.com/playstation-third-most-relevant-brand/
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Hyvä kirjoitus. Nykypolvi ei arvosta tavaroita kuten aiemmat teki. Kännykkä ja pelikonsoli vielä menettelee.
Isä ei ehkä tiennyt sitä, mutta hänen sukupolvensa oli ehkä viimeinen, joka vielä arvosti tavaraa, kirjoittaa Riku Siivonen.
Siitä mentaliteetista syntyivät suuret ikäluokat, vanhempamme, jotka eivät vieläkään osaa kuluttaa palveluita (”Taksilla? Ei kai, mennään omalla autolla.”), koska se on tuhlaamista (”Käykö teillä siis siivooja?”), mutta sijoittaa rahansa mielellään kaikkeen konkreettiseen (”Rakensimme mökille kesäkeittiön, kolme terassia ja paljun!”). Mutta jo heidän lapsenlapsensa saavat syntymäpäivälahjaksi lähinnä latausseteleitä digitaaliseen pelikauppaan. Fyysisestä maailmasta muistuttavat enää älypuhelin tai pelikonsoli, joita isä poikieni vaarina luonnollisesti paheksui.
Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10410373
Isä ei ehkä tiennyt sitä, mutta hänen sukupolvensa oli ehkä viimeinen, joka vielä arvosti tavaraa, kirjoittaa Riku Siivonen.
Siitä mentaliteetista syntyivät suuret ikäluokat, vanhempamme, jotka eivät vieläkään osaa kuluttaa palveluita (”Taksilla? Ei kai, mennään omalla autolla.”), koska se on tuhlaamista (”Käykö teillä siis siivooja?”), mutta sijoittaa rahansa mielellään kaikkeen konkreettiseen (”Rakensimme mökille kesäkeittiön, kolme terassia ja paljun!”). Mutta jo heidän lapsenlapsensa saavat syntymäpäivälahjaksi lähinnä latausseteleitä digitaaliseen pelikauppaan. Fyysisestä maailmasta muistuttavat enää älypuhelin tai pelikonsoli, joita isä poikieni vaarina luonnollisesti paheksui.
Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10410373
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Ei varsinaisesti ole pelaaminen otsikoissa, mutta asenne on oikea (katso kuva).
Milja, 42, asuu Vantaalla 15 neliön asunnossa – näistä kekseliäistä tilaratkaisuista hän on erittäin ylpeä
15 neliöön hän on saanut mahtumaan paljon rakkaita tavaroitaan. Rakkain on muhkea sohva, jonka syliin hän voi käpertyä kirjan tai läppärin kanssa. Sivupöytä on koottu vanhoista matkalaukuista. Parvella on hänen makuusoppinsa, jossa on muun muassa leveä sänky, yöpöytä ja puulaatikoista rakennettu hylly kirjoille, kukille sekä Playstationille.
Lisää: https://www.is.fi/asuminen/art-2000005850823.html
Milja, 42, asuu Vantaalla 15 neliön asunnossa – näistä kekseliäistä tilaratkaisuista hän on erittäin ylpeä
15 neliöön hän on saanut mahtumaan paljon rakkaita tavaroitaan. Rakkain on muhkea sohva, jonka syliin hän voi käpertyä kirjan tai läppärin kanssa. Sivupöytä on koottu vanhoista matkalaukuista. Parvella on hänen makuusoppinsa, jossa on muun muassa leveä sänky, yöpöytä ja puulaatikoista rakennettu hylly kirjoille, kukille sekä Playstationille.
Lisää: https://www.is.fi/asuminen/art-2000005850823.html
Viimeksi muokattu:
Omenanraato
Well-Known Member
Ilman perhettä tuo on juuri sellainen missä mä voisin asustaa. Yhtään enempää ei tarttis olla tilaa.
Ollaan me tosin perheen keskenkin puolivakavissaan useampaan otteeseen pohdittu mahdollista muuttaa asuntovaunuun kokoaikaisesti.
Ollaan me tosin perheen keskenkin puolivakavissaan useampaan otteeseen pohdittu mahdollista muuttaa asuntovaunuun kokoaikaisesti.
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Joulun myynneistä käydään jo keskustelua:
Pelitarvikkeet, älypuhelimet ja hieman yllättäen älykellot ovat suomalaisten joululahjalistalla tänä vuonna, ennustaa elektroniikkatukkuri.
