PlayStation 5, Xbox Series X, Switch 2 – konsolipelaamisen 9. sukupolvi

[shamaniac]

Nyt Sony joutuu ilmeisesti miettimään rahanpolttokilpailua jonkin Game Passin takia, joka on lähtökohtaisesti hävitty kilpailu. Aivan kuten diasarjallakin kerrotaan, että premium-sisällön jatkuva sisällyttäminen tilauspalvelun hintaan ei ole kestävä rakenne.

Otan kantaa vain tähän pätkään sillä useinhan nimenomaan naureskellaan että Game Pass on täynnä joko paskaa, tuntemattomia teoksia, indietä tai näiden yhdistelmiä ja kysellään että missä ne AAA-hitit on.

Ja itsekin olen sitä mieltä että GP loistaa juuri indie- ja muulla pienempien pelien tarjonnalla. Ne isot teokset joutaa ostamaan fyysisenä hyllyynsä kun ne sinne vielä saa. Itse asiassa ostaisin monet indiehelmetkin ja muut pienemmät teokset (kuten viimeisimpänä molemmat Ghostrunnerit) mutta niitä harvemmin saa fyysisenä.

Mutta joo, ehkä tämä minun kommenttini menee enemmän subjektiivisiin asioihin. Maksaahan se kaikki sisältö sinne eikä tilauksilla välttämättä kustanneta sitä jos ihan hirveästi aletaan isoja nimikkeitä haalimaan.

 

[J.Sunderland]

Hyvänä vertauksena käy vaikkapa jalkapallo

No ei todellakaan käy ja tämä nimenomaan kertoo vain siitä epäterveellisestä suhteesta viihde-elektroniikkaan, jos vertaa elektroniikkaa urheiluun.

 

[Fabre#4]

No ei todellakaan käy ja tämä nimenomaan kertoo vain siitä epäterveellisestä suhteesta viihde-elektroniikkaan, jos vertaa elektroniikkaa urheiluun.

Jalkapallomarkkinoiden kehitys viimeisten vuosikymmenten ajalta on aivan loistava tosimaailman esimerkki siitä, mitä markkinoille ja kilpailulle tapahtuu, kun jotkut kilpailijat 'huijaavat' käyttämällä ulkopuolista rahaa. Siitä oli kyse, eikä suoranaisesta elektroniikan ja urheilun vertailusta. Siinä mielessä Microsoftin 75 miljardin studiokaupat ovat ihan hyvin verrainnollisia jalkapallon puolella käytettyihin öljy- ja namusetärahoihin. Se 75 miljardia on tullut/tulee jostain Microsoftin peliosaston ulkopuolelta, eli on ulkopuolista rahaa, jonka käyttäminen on 'huijaamista'. Se on epäreilua kilpailuaseman hyötykäyttämistä.

Jalkapallon puolella nämä öljyseurat ovat pidemmällä aikavälillä puhtaasti ostaneet itselleen menestyksen ja kilpailijat pois markkinoilta, kun todellista kipailua ei enää ole. Tavallisilla ja 'rehellisiä resursseja' käyttävillä seuroilla ei enää ole todellisia ja realistisia menestymismahdollisuuksia pitkässä juoksussa näitä öljyjättejä vastaan. Sama tilanne voi olla tulevaisuudessa vastassa myös pelialalla, jos Microsoftin sallitaan ostaa kaikki, jonka se haluaa ja sattuu irti saamaan.

 

[Dragonfly]

Se 75 miljardia on tullut/tulee jostain Microsoftin peliosaston ulkopuolelta, eli on ulkopuolista rahaa, jonka käyttäminen on 'huijaamista'. Se on epäreilua kilpailuaseman hyötykäyttämistä.

Millä rahalla Sony tai Microsoft ovat alunperin tulleet mukaan pelibisnekseen? Millä rahalla ostettiin ensimmäiset omat pelistudiot tai yksinoikeudet? Millä rahalla Google rahoitti Stadiaa? Miksi on huijaamista käyttää oman yhtiön varoja? Tai miksi se on huijaamista nyt, mutta ei ollut silloin alkuaikoina? Miksi kukaan ei puhunut emoyhtiön rahojen käytöstä huijaamisena, kun Stadia tuli kuvioihin mukaan? Muistan pikemminkin sellaista keskustelua että Googlella on varaa panostaa (emoyhtiönsä rahoja).

