Pelien remasterit/remaket hyvä vai huono asia?

Pelien remasterit/remaket hyvä vai huono asia?

  • Hyvä

    Äänet: 55 55,6%
  • Huono

    Äänet: 6 6,1%
  • Ei niitä ole pakko ostaa, niin ihan sama jos tulee

    Äänet: 38 38,4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    99

Pirate fin

Well-Known Member
Se on pakko sanoa että tuo 3D all-stars on yksi huonoimmista Remastereista mitä olen pelannut, varsinkin Mario 64 jossa kontrollit ja kamera jätetty alkeelliselle tasolle että pelaaminen ei ole muuta ku tuskaa :D
Mites Super Mario: Sunshine pelittää, vai oletko vielä testannut?

Se on oikeastaan ainut mikä tuosta paketista kinnostaa ja on ihan perseestä, että sitä ei saa ostettua erikseen :confused:
 

Miika_-

Well-Known Member
Mites Super Mario: Sunshine pelittää, vai oletko vielä testannut?

Se on oikeastaan ainut mikä tuosta paketista kinnostaa ja on ihan perseestä, että sitä ei saa ostettua erikseen :confused:

Se taitaa olla myös alkuperäisen tasolla, 30fps ja ne mutta en ole Gamecubella peliä pelannut niin en sen enempää osaa kertoa onko parannuksia :D mutta sitä ei kauheena ole tullut pelattua kun muutaman bossin verran.
 

nedruska

Active Member
Mites Super Mario: Sunshine pelittää, vai oletko vielä testannut?

Se on oikeastaan ainut mikä tuosta paketista kinnostaa ja on ihan perseestä, että sitä ei saa ostettua erikseen :confused:
Pelailin kaikki kolme läpi keräillen kaikista kaikki tähdet/shinet silloin julkaisun aikana. Vähän on jo aikaa mennyt eli kaikkea tuskin muistan mutta:

Olin sattumalta vähän ennen tämän kokoelman julistamista pelaillut Sunshinen Gamecube versiota Wiin kautta, joten sen kautta oli helppo tehdä vertailua.

Ensimmäinen isoin juttu on, että on ne grafiikat kuitenkin tuossa Switch versiossa selvästi terävämmät ja paremmat kuin GC versiossa. Nykytelkkarilla pelattuna GC versio on kovin suttuinen (ainakin mun välineillä, kun tuo Wii on telkkarissa kiinni jollain halppis HDMI muuntimella). Toinen ero on FLUDD:in kontrollit. Koska Switchin ohjaimessa shoulder-buttonit on digitaaliset toisin kuin GC ohjaimessa, niin tuon FLUDD:in osalta kontrollit on vedetty kokonaan uusiksi. Pidin itse enemmän näistä uusista kontrolleista enemmän.

Muuten toimi aika lailla samalla tavoin kuin alkuperäinenkin.

Vaikka tuossa kokoelmassa ei suuria nykyaikaistuksia oltu tehty, niin musta on kuitenkin hienoa, että nuo kolme klassikkoa on kokoelman kautta pelattavissa nykykonsolilla.
 

shamaniac

Well-Known Member
Se on pakko sanoa että tuo 3D all-stars on yksi huonoimmista Remastereista mitä olen pelannut, varsinkin Mario 64 jossa kontrollit ja kamera jätetty alkeelliselle tasolle että pelaaminen ei ole muuta ku tuskaa :D
Täällä ei ole testattu kuin juuri tuota Mario 64:sta ja kesken se nyt on jäänyt kun siirryttiin pelailemaan 3D Worldia. Sen jälkeen varmaan Bowser's Wrath ja sitten kenties voisi yrittää jatkaa 64:stakin. Ellei U Deluxe mene pelaukseen ennen sitä.

