Ihan asiaahan tuossa Sinkkosen sekä Daruden jutuissa oli. Ikärajoja pitää noudattaa ja pelottaa jo valmiiksi millaista helvettiä se tulee olemaan kun suurin osa vanhemmista ei välttämättä ole niistä kiinnostunut. Mennään sillä samalla "kun ei muutkaan"-verukkeella kun nimenomaan se juuri pönkittää sitä "muutkin"-selitystä. Mitä useampi niitä (ikärajoja ja muita) alkaa noudattamaan, niin sitä helpompi se on kaikkien kannalta.
Sama homma vaikka jossain älypuhelimissa. On ollutkin vähän puhetta ystävien kanssa että kuinka ongelmallista on miettiä älypuhelimen hankintaa lapselle. Se pitää olla, koska muillakin on. Ja sitten pitää olla se netti, kun muillakin on. Ja sitten pääsee katsomaan kaikkea paskaa, kun muutkin pääsevät.
Se on helppo aikuisena ja netin sairauksiin turtuneena huudella - erityisesti jos ei ole omia lapsia - mutta nämä hommat on oikeasti ihan hiton kinkkisiä juttuja. Sinkkonen on oikeassa nimenomaan siitä kansanliikkeestä: siinä on pakko olla mukana suurin osa tai siitä ei tule mitään. Muuten jää ne lapset ulos, joiden vanhemmat tekevät oikein noudattamalla ikärajoja ja katsomalla vähän, mitä mediaa se lapsi kuluttaa.
Alkuun pääsee muuten jo lukemalla tuon jutun. Se ei ole yhtään niin kärjistetty mitä tänne on lainattu. Mitään totaalikieltoja ei ole kukaan ehdottamassa vaan ihan niitä keinoja, jota maalaisjärkikin: jo olemassa olevien ikärajojen noudattamista ja laitteiden käytön järkevää rajaamista. Hankalin ja silti ehkä myös tärkein juttu on jotenkin rajoittaa haitallisen materiaalin näkemistä. Keinoja niihin on.
Itse asiassa nyt kun näitäkin tässä kirjoittelee niin olisikohan tuossa jopa työpaikan paikka: kouluttamaan ihmisiä siihen, miten niihin laitteisiin (modeemit, puhelimet, konsolit, tietokoneet) saa asialliset rajoitukset ja rajat. Työkalut on olemassa mutta osaamista tai halua opetella tai käyttää niitä ei tunnu olevan.