En siis ymmärrä sitä pointtia, että jos yritys näkee jossain segmentissä potentiaalia, niin se ei saisi sinne omia rahojaan panostaa. Tottakai se on eri asia mitä kilpailuvirasto hyväksyy, mutta ettei yritys saisi käyttää omia varojaan niinkuin parhaaksi näkee. Näinhän tehdään muissakin yrityksissä pelialan ulkopuolella. Ei Xbox tai PlayStation ole mikään erillinen oma entiteettinsä, vaan ovat yritystensä tuotteita. Niihin panostetaan tai ollaan panostamatta, mutta ihan sen saman yrityksen rahoista on kyse.

Lisäksi jos isot rahavarannot ovat kilpailuaseman hyötykäyttämistä, niin miksei muut varakkaat yritykset pysty nousemaan pelialan isoiksi nimiksi? Amazon, Google, Facebook, Apple? Kaikilla on jalkaa oven välissä ja rahaakin ilmeisen paljon, mutta silti pyörivät omissa pienemmissä segmenteissään.

 

[J.Sunderland]

Siitä oli kyse, eikä suoranaisesta elektroniikan ja urheilun vertailusta.

Viihde-elektroniikka on puhtaasti normaalia bisnestä, johon jalkapallo vertautuu todella huonosti, monella eri tapaa.

Moni seura on edelleen yhteisön omistama, kuten niiden kaikkien kuuluisi olla ja moni on pelannut itse joukkueessa, jota kannattaa. Viihde-elektroniikkaa me ostetaan kaupasta, aivan kuten vaikkapa leivänpaahtimia, eikä meillä ole mitään henkilökohtaista yhteyttä "seuraan".

Ja jos futis todella olisi hyvä esimerkki, niin ihan samalla tavalla se Sony on nimenomaan ostojoukkue, eikä mikään sympaattinen kyläseura, jossa oman kylän kasvatit ovat keskiössä. Katso esimerkiksi minkä maalaisia pelaajia siellä Sonyn avauksessa on.

Japanilaisen Sonyn joukkueessa ei ole yhtään japanilaista pelaajaa avauksessa ja muutenkin lähes koko kokoonpano on hankittu ulkomailta. Jos kokoonpanoa katsoo, niin joukkueen kuvittelisi olevan yhdysvalloista, josta tulee mm. Insomniac, Naughty Dog, Sucker Punch, Santa Monica, Bend, Bluepoint ja San Diego. Pelaajia on myös Suomesta (Housemarque), Hollannista (Guerrilla, Nixxes), Englannista (Media Mocule, London Studio) ja Kanadasta (Haven).

Toki huomaan, että jotkut kyllä suhtautuvat ostamaansa viihde-elektroniikkaan kuin se olisi futisseura, ainakin mitä fanittamiseen tulee ja tämä tekee suhtautumisesta epätervettä. Me emme ole osa Sonya/Microsoftia/Nintendoa, vaikka ostaisimme ihan kaikki heidän tuotteensa. Olemme kuluttajia ja se miljardikorporaatio hyötyy meistä.

Ja ihan yleisesti, ei kannata olla hyödyllinen idiootti ja myrkyttää keskustelua pelaamisesta sokealla viihde-elektroniikan haittafanituksella, joka perustuu sen "inhokkiseuran" vihaamiseen, eikä sen oman suosikin fanittamiseen.

 

[Jirza]

Se 75 miljardia on tullut/tulee jostain Microsoftin peliosaston ulkopuolelta, eli on ulkopuolista rahaa, jonka käyttäminen on 'huijaamista'

Tuota noin... Kuten varmasti tiedät, on Sony muutakin kuin pelkkää Playstationia ja käyttänyt myös rahaa peliosastonsa ulkopuolelta. Ja aivan naurettava väittää, että kyse olisi jostain huijaamisesta. Ihan normaalia bisnestä, jota ollaan tehty kautta maailman sivun.