No, Galaxy lienee kuitenkin tuossa kokoelmassa vähintään toimiva ja se oli pääsyy koko tuotteen ostamiseen. Käytettynä vielä ostin kun en halunnut tuollaista puolivillaista remakea täyteen hintaan tukea. Jos olisi kunnolla tehty uusiksi tärkeimmistä paikoin edes ja löyty vielä se Galaxy 2 mukaan niin olisi ollut helppo hakea suoraan kaupastakin täyteen hintaan.
 

Miika_-

Well-Known Member
Täällä ei ole testattu kuin juuri tuota Mario 64:sta ja kesken se nyt on jäänyt kun siirryttiin pelailemaan 3D Worldia. Sen jälkeen varmaan Bowser's Wrath ja sitten kenties voisi yrittää jatkaa 64:stakin. Ellei U Deluxe mene pelaukseen ennen sitä.

No, Galaxy lienee kuitenkin tuossa kokoelmassa vähintään toimiva ja se oli pääsyy koko tuotteen ostamiseen. Käytettynä vielä ostin kun en halunnut tuollaista puolivillaista remakea täyteen hintaan tukea. Jos olisi kunnolla tehty uusiksi tärkeimmistä paikoin edes ja löyty vielä se Galaxy 2 mukaan niin olisi ollut helppo hakea suoraan kaupastakin täyteen hintaan.

Galaxy on tosiaan varsin toimiva peli, sitä voi suositella.
 

Noobeinstein

Well-Known Member
Se muuten, että moni on jättänyt pelin alkuperäisversion aikoinaan pelaamatta on aivan onnettoman surkea syy sille, että uudelleenlämmitelty peli olisi oikeutetusti aivan normaalihintaisen uuden pelin hintatasossa. Saatikka, että nyhdettäisiin Demon’s Souls Remaken kaltaista 79 euron kiskurihintaa pelin normaalihinnoittelulla. Maksamani 59 euroakin (Storen väliaikaisesta viikonloppualesta) tuntuu aivan törkeältä ylihinnoittelulta, mutta itsehän olin hölmö ja ostin pelin tuohon hintaan.
Laitetaan viesti tähän ketjuun, kun se enemmän tänne sopii kuin konsolisotaketjuun.

Uskon, että Demon's Souls Remakeenkin upposi enemmän rahaa, vaivaa ja aikaa kuin minä tai sinä edes ymmärrämme. Luulisi, että tuo on se suurin syy miksi peliä täydellä hintalapulla myytiin. Toki SOTC myytiin 40 eurolla aikanaan, mutta onhan Demon's Soulsin kaltainen peli vielä varmaan astetta isompi urakka luoda uudestaan, kun esimerkiksi uudelleen suunniteltavia hahmoja (NPC, monsterit, bossit) on paljon enemmän kuin SOTC. Tähän päälle orkesterin hommaaminen ja pelin musiikin uudelleen säveltäminen. Ei ole halpaa eikä ole menty sieltä mistä aita on matalin niin kuin usein näissä uudelleen lämmitellyissä projekteissa.

Itselleni on aina isompi kynnys maksaa se halpakin hinta pelistä jos huomaa ettei sen tekoon ole täydellä satsattu koko studion voimin eikä se näytä nykypäivän standardien mukaiselta peliltä graafisesti. Tämän takia kaikki Ninja Gaidenit, Mass Effectit ja Prince of Persiat (kun ilmestyy) jää kyllä ostamatta vaikka kuinka halvalla saisi. No okei, parilla kympillä voin harkita jos ei todella mitään muutakaan pelattavaa sillä hetkellä ole. :D
 

jryi

Vastaava päätoimittaja, teknoniilo
Ylläpitäjä
Luulisi, että tuo on se suurin syy miksi peliä täydellä hintalapulla myytiin.
Ei, kyllä suurin syy täyteen hintalappuun oli se, että Sony uskoi tekevänsä sillä eniten rahaa.

Ja oikeastaan täytyy täydentää vielä: en pidä tätä mitenkään huonona asiana, se on vähän kuin luonnonlaki. Firmat ovat yleensä olemassa tehdäkseen rahaa.

