En malta olla valaisematta omaa näkemystäni tämän keskustelun kuumista perunoista.
1) kaikki digitalisoituu, mikä vaan voi digitalisoitua. Tämä koskee myös pelin hankintaa. Kun pelin myynnissä ja tuoton tavoittelussa voidaan välttää kivijalka, myyjät ja niin edelleen, niin näin myös tulee tapahtumaan. Konsolipelien myynti seuraa pc-maailmaa täysin digitaaliseksi. Se, miten asia vaikuttaa pelien hintoihin, jää nähtäväksi. Tuskin ainakaan laskee, kun paine on nostaa hintoja.
2) Minä en henkilökohtaisesti haikaile pelien fyysisten kappaleiden perään säilömistarkoituksessa. Ei tulisi pieneen mieleenkään pelata jotain PS3-aikaisia pelejä, saati sitten PS4-aikakauden alun tuotantoja. Jopa omat top-pelini HZD ja Fallout4 ovat saaneet olla rauhassa. Syynä ovat uudet pelit, joita tulee tasaisesti ja ne ovat kehittyneempiä. Pelaan niitä ja vanhat saavat olla, kun ne on pelattu. Väitän edustavani valtavirtaa.
3) Pelit, kuten muukin viihdeteollisuus pyrkii nyhtämään joka ainoan sentin suhteessa viihdearvoon. Pelejä pelataan yleensä kymmeniä, ellei satoja tunteja. Siinä alkaa olemaan tuntihinta kohdallaan vaikka pelin hinta on 60-80 €. Samoin koko ajan kasvava vaatimustaso pelejä kohtaan ruokkii hintojen nousua. Eikä muuten pelit ole inflaation vaikutukselta immuuneja.
4) Kassavirta, kassavirta, kassavirta. Mikään ei ole niin ihana asia yrityksen johdolle kuin tasainen kassavirta. Se on edellytys niin toiminnan pyörittämiselle, rahoitukselle kuin investoinneille. Konsoli- ja pelivalmistajille tämä on aiemmin ollut ongelma, kun pelaajien hankinnat olivat pistemäisiä eli konsoli ja peli silloin tällöin. On paljon parempi sitoa asiakas jatkuvaan tulovirtaan. Näin on käynyt muissa digitaalisissa palveluissa kuten leffat ja vaikka puhelinliittymät. Uskon, että näin tulee käymään myös peliteollisuudessa. PS+ ja Game Pass -palvelut tulevat voimistumaan entisestään. Jos ei muuten niin aluksi hellästi ohjaten (nettipelaaminen) ja myöhemmin pakotettuina.