 

[BaDari]

Se 75 miljardia on tullut/tulee jostain Microsoftin peliosaston ulkopuolelta, eli on ulkopuolista rahaa, jonka käyttäminen on 'huijaamista'. Se on epäreilua kilpailuaseman hyötykäyttämistä.

Sony oli tunnettu elektroniikkajätti jo kauan ennen kuin lähti konsolibisnekseen mukaan. Herranen aika sentään.

 

[Fabre#4]

Millä rahalla Sony tai Microsoft ovat alunperin tulleet mukaan pelibisnekseen? Millä rahalla ostettiin ensimmäiset omat pelistudiot tai yksinoikeudet?

Alkupääoma pitää tietysti hankkia jostain muualta, se on selvä asia. Yleensä se hankitaan muilta aloilta tai otetaan vielä isompi riski ja lähdetään uuteen bisnekseen lainarahalla. Nyt ei kuitenkaan ollut puhe alkupääomasta. Kuten aikaisemmin otin jo esille, niin Microsoftilla oli enemmän kuin riittävästi 'pääomaa' jo ennen näitä 75 miljardin kauppoja, kun studioita ja nimikkeitä oli omistuksessa vaikka kuinka. Heillä oli siis enemmän kuin riittävästi mahdollisuuksia kilpailla 'reilusti' sen sijaan, että ostetaan vain muilta pois. Heidän valintansa oli oman kehittämisen ja innovoinnin sijaan 'ostaa isolla ja ulkopuolisella rahalla valmiit sarjat ja tuotteet muilta pois'. Menivät sillä ahneemmalla ja helpommalla ratkaisulla.

Urheilun puolella homma on mennyt vähän samalla tavalla. Eivät öljymiljonäärit ole rakentaneet joukkueitaan tyhjästä, vaan ovat ostaneet seuroja, joilla on fasiliteetit olleet jo ihan hyvissä kantimissa valmiiksi ja rakentaneet siihen päälle shekkiviholla sitten moninkertaisesti lisää. Samalla tavalla Microsoft teki näiden 75 miljardin kauppojensa kanssa: Heillä oli tilanne jo ihan hyvässä kunnossa valmiiksi, mutta ulkopuolisella rahalla sitten siihen päälle isosti lisää.

Viihde-elektroniikka on puhtaasti normaalia bisnestä, johon jalkapallo vertautuu todella huonosti, monella eri tapaa.

Moni seura on edelleen yhteisön omistama, kuten niiden kaikkien kuuluisi olla ja moni on pelannut itse joukkueessa, jota kannattaa. Viihde-elektroniikkaa me ostetaan kaupasta, aivan kuten vaikkapa leivänpaahtimia, eikä meillä ole mitään henkilökohtaista yhteyttä "seuraan".

Ja jos futis todella olisi hyvä esimerkki, niin ihan samalla tavalla se Sony on nimenomaan ostojoukkue, eikä mikään sympaattinen kyläseura, jossa oman kylän kasvatit ovat keskiössä. Katso esimerkiksi minkä maalaisia pelaajia siellä Sonyn avauksessa on.

Nämä yhteisöjen omistamat seurat ovatkin edelleen niitä hienoja tuulahduksia wanhoilta hyviltä ajoilta, jolloin kilpailu oli vielä huomattavasti tasaisempaa ja todellisia menestysmahdollisuuksia oli huomattavasti isommalla määrällä. Näitä yhteisöjen omistamia seuroja voisikin hyvin kutsua niiksi edelleen 'reilulla pelillä' kilpaileviksi seuroiksi, joita iso ulkopuolinen raha ei ole ainakaan isommin vielä mädättänyt.

Absoluuttisella huipulla ei missään urheilussa enää pärjää pelkillä omilla kasvateilla. Raha määrää normitilanteessakin niin paljon, että ulkopuolisia sijoittajia ja hankintoja pelaajistoon täytyy tehdä. Kuinka se tehdään ja missä suhteessa onkin sitten se asia, mitä kannattaa tarkastella. Kuinka terveellä pohjalla toiminta on. Mistä rahoitus tulee.