Ja tuo, että Playstationin uusien pelien hinta on 80€ on sekin ihan ymmärrettävää. Itse asiassa Michael Pachter totesi jo joskus vuosikymmen sitten, että pelien hinnan kannattaisi julkaisussa olla reilusti korkeampi, kuin mitä se silloin oli. Kaikessa järkevässä bisneksessä ensimmäisenä tuotteen haluavilta nyhdetään kermankuorintahintaa, miksi pelien pitäisi toimia bisneksen kannalta epäfiksusti?

Ymmärrän, että tämä nyppii ihmisiä, joiden on "ihan pakko" saada kaikki pelit heti julkaisussa, mutta siitä ei oltaisi valmiita maksamaan. Itse olen vain todennut, että 80 euroa on enemmän rahaa kuin olen valmis maksamaan useimmista (oikeastaan lähes mistään) peleistä. Kyllä ne hinnat vähitellen alas tulevat, kun vain on kärsivällisyyttä odottaa.
 
Viimeksi muokattu:

J.Sunderland

Well-Known Member
Onhan noille Remakeille ihan selvästi kysyntää myös, varsinkin kun esim Resident Evil ja Final Fantasyn sekä Demons soulsin kohdalla huomattiin että ne voivat olla jopa ihan 9/10 tavaraa.

Se ei ole lopulta ehkä niin yllättävää, että hyvin tehty klassikon remake saa hyviä arvosanoja :)

Ja seison edelleen kuitenkin sen takana, että remakea mieluummin näkisin aidon jatko-osan ja omaan makuuni parhaita kokemuksia on usein ihan kokonaan uudet IP:t. Toki jos ja kun nyt sitten näitä klassikoita kierrätetään ja tehdään, niin
mielummin remake kuin remaster. Ja onhan se tietenkin hienoa, että laadullisesti on nähty hyviä ja kiitettäviä suorituksia, niin ei ihan niin kylmänviileätä rahastusta ole kuin jotkut kevyemmät remasterit - joilla toki niilläkin on kysyntää, jos myynnit on mittari. Kohtahan se GTA tulee taas uusiksi remasteroituna.

***

Nyt kun ollaan oikeassa ketjussa, niin ehkä aihetta voi käsitellä vähän laajemminkin.

Mitähän musiikkipiireissä sanottaisiin, jos vaikkapa Beatlesin Abbey Roadista tehtäisiin jonkun Sunrise Avenuen toimesta remake. Olisiko porukat haltioissaan? Nyt verrataan tätä Aspyrin KOTOR-caseen.

BioWaren klassikkoa lähtee tekemään uusiksi, kaikella kunnioituksella, ihan yo. esimerkin tapaan hyvin erilainen bändi. Tai oikeastaan, Aspyr on jopa usein tehnyt ihan vaan porttauksia ja remasterointeja, eli jopa Sunrise Avenue vertaus on vähän ontuva, koska Aspyr on ennen lähinnä hoilannut muiden lauluja paremmilla mikrofoneilla, joten ehkäpä joku tribuuttibändi olisi vielä sopivampi.

Joka tapauksessa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pelaajat ihan aidosti odottavat innoissaan mikä on Aspyrin näkemys (tämänhän pitäisi olla remake) KOTOR:sta. Uskotteko, että musiikki maailma odottaisi yhtä innolla Sunrise Avenuen näkemystä Abbey Roadista? Varsinkaan Beatles-fanit?

Tuolla toisessa ketjussa mainittiin, että ilmeisesti osa toivoo, että vanhanaikainen vuoropohjainen taistelusysteemi poistetaan. No kuvitellaan, että näin tehdään ja tilalle tulee ei-vuoropohjainen taistelusysteemi ja verrataan sitä Sunrise Avenuen Beatles-remakeen. Olisiko musiikkipiireissä innostunut tunnelma, kun Sunrise Avenue "toisi Abbey Roadin nykyaikaan" ja lisäisi tempoa biiseihin sekä esimerkiksi kunnon EDM-nostatukset kertosäkeisiin.