– Tänä vuonna selväksi ykköseksi nousee uusin Apple Watch -älykello. Aiempaa isompi näyttö ja pidempi akunkesto ovat saaneet ihmiset viimein liikkeelle, ja arviomme mukaan uutuuskello triplaa kategorian aiemman myynnin, Alson toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius kertoo.
Kakkossuosikkina Also pitää pelaamiseen liittyviä tuotteita. Niitä ovat paitsi peli-pc:t ja -konsolit, myös pelitarvikkeet. Tuoteryhmän veto tulee esportsin suosion kasvusta, ja tuotteisiin kuuluvat muun muassa kuulokkeet, hiiret ja näppäimistöt. Kilpapelikansa on Heleniuksen mukaan hyvin laatutietoista.
Lisää: https://www.is.fi/digitoday/art-2000005851987.html
Pelitarvikkeet, älypuhelimet ja hieman yllättäen älykellot ovat suomalaisten joululahjalistalla tänä vuonna, ennustaa elektroniikkatukkuri.
– Tänä vuonna selväksi ykköseksi nousee uusin Apple Watch -älykello. Aiempaa isompi näyttö ja pidempi akunkesto ovat saaneet ihmiset viimein liikkeelle, ja arviomme mukaan uutuuskello triplaa kategorian aiemman myynnin, Alson toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius kertoo.
Kakkossuosikkina Also pitää pelaamiseen liittyviä tuotteita. Niitä ovat paitsi peli-pc:t ja -konsolit, myös pelitarvikkeet. Tuoteryhmän veto tulee esportsin suosion kasvusta, ja tuotteisiin kuuluvat muun muassa kuulokkeet, hiiret ja näppäimistöt. Kilpapelikansa on Heleniuksen mukaan hyvin laatutietoista.
Lisää: https://www.is.fi/digitoday/art-2000005851987.html
JTahti
Well-Known Member
Kevyet mullat - Käsikonsolipelit
Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle. Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
https://areena.yle.fi/1-4536084
Kuuntelin tuota ja siellä haastateltiin poikia ja kysyttiin että mikä se käsikonsoli on, siinä toivossa että olisi tullut emmätiiä vastaus kun on kerran kevyet mullat ohjelma kyseessä. Sieltä tulikin tarkka vastaus ja luettelo mitä käsikonsoleita Nintendolla on ollut aikojen saatossa.
Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle. Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.
https://areena.yle.fi/1-4536084
Kuuntelin tuota ja siellä haastateltiin poikia ja kysyttiin että mikä se käsikonsoli on, siinä toivossa että olisi tullut emmätiiä vastaus kun on kerran kevyet mullat ohjelma kyseessä. Sieltä tulikin tarkka vastaus ja luettelo mitä käsikonsoleita Nintendolla on ollut aikojen saatossa.
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Viimeksi muokattu:
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Anonyymit Pelaajat - AP
Tietokone- ja konsolipelaajat saavat ensimmäistä kertaa vertaistukea peliongelmiin – "Me ei olla tuputettu sitä, että sä pelaat liikaa"
Nuorille aikuisille eli 18–29-vuotiaille tarkoitetut digipelaamisen hallinnassa auttavat vertaisryhmät ovat alkaneet tänä syksynä neljällä paikkakunnalla.
Vertaisohjaaja Janne Valkama, 27, istuu pelikoneen äärellä Helsingin Maunulassa. Vertaisryhmän ohjaamisessa oma kokemus pelaamisesta on jo uskottavuudenkin kannalta olennaista.
– Pisimmät putket olivat joskus yläasteen jälkeen amiksen aikoihin, kun pelasin parhaimmillaan 12 tuntia päivässä, muistelee Valkama omaa pelaajahistoriaansa.
Valkamalle pelaamisesta ei koskaan muodostunut ongelmaa. Koulunkäynti sujui eikä unirytmi kärsinyt runsaankaan pelaamisen aikoina.
– Jos ulkopuolinen olisi seurannut puuhiani, hän varmaan olisi varmaan ajatellut, että tehdäänpäs välillä muutakin, Valkama naurahtaa.
Pelaamisen ohessa ryhmä keskustelee elämäntavoista, ruokavaliosta, unirytmistä ja ergonomiasta - kaikki tärkeitä asioita pelaajille tai kenelle tahansa. Potilas- tai asiakasrooliin ei ketään haluta asettaa.