Ja tästä päästäänkin osin ironisesti siihen, kuinka Amerikan ammattilaissarjoissa asiat hoidetaan, vaikka samaan aikaan amerikkalaisen Microsoftin sallitaan kuluttajaviranomaisten siunauksella ostaa kaikki, mikä irti lähtee. Esimerkkeinä NHL ja NBA vaikkapa, joissa molemmissa on ollut käytössä jo pitkään palkka- ja kulukatot. Seurojen sallitaan käyttää vain tietty määrä rahaa per aikajana ja menestyksen hankkiminen on valtaosin kiinni siitä, kuinka ne käytössä olevat ja sallitut resurssit käyttää, eikä siitä, millä seuralla on takanaan rikkain omistaja. Ulkopuolista rahaa saa käyttää vain hyvin rajoitetusti ja hallitusti. Sarjojen kilpailutilanne on käytännössä terveimmällä mahdollisella pohjalla, vaikka toki ihan jokaisella osallistujalla ei realistisia mestaruusmahdollisuuksia joka kausi olekaan, koska loukkaantumiset, tähtipelaajien vanhenemiset ja niin edelleen. Sinänsä ironista, että Amerikan urheilussa ollaan niin huolissaan ja tarkkoja kilpailutilanteesta, mutta Microsoftin annetaan käytännön tasolla tehdä, mitä se nyt sattuu haluamaan, kunhan ei kauheasti lakeja riko.

Ja ihan yleisesti, ei kannata olla hyödyllinen idiootti ja myrkyttää keskustelua pelaamisesta sokealla viihde-elektroniikan haittafanituksella, joka perustuu sen "inhokkiseuran" vihaamiseen, eikä sen oman suosikin fanittamiseen.

Sitä kielenkäyttöä kannattaa vähän miettiä. Henkilökohtaisuuksiin menevä haukkuminen ei edistä keskustelua ja uskottavuuttasi millään tavalla. Minä en varsinaisesti vihaa ketään tai mitään, vaan olen huolissani siitä, mihin suuntaan peliala ja sitä kautta pitkäikäinen harrastukseni tulevaisuudessa kehittyy, jos meno jatkuu tällaisena. Urheilumaailma kuitenkin tosielämästä näyttää, mitä voi tapahtua, jos ulkopuolista rahaa saa käyttää ihan holtittomasti.

Sony oli tunnettu elektroniikkajätti jo kauan ennen kuin lähti konsolibisnekseen mukaan. Herranen aika sentään.

Näin oli. Ja alunperin Sonyn piti tulla konsolibisnekseen mukaan toimittamalla CD-asemia Nintendon laitteeseen 90-luvun alkupuolella ja saada tuottoja CD-muodossa tuolle laitteelle myydyistä peleistä, mutta se sopimus karahti kiville loppuvaiheessa, kun laitteestakin oli jo mallikappale(ita) olemassa. Sony kuitenkin tajusi, että heillä on tässä jo laite 'valmiina', joten koitetaan tikulla jäätä omalla brändillä ja nimellä, Nintendon kilpailijana, kun rahaa on kuitenkin jo käytetty tuotekehitykseen. Syntyi Playstation, joka on monelle terminä täysi synonyymi pelikonsolille vielä näin 30 vuotta myöhemminkin.

Hienoa orgaanista kasvua ja kehitystä firmalta. Alkupääoma tietysti tuli jostain muualta, mutta sen verran paljon on varmasti tullut tuottoja tässä 30 vuoden aikana, että kasvu nykyasemaan lienee ollut varsin orgaaninen ja luonnollinen ilman jättimäisiä täysin ulkopuolisia rahoja.