Niin. Esimerkki on tietenkin typerä ja rakennettu juoksuhiekalle, mutta kyllä tässä aika selkeästi tehdään taas selväksi, ettei videopelit ole juurikaan taidetta, vaan hyvin paljon tekniikkaa ja siksi näitä klassikoiden remakeja ei katsella pahalla. Ja siis mikäs siinä. Jos Aspyr tekee kunniaa lähdeteokselle, niin olen kyllä hyvinkin kiinnostunut sen kokemaan, vaikka samalla hienointa olisi, että Aspyr tekisi itse oman Abbey Roadinsa.
 
Viimeksi muokattu:

Mathael

Active Member
Jos peli on todellinen klassikko niin ehdottomasti remasteria/remakea kehiin. Tämäkin on tietenkin jokaisen pelaajan henk.koht mielipide minkä mieltää klassikoksi. Toki itte ajattelen että KOTOR, FF7 ja Diablo 2 kuuluu nyt ainakin tähän klassikko osastoon. Mut esim. Alan Wake onko se peli klassikko? mun silmään ei todellakaan, hyvä peli aikoinaan, mut sinne se olis voinut jäädäkin.
 

Ippenator

Well-Known Member
Jos peli on todellinen klassikko niin ehdottomasti remasteria/remakea kehiin. Tämäkin on tietenkin jokaisen pelaajan henk.koht mielipide minkä mieltää klassikoksi. Toki itte ajattelen että KOTOR, FF7 ja Diablo 2 kuuluu nyt ainakin tähän klassikko osastoon. Mut esim. Alan Wake onko se peli klassikko? mun silmään ei todellakaan, hyvä peli aikoinaan, mut sinne se olis voinut jäädäkin.
Makunsa taas kullakin. Itselleni ainakin Alan Wake on heittämällä parempi peli kuin Diablo 2. Itselleni Diablo 3 oli myös paljon parempi peli ja enemmän klassikko kuin Diablo 2. Pelasin toki suht innokkaasti aikoinaan Diablo 2:n PC:llä läpi, mutta kun endgame-tyyppinen pelaaminen ei kiinnosta minua pätkääkään, niin eipä tuosta pelistä pitkäksi aikaa iloa ollut. Enkä siitä kyllä mitään erityislaatuisuutta löytänyt, vaikka ihan ok pelikokemus olikin sen yhden läpipeluukerran ajan. Diablo 2 ei kyllä nytkään siis kiinnosta kuin sen verran, että jos sen erittäin halvalla saa jossain vaiheessa alesta, niin ehkä harkitsen ostamista konsolille. Alle 20 euroa pitää kuitenkin hinnan vähintäänkin olla.
 

Dragonfly

KonsoliFIN Alumni
Miettikää kuinka paljon parempi taistelusysteemi FF7R oli verrattuna alkuperäiseen ja kuinka paljon parempi peli KOTOR vielä saataisiin jos se saisi lähellekään samanlaisen käsittelyn kuin FF7 taistelusysteemin suhteen. En ole KOTOR pelannut, mutta ensimmäinen asia johon törmäsin ihmisten mielipiteitä lukiessa, oli se kuinka se 2000-luvun turn based combat ei vain toimi enää nykypäivän standardeilla ja siihen toivottaisiin parannusta eniten grafiikoiden ohella.
"Toiminnallisempi" taistelusysteemi ei automaattisesti ole parempi. Vuoropohjainen taistelusysteemi elää ja voi hyvin. Sen osoittaa muun muassa Octopath Traveler, Dragon Quest XI ja uusimpana hieman yllättävänä esimerkkinä Yakuza Like a Dragon.

