Vastaus: Pelilehdet
Isobritannialaista NGamer-lehteä olen lukenut sen ykkösnumerosta lähtien. Lehden edeltäjää NGC:tä seurasin lähes alusta saakka, heti hankittua ensimmäisen kotikonsolini, GameCuben.
Viime vuosikymmenen puolella ostelin vielä silloin tällöin Pelit- tai Pelaaja-lehtiä. Huomasin kuitenkin pian, että niissä on aivan liian vähän minua kiinnostavaa sisältöä hintaansa nähden. Ulkomainen NGamer on toki kotimaisia julkaisuja hintavampi, mutta en nähnyt tarpeelliseksi maksaa arvosteluista, joiden pelejä en luultavasti tule hankkimaan. Kaikilla kun ei ole varaa ostaa aina uuden konsolisukupolven myötä sekä Sonyn, Microsoftin että Nintendon uutukaisia.
Toki lueskelen yleissivistyksen vuoksi netistä aina välillä naapurikonsoleidenkin uutisia ja arvosteluita, mutta eniten minua kiinnostavat uutiset Nintendo-rintamalla.
NGamerin ulkoasu on välillä melko psykedeelinen - pieniä palstoja, alaviitteitä, kuvatekstejä kuvien yllä ja päällä, värikkäitä taustakuvia jne. - mutta tämän antaa vielä jotenkuten anteeksi, kun toimituksella on vain niin veikeä huumorintaju. Arvosteluiden, ennakoiden ja uutisten lisäksi lehdessä on vaihtuvia artikkeleita, vanhan ajan kirjepalsta, kilpailuja, kokoelma outoja nettilinkkejä sekä kaikenlaista muuta. Lehti tuntuu vain paranevan vuosi vuodelta, ja ahmin sitä innoissani joka kuukausi.
Hieno asia lehdessä on myös se, että joka numerossa tulee vähintään pari kylkiäistä (vinkkikirjoja, julisteita, tarroja jne.). Nostaahan se vähän lehden hintaa, mutta ainakin minusta on mukavampi lueskella peliohjeita pokkarista pelaamisen sivussa kuin erikseen tietokoneen ruudulta. Tottumuskysymys tietysti.
Isobritannialaista NGamer-lehteä olen lukenut sen ykkösnumerosta lähtien. Lehden edeltäjää NGC:tä seurasin lähes alusta saakka, heti hankittua ensimmäisen kotikonsolini, GameCuben.
Viime vuosikymmenen puolella ostelin vielä silloin tällöin Pelit- tai Pelaaja-lehtiä. Huomasin kuitenkin pian, että niissä on aivan liian vähän minua kiinnostavaa sisältöä hintaansa nähden. Ulkomainen NGamer on toki kotimaisia julkaisuja hintavampi, mutta en nähnyt tarpeelliseksi maksaa arvosteluista, joiden pelejä en luultavasti tule hankkimaan. Kaikilla kun ei ole varaa ostaa aina uuden konsolisukupolven myötä sekä Sonyn, Microsoftin että Nintendon uutukaisia.
Toki lueskelen yleissivistyksen vuoksi netistä aina välillä naapurikonsoleidenkin uutisia ja arvosteluita, mutta eniten minua kiinnostavat uutiset Nintendo-rintamalla.NGamerin ulkoasu on välillä melko psykedeelinen - pieniä palstoja, alaviitteitä, kuvatekstejä kuvien yllä ja päällä, värikkäitä taustakuvia jne. - mutta tämän antaa vielä jotenkuten anteeksi, kun toimituksella on vain niin veikeä huumorintaju. Arvosteluiden, ennakoiden ja uutisten lisäksi lehdessä on vaihtuvia artikkeleita, vanhan ajan kirjepalsta, kilpailuja, kokoelma outoja nettilinkkejä sekä kaikenlaista muuta. Lehti tuntuu vain paranevan vuosi vuodelta, ja ahmin sitä innoissani joka kuukausi.
Hieno asia lehdessä on myös se, että joka numerossa tulee vähintään pari kylkiäistä (vinkkikirjoja, julisteita, tarroja jne.). Nostaahan se vähän lehden hintaa, mutta ainakin minusta on mukavampi lueskella peliohjeita pokkarista pelaamisen sivussa kuin erikseen tietokoneen ruudulta. Tottumuskysymys tietysti.