 

[Dragonfly]

Alkupääoma pitää tietysti hankkia jostain muualta, se on selvä asia. Yleensä se hankitaan muilta aloilta tai otetaan vielä isompi riski ja lähdetään uuteen bisnekseen lainarahalla. Nyt ei kuitenkaan ollut puhe alkupääomasta. Kuten aikaisemmin otin jo esille, niin Microsoftilla oli enemmän kuin riittävästi 'pääomaa' jo ennen näitä 75 miljardin kauppoja, kun studioita ja nimikkeitä oli omistuksessa vaikka kuinka. Heillä oli siis enemmän kuin riittävästi mahdollisuuksia kilpailla 'reilusti' sen sijaan, että ostetaan vain muilta pois. Heidän valintansa oli oman kehittämisen ja innovoinnin sijaan 'ostaa isolla ja ulkopuolisella rahalla valmiit sarjat ja tuotteet muilta pois'. Menivät sillä ahneemmalla ja helpommalla ratkaisulla.

Mutta kun eihän se ole ulkopuolista rahaa, vaan firman omaa rahaa. Kilpailutilanne on mikä on. En usko että mikään näistä yrityksistä tyytyy tilanteeseensa. Toisin sanoen, jos heillä on sinun mielestäsi riittävästi jotain ei tarkoita etteikö yritys yrittäisi hankkia lisää tuloja.

Samalla tavalla Microsoft teki näiden 75 miljardin kauppojensa kanssa: Heillä oli tilanne jo ihan hyvässä kunnossa valmiiksi, mutta ulkopuolisella rahalla sitten siihen päälle isosti lisää.

No hyvässä ja hyvässä kunnossa. Sanoisin että kohtuullisessa kunnossa. Ja edelleen omalla rahalla, ei ulkopuolisella.

Tässä varmaan jäi huomaamatta ne lainausmerkit alkuperäisessä viestissä? Asia on juuri noin kuten sanot, etteivät nämä Xboxit ja Playstationit ole omia entiteettejään, vaan yritystensä tuotteita. Tämän logiikan toki soisi säilyvän myös silloin, kun aletaan puhua yhtäkkiä pelisegmentistä. Emoyhtiönkin rahoilla tehtyjen hankintojen mittakaava ja vaikutukset ovat täysin erilaisia. Microsoft on nimenomaisesti kerännyt varallisuutensa dominoivalla asemallaan kuluttajien PC-käyttöjärjestelmämarkkinoilla, toimisto-ohjelmistoissa ja tuoreemmin pilvipalveluista. Osasta näistäkin on jo suoraan tai välillisesti hyötyä myös pelisegmentissä.

Sony kuitenkin saa hyötyä pelisegmentissä markkinaosuudestaan muun muassa parempien kolmannen osapuolen yksinoikeussopimusten muodossa. Myöskin isompi markkinaosuus tarkoittaa sitä, että kehittäjien on riskittömämpi valita kehitysalustakseen PlayStation. Näin ollen Microsoft nimenomaan joutuu panostamaan enemmän saadakseen samat pelit, samat sopimukset ja niin edelleen.

Mitä tulee yrityksen muiden segmenttien hyötyihin pelimarkkinoilla, niin eikö se ole hyvä asia? Sitä toki pitää osata hyödyntää. Siinä missä Microsoft on hyödyntänyt pilvipalvelinkeskuksiaan, niin Sony on hyödyntänyt audio-osaamistaan tai vaikka fyysisen tallennusmedian osaamistaan.

Kaikki listatut yritykset (Amazon, Alphabet, Meta, Apple, Microsoft) tunnetaan myös teknologiajätteinä (Big Tech) ja Euroopan komissiokin on samaiset yritykset huomioinut digimarkkinasäädöksen nojalla portinvartijoina. Pitäisi olla erityisen selvää, että näillä yrityksillä on jo nykyisellään aivan liikaa valtaa. Konsolivalmistajabisnekseen ryhtyminen tosin tuntuisi tällä hetkellä tuhoon tuomitulta, kun nykyiset keskeiset konsolivalmistajat ovat olleet markkinoita jakamassa sellaiset pari vuosikymmentä. Sen takia kai nuo muut isot toimijat Microsoftia lukuunottamatta ovat jääneet pyörimään mobiili- ja VR-markkinoille.