Pelaan roolipelejä hyvinkin mielelläni vuoropohjaisina. Se on oma taktinen elementtinsä ja tapansa pelata, joka toivottavasti säilyy toiminnallisten tapojen rinnalla jatkossakin. Final Fantasy meni jo ennen FF7 remakea tähän toiminnallisempaan reaaliaikaiseen suuntaan, eikä siinä mitään, tykkäsin kyllä Final Fantasy 15:sta.

KOTOR saisi tosin pysyä vuoropohjaisena. Peli on niin taktinen ja hidastempoinen muutenkin, että D&D:stä lainattu statsipohjainen systeemi toimisi edelleen hyvin. Ongelmana näen vain sen että nuorempi sukupolvi ei välitä tällaisesta. On pakko tehdä niin, että saa rämpyttää lyöntinappulaa ja väistellä reaaliajassa tai muuten ei ole kivaa. KOTORin vahvuus ainakin itselle oli hienon tarinan ja syvällisen StarWars universumiin uppoutumisen lisäksi kaikki se taktisuus mitä keskusteluvalinnat ja pelin taistelusysteemi antoivat. Jos tästä tehdään kolmannen persoonan toimintapeli Jedi: Fallen Orderin vanaveteen, niin mielestäni ei tehdä klassikolle kunniaa. KOTOR on wanha kunnon roolipeli isolla R:llä ja toivottavasti myös remake pitäytyy näissä peruspilareissa.

Kuulostinko nyt vähän vanhalta pierulta, no sellainen myös olen. :D
 

Mathael

Active Member
Makunsa taas kullakin. Itselleni ainakin Alan Wake on heittämällä parempi peli kuin Diablo 2. Itselleni Diablo 3 oli myös paljon parempi peli ja enemmän klassikko kuin Diablo 2. Pelasin toki suht innokkaasti aikoinaan Diablo 2:n PC:llä läpi, mutta kun endgame-tyyppinen pelaaminen ei kiinnosta minua pätkääkään, niin eipä tuosta pelistä pitkäksi aikaa iloa ollut. Enkä siitä kyllä mitään erityislaatuisuutta löytänyt, vaikka ihan ok pelikokemus olikin sen yhden läpipeluukerran ajan. Diablo 2 ei kyllä nytkään siis kiinnosta kuin sen verran, että jos sen erittäin halvalla saa jossain vaiheessa alesta, niin ehkä harkitsen ostamista konsolille. Alle 20 euroa pitää kuitenkin hinnan vähintäänkin olla.
En nyt lähde kinaan kumpi on parempi peli sun mielestä. Otin otsikkon mukaisesti kantaa onko pelien remaket/remasteroinnit hyvä vai huono asia. Mun mielestä se on silloin hyvä, kun on kyse klassikoista siis pelit jotka on jättänyt jälkensä pelimaailmaan tai jopa luonut pysyvän peli gernren ARPG Diablo 2 teki tämän. Diablo 2 on pysynyt ihmisten mielessä ympäri pelimaailmaa 21 vuotta, jota ihmiset pelaa vieläkin säännöllisesti ja pelais myös ilman remaster versiotakin. Diablo 2 täyttää klassikon kriteerit kai tähänkin wikipediasta löytyy kriteerit mikä on klassikko ;)
 

asin

Well-Known Member
En nyt lähde kinaan kumpi on parempi peli sun mielestä. Otin otsikkon mukaisesti kantaa onko pelien remaket/remasteroinnit hyvä vai huono asia. Mun mielestä se on silloin hyvä, kun on kyse klassikoista siis pelit jotka on jättänyt jälkensä pelimaailmaan tai jopa luonut pysyvän peli gernren ARPG Diablo 2 teki tämän. Diablo 2 on pysynyt ihmisten mielessä ympäri pelimaailmaa 21 vuotta, jota ihmiset pelaa vieläkin säännöllisesti ja pelais myös ilman remaster versiotakin. Diablo 2 täyttää klassikon kriteerit kai tähänkin wikipediasta löytyy kriteerit mikä on klassikko ;)
Mietin samaa että eihän klassikon asema oikeastaan mikään mielipide kysymys ole vaan se on ansaittu asema tykkäsi tuotteesta tai ei. On tietysti esim pelejä jotka on joillekin klassikkoja vaikka sen takia että niitä pelasi paljon nuorena vaikka nämä eivät 'oikeasti" klassikkoja olisikaan. Esimerkiksi Michael Schumacher on F1 legenda. Se on ansaittu asema ja vaikea on kieltää etteikö legenda olisi.
 