Kyseessä ovat ensimmäiset varhaisen puuttumisen kokeilut, joissa tukea tarjotaan matalan kynnyksen periaatteella digipelaamisen ongelmiin.
– Me ei varsinaisesti olla tuputettu sitä ideaa, että sä pelaat liikaa. Tai että kannattaa tehdä jotain muuta, kuvailee Valkama ryhmän toimintaperiaatteita.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10455008
Tietokone- ja konsolipelaajat saavat ensimmäistä kertaa vertaistukea peliongelmiin – "Me ei olla tuputettu sitä, että sä pelaat liikaa"
Nuorille aikuisille eli 18–29-vuotiaille tarkoitetut digipelaamisen hallinnassa auttavat vertaisryhmät ovat alkaneet tänä syksynä neljällä paikkakunnalla.
Vertaisohjaaja Janne Valkama, 27, istuu pelikoneen äärellä Helsingin Maunulassa. Vertaisryhmän ohjaamisessa oma kokemus pelaamisesta on jo uskottavuudenkin kannalta olennaista.
– Pisimmät putket olivat joskus yläasteen jälkeen amiksen aikoihin, kun pelasin parhaimmillaan 12 tuntia päivässä, muistelee Valkama omaa pelaajahistoriaansa.
Valkamalle pelaamisesta ei koskaan muodostunut ongelmaa. Koulunkäynti sujui eikä unirytmi kärsinyt runsaankaan pelaamisen aikoina.
– Jos ulkopuolinen olisi seurannut puuhiani, hän varmaan olisi varmaan ajatellut, että tehdäänpäs välillä muutakin, Valkama naurahtaa.
Pelaamisen ohessa ryhmä keskustelee elämäntavoista, ruokavaliosta, unirytmistä ja ergonomiasta - kaikki tärkeitä asioita pelaajille tai kenelle tahansa. Potilas- tai asiakasrooliin ei ketään haluta asettaa.
Kyseessä ovat ensimmäiset varhaisen puuttumisen kokeilut, joissa tukea tarjotaan matalan kynnyksen periaatteella digipelaamisen ongelmiin.
– Me ei varsinaisesti olla tuputettu sitä ideaa, että sä pelaat liikaa. Tai että kannattaa tehdä jotain muuta, kuvailee Valkama ryhmän toimintaperiaatteita.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10455008
Nisupulla
Jäsen / [FL]
EA esitteli kunnianhimoisen pilviprojektin - jäähyväiset laitteille asennettaville peleille
Atlas antaa pelistudioiden kehittää hengentuotteensa suoraan pilvinatiiviksi. Tavoite on antaa jäähyväiset käyttäjän omalle laitteelle asennettaville peleille, sillä pelaamiseen riittäisi pieni sovellus ja loppu hoituisi pilvessä.
EA:n teknologiapomo Ken Moss kertoi Mediumin kautta julkaistussa tiedotteessaan, että EA uskoo Project Atlasin lupauksiin niin lujasti, että sitä on kehittämässä 1000 ihmistä.
Atlasin myötä kehittäjät voivat rakentaa pelinsä alusta asti toimimaan pilvessä, ja myös hyödyntämään pilven ominaisuuksia, kuten tekoälyä ja koneoppimista. Konsoleiden tai pelikoneiden tekniset rajoitukset eivät myöskään tulisi enää pelien vision tielle.
Project Atlas asettaa siis tähtäimet melkoisen korkealle, sillä se ei aio rajoittaa itseään pelkästään pelien suoratoistamiseen pilven avulla.
Moss visioi, kuinka Atlas tekee pelien modaamisesta demokraattista, antaa verkkopelisessioiden kestää vuosia, ja luoda ihmisenkaltaisia ei-pelaajahahmoja.
Lopputuloksena tavoitellaan ”eläviä, hengittäviä maailmoja jotka kehittyvät jatkuvasti pelaajien, tekoälyn ja jopa todellisen maailman antaman palautteen myötä”.
Lähde: https://www.iltalehti.fi/pelitjaesports/f6bce6d5-a154-49fa-a93b-497eb37ab425_pq.shtml
Atlas antaa pelistudioiden kehittää hengentuotteensa suoraan pilvinatiiviksi. Tavoite on antaa jäähyväiset käyttäjän omalle laitteelle asennettaville peleille, sillä pelaamiseen riittäisi pieni sovellus ja loppu hoituisi pilvessä.
EA:n teknologiapomo Ken Moss kertoi Mediumin kautta julkaistussa tiedotteessaan, että EA uskoo Project Atlasin lupauksiin niin lujasti, että sitä on kehittämässä 1000 ihmistä.
Atlasin myötä kehittäjät voivat rakentaa pelinsä alusta asti toimimaan pilvessä, ja myös hyödyntämään pilven ominaisuuksia, kuten tekoälyä ja koneoppimista. Konsoleiden tai pelikoneiden tekniset rajoitukset eivät myöskään tulisi enää pelien vision tielle.
Project Atlas asettaa siis tähtäimet melkoisen korkealle, sillä se ei aio rajoittaa itseään pelkästään pelien suoratoistamiseen pilven avulla.
Moss visioi, kuinka Atlas tekee pelien modaamisesta demokraattista, antaa verkkopelisessioiden kestää vuosia, ja luoda ihmisenkaltaisia ei-pelaajahahmoja.
Lopputuloksena tavoitellaan ”eläviä, hengittäviä maailmoja jotka kehittyvät jatkuvasti pelaajien, tekoälyn ja jopa todellisen maailman antaman palautteen myötä”.
Lähde: https://www.iltalehti.fi/pelitjaesports/f6bce6d5-a154-49fa-a93b-497eb37ab425_pq.shtml
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Pelejä tekemällä suurituloisimpien kärkeen. Erinomainen roolimalli myös yhteiskuntavastuusta.
Supercellin Ilkka Paananen tienasi viime vuonna eniten
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.
Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.
Kolmanneksi suurituloisin oli startup-yrittäjä Bittisiirto Oy:n toimitusjohtaja Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat 24 636 470euroa.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10473276
Supercellin Ilkka Paananen tienasi viime vuonna eniten
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.
Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.
Kolmanneksi suurituloisin oli startup-yrittäjä Bittisiirto Oy:n toimitusjohtaja Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat 24 636 470euroa.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10473276
Nisupulla
Jäsen / [FL]
Hyvä juttu naispelaajista. Itselle ollut päivänselvää, että pelaavat samoja pelejä.
Työelämässä on hauska jutella, ohi virallisen protokollan, heidän kanssaan yhteisestä harrastuksesta ja siitä miten se on sukupolvella kulkenut rinnalla maasta riippumatta.
Netin pelifoorumeilla Asta Keskisaari oppi, että on parempi salata sukupuolensa – miksi pelimaailma on sitä rakastaville naisille niin tyly?
Asta Keskisaari oli pienenä ylpeä siitä, että oli porukan ainoa pelaava tyttö. Nuorena aikuisena netin peliyhteisöt opettivat, että sukupuoli olikin parempi pitää piilossa.
– Ihmiset luulee, että jos naiset pelaavat, niin he pelaavat Simsiä tai Candy Crushia tai vastaavia.
Peliharrastuksella – puhumattakaan pelialalla työskentelystä – on edelleen miehinen leima, vaikka naisistakin yli 70 prosenttia pelaa ainakin satunnaisesti digitaalisia pelejä.
Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10523429
Työelämässä on hauska jutella, ohi virallisen protokollan, heidän kanssaan yhteisestä harrastuksesta ja siitä miten se on sukupolvella kulkenut rinnalla maasta riippumatta.
Netin pelifoorumeilla Asta Keskisaari oppi, että on parempi salata sukupuolensa – miksi pelimaailma on sitä rakastaville naisille niin tyly?
Asta Keskisaari oli pienenä ylpeä siitä, että oli porukan ainoa pelaava tyttö. Nuorena aikuisena netin peliyhteisöt opettivat, että sukupuoli olikin parempi pitää piilossa.
– Ihmiset luulee, että jos naiset pelaavat, niin he pelaavat Simsiä tai Candy Crushia tai vastaavia.
Peliharrastuksella – puhumattakaan pelialalla työskentelystä – on edelleen miehinen leima, vaikka naisistakin yli 70 prosenttia pelaa ainakin satunnaisesti digitaalisia pelejä.
Lisää: https://yle.fi/uutiset/3-10523429
Ois kyllä hienoa, että pikkuhiljaa peliyhteisöissä tajuttaisiin, että naisetkin pelaa niitä samoja pelejä kuin miehetkin. Naisiahan näkee ihan jokapäiväisessä elämässä: kaupoissa, koulussa, työpaikalla, kadulla...Ei meitä tarvitse pelätä.