Ippenator

Well-Known Member
En nyt lähde kinaan kumpi on parempi peli sun mielestä. Otin otsikkon mukaisesti kantaa onko pelien remaket/remasteroinnit hyvä vai huono asia. Mun mielestä se on silloin hyvä, kun on kyse klassikoista siis pelit jotka on jättänyt jälkensä pelimaailmaan tai jopa luonut pysyvän peli gernren ARPG Diablo 2 teki tämän. Diablo 2 on pysynyt ihmisten mielessä ympäri pelimaailmaa 21 vuotta, jota ihmiset pelaa vieläkin säännöllisesti ja pelais myös ilman remaster versiotakin. Diablo 2 täyttää klassikon kriteerit kai tähänkin wikipediasta löytyy kriteerit mikä on klassikko ;)
Aivan samalla tavalla kuitenkin Alan Wake täyttää monelle klassikkopelin kriteerit. Siitä lähdit kuitenkin väittelemään, ettei täyttäisi. En ole todellakaan ainoa, jonka mielestä Alan Wake on klassikko. Kummallakin pelillä on oma fanikuntansa joiden mielestä peli on ehdoton mestariteos ja sitä kautta myös ehdoton klassikko. Sitä siis vaaditaan, että peli koetaan todelliseksi klassikoksi.

Itselleni esim. Diablo 2 on ollut aikoinaan vain varsin ok peli, mutta hyvin kaukana mestariteoksesta. Kertakäyttöpeli, jonka läpi pelaaminen ei aiheuttanut mitään vastaavia upeita fiiliksiä mitä taas sain Alan Waken pelimaailmasta ja tarinasta.

Nykyään Diablo 2 on minulle vain ok peli, jonka ulkoasu ja pelimekaniikat ovat kovin vanhentuneita, kun vastaavasti Alan Waken osalta tarinan ja tunnelman ainutlaatuisuus eivät ole vanhentuneet lainkaan.

Sitä juuri edellisessä viestissäni tarkoitin, että tähänkin asiaan pätevät makuasioiden lainalaisuudet. Ei Diablo 2 ole Alan Wakea enempää klassikko kuin niille, jotka fanittavat erityisesti tuota Diablo-kuvakulman ARPG-pelaamista, sekä siihen nykyään helposti liitettyä toistoluontoista endgame-pelaamista. Itselleni tuollainen pelaaminen ei mikään erityisen mieluinen pelaamisen muoto ole, joten siksi esim. minä en Diablo 2:sta pidä siinä arvossa kuin esim. sinä pidät. Ja vastaavasti minulle Alan Wake on selkeä klassikko kauhuväritteisissä seikkailupeleissä.
Mietin samaa että eihän klassikon asema oikeastaan mikään mielipide kysymys ole vaan se on ansaittu asema tykkäsi tuotteesta tai ei. On tietysti esim pelejä jotka on joillekin klassikkoja vaikka sen takia että niitä pelasi paljon nuorena vaikka nämä eivät 'oikeasti" klassikkoja olisikaan. Esimerkiksi Michael Schumacher on F1 legenda. Se on ansaittu asema ja vaikea on kieltää etteikö legenda olisi.
Kyllä se nimenomaan on mielipidekysymys. Tai kerro sitten sellainen aukoton mittari millä määritellään missä se klassikon ja ei-klassikon raja menee?
 
Viimeksi muokattu:

asin

Well-Known Member
Aivan samalla tavalla kuitenkin Alan Wake täyttää monelle klassikkopelin kriteerit. Siitä lähdit kuitenkin väittelemään, ettei täyttäisi. En ole todellakaan ainoa, jonka mielestä Alan Wake on klassikko. Kummallakin pelillä on oma fanikuntansa joiden mielestä peli on ehdoton mestariteos ja sitä kautta myös ehdoton klassikko. Sitä siis vaaditaan, että peli koetaan todelliseksi klassikoksi.

Itselleni esim. Diablo 2 on ollut aikoinaan vain varsin ok peli, mutta hyvin kaukana mestariteoksesta. Kertakäyttöpeli, jonka läpi pelaaminen ei aiheuttanut mitään vastaavia upeita fiiliksiä mitä taas sain Alan Waken pelimaailmasta ja tarinasta.

Nykyään Diablo 2 on minulle vain ok peli, jonka ulkoasu ja pelimekaniikat ovat kovin vanhentuneita, kun vastaavasti Alan Waken osalta tarinan ja tunnelman ainutlaatuisuus eivät ole vanhentuneet lainkaan.

Sitä juuri edellisessä viestissäni tarkoitin, että tähänkin asiaan pätevät makuasioiden lainalaisuudet. Ei Diablo 2 ole Alan Wakea enempää klassikko kuin niille, jotka fanittavat erityisesti tuota Diablo-kuvakulman ARPG-pelaamista, sekä siihen nykyään helposti liitettyä toistoluontoista endgame-pelaamista. Itselleni tuollainen pelaaminen ei mikään erityisen mieluinen pelaamisen muoto ole, joten siksi esim. minä en Diablo 2:sta pidä siinä arvossa kuin esim. sinä pidät. Ja vastaavasti minulle Alan Wake on selkeä klassikko kauhuväritteisissä seikkailupeleissä.

Kyllä se nimenomaan on mielipidekysymys. Tai kerro sitten sellainen aukoton mittari millä määritellään missä se klassikon ja ei-klassikon raja menee?
"Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.[1] Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin"

Tuo lainaus Wikipediasta ja itse näen sen kanssa noin. En pitäisi tätä kuitenkaan mielipidekysymyksenä. Jos mä sanon että Dawn of fear on klassikko peli, ei se sitä oikeasti ole koska kukaan ei edes muista kyseistä teosta.
 

Ippenator

Well-Known Member
"Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.[1] Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin"

Tuo lainaus Wikipediasta ja itse näen sen kanssa noin. En pitäisi tätä kuitenkaan mielipidekysymyksenä. Jos mä sanon että Dawn of fear on klassikko peli, ei se sitä oikeasti ole koska kukaan ei edes muista kyseistä teosta.
Siltikin tuo perustuu sinulla mielipiteeseesi pelin tunnettuudesta. Eli omaan näkemyksesi ja arvioosi tuo kuitenkin perustuu. Jos monen mielestä esim. Alan Wake on klassikko, niin heille ei ole kakkakikkareen vertaa merkitystä, jos sinun tai jonkin muun mielestä näin ei ole. Kuten sinäkään et näe sillä merkitystä silloin, jos moni muu pelin klassikoksi kokee. Ei tähän ole olemassakaan aidosti objektiivista mittaria. Aina se tulee sen subjektiivisen kokemuksen kautta onko joku asia klassikko tai legendaarinen. Toki todennäköisyys niin kokemiselle kasvaa tietynlaisten meriittien kautta. Siinäkin riippuu siitä miten korkealle kukakin arvostaa sitten ne meriitit, vaikka ne olisivat jopa selkeästi mitattavia sinänsä.
 
Viimeksi muokattu:

asin

Well-Known Member
Siltikin tuo perustuu sinulla mielipiteeseesi pelin tunnettuudesta. Eli omaan näkemyksesi ja arvioosi tuo kuitenkin perustuu. Jos monen mielestä esim. Alan Wake on klassikko, niin heille ei ole kakkakikkareen vertaa merkitystä, jos sinun tai jonkin muun mielestä näin ei ole. Kuten sinäkään et näe sillä merkitystä silloin, jos moni muu pelin klassikoksi kokee. Ei tähän ole olemassakaan aidosti objektiivista mittaria. Aina se tulee sen subjektiivisen kokemuksen kautta onko joku asia klassikko tai legendaarinen. Toki todennäköisyys kasvaa tietynlaisten mitattaviin meriittien kautta. Siinäkin riippuu siitä miten korkealle kukaan arvostaa sitten ne meriitit, vaikka ne olisivat jopa selkeästi mitattavia sinänsä.
Ei kyse nyt olekaan Alan Wakesta. Itsekin pidän sitä klassikkona. Tuskin tuo muuten edes remasterointia saisi. Edelleen silti sitä mieltä että legenda/klassikko status on enemmänkin ansaittua kuin mielipidekysymys. Kukaan tuskin voi kieltää jos sanon että peruna on yksi suomalaisista klassikko ruoista. Mutta jos väitän että Osso buco ja risotto alla milanese kuuluu suomalaisiin klassikko ruokiin niin se ihan paska puhetta vaikka mielestäni näin olisi
 

Mathael

Active Member
Siltikin tuo perustuu sinulla mielipiteeseesi pelin tunnettuudesta. Eli omaan näkemyksesi ja arvioosi tuo kuitenkin perustuu. Jos monen mielestä esim. Alan Wake on klassikko, niin heille ei ole kakkakikkareen vertaa merkitystä, jos sinun tai jonkin muun mielestä näin ei ole. Kuten sinäkään et näe sillä merkitystä silloin, jos moni muu pelin klassikoksi kokee. Ei tähän ole olemassakaan aidosti objektiivista mittaria. Aina se tulee sen subjektiivisen kokemuksen kautta onko joku asia klassikko tai legendaarinen. Toki todennäköisyys kasvaa tietynlaisten mitattaviin meriittien kautta. Siinäkin riippuu siitä miten korkealle kukaan arvostaa sitten ne meriitit, vaikka ne olisivat jopa selkeästi mitattavia sinänsä.
Kysyn et pyysikö kukaan pelaaja Alan Wakesta remakee vai tuliko tämä pelistudiolta itseltään. Diablo 2 on pelaajat itse vinkuneet tätä jo vuosia ja kaikenmaailman modeja on tullut iso liuta Diablo 2 liittyen moniin ARPG genren peleihin Grim dawn esim, ja monia muita virityksiä. Myöskin jokainen genren peli on napannut Diablo 2 jotain, no ehkä myös Diablo 3. Path of exilee tai muita genren pelejä ei olis ehkä koskaan tehty ilman Diabloja. Eli aika todella iso vaikutus kyseisellä pelillä on ollut. Jos ei tämä tee Diablosta klassikkoa niin en tie sit mikä.
 

Miika_-

Well-Known Member
Kysyn et pyysikö kukaan pelaaja Alan Wakesta remakee vai tuliko tämä pelistudiolta itseltään. Diablo 2 on pelaajat itse vinkuneet tätä jo vuosia ja kaikenmaailman modeja on tullut iso liuta Diablo 2 liittyen moniin ARPG genren peleihin Grim dawn esim, ja monia muita virityksiä. Myöskin jokainen genren peli on napannut Diablo 2 jotain, no ehkä myös Diablo 3. Path of exilee tai muita genren pelejä ei olis ehkä koskaan tehty ilman Diabloja. Eli aika todella iso vaikutus kyseisellä pelillä on ollut. Jos ei tämä tee Diablosta klassikkoa niin en tie sit mikä.

Alan Wakesta tulee Remastered ei Remake.
 
Ylös Bottom