Mutta tätä juuri ajoin takaa. Raha ei automaattisesti tarkoita sitä, että onnistuu esim. nyt sitten pelimarkkinoilla. Tai millään muillakaan markkinoilla.

Joidenkin mielestä kilpailua edistäisi se, että näille teknologiajäteille suotaisiin lisää valtaa myös pelialalla. Tätä perustellaan usein sillä, että Playstationin markkinaosuus on korkea. Tähän Playstationin markkinaosuuteen myös usein viitataan alan keskittymisenä, vaikka samaan aikaan suuri määrä pelistudioita ja tunnettuja nimikkeitä haalitaan toiseen leiriin. Korkea markkinaosuus on kuitenkin melko lyhytaikainen lohtu, mikäli keskeiset pelialan toimijat siirtyvät näiden teknologiajättien omistukseen. Joko keskeiset pelisarjat jäävät kokonaan ilmestymättä alustalla tai suuri osa niistä saatavista tuotoista valuu kilpailijan laariin. Kaikki tämä vaikuttaa lopulta myös pelaajaan, kun jokaisen vaihtoehdon takaa löytyy sama teknologiajätti. Sellainen ei ole mikään aito vaihtoehto, enkä halua sellaiseen päätymistä tukea.

Markkinaosuus on myös valtaa. Lähimpänä esimerkkinä nyt vaikka se että missä on viimeisimmät Final Fantasyt Xboxilta?

Korkea markkinaosuus on ollut Sonylle kaikkea muuta kuin lyhytaikainen lohtu. Se ostettiin ja haalittiin onnistuneesti ensimmäisellä PlayStationilla ja vakinaistettiin PS2:lla. Ja vaikka PS3:n kohdalla tuli pieni notkahdus, niin keskeisiä pelisarjoja ollaan nimenomaan nähty PlayStation yksinoikeuksina. Onneksi nykyään vähemmän, mistä ehkä on kiittäminen kilpailun kiristymistä.

On totta että kaikki vaikuttaa pelaajaan ja on vaikuttanut tähänkin asti. Kuitenkaan jokaisen vaihtoehdon takaa ei löydy sama yritys. Ei konsolien kohdalla kuin ei myöskään pelien.

 

[Dragonfly]

Tässä onkin se ero, että nyt sitä rahaa lyö tiskiin yksi näistä kolmesta vakiintuneesta konsolivalmistajasta. Microsoft ostaa jo tunnetuksi tulleita monialustasarjoja ja niiden tekijöitä omaan talliinsa, jolloin on todennäköisempää onnistua kuin olla onnistumatta. Käytännössä rahalla on siis se olennaisin rooli tässä.

Näin isoista summista kun puhutaan niin riski se silti on, eikä takaa onnistumista.

Esimerkiksi viime vuonna ilmestyi Crisis Core myös Xboxille. Ajallisia yksinoikeuksiahan nämä muut ovat. Final Fantasy ei ole Sonyn omistama ip. Missä ovat Xboxin ajalliset yksinoikeudet Playstationilla tai Switchillä? Missä ovat yrityskauppojen myötä pysyvästi yksinoikeuksiksi muuttuneet monialustajulkaisut? Entä perutut Playstation-versiot? Yhden maailman rikkaimman ja vaikutusvaltaisimman yhtiön vertaaminen ajalliseen Final Fantasy-yksinoikeuteen ei oikein kestä tarkempaa tarkastelua, kun puhutaan vallasta.

Oletin että tässä puhuttiin nimenomaan keskeisistä kolmannen osapuolen multiplatform -sarjoista. En oleta että PlayStationin IP:t näkisivät päivänvalon Xboxilla. Mitä tulee Final Fantasyyn, niin Crisis Core tuli joo, mutta vuoden ajallista yksinoikeutta FF7 Remakea ei ole näkynyt vielä näin monen vuoden jälkeenkään. Katsotaan nyt sitten miten FF16 ja FF7 Rebirthin kanssa käy. En pidättäisi hengitystä, mutta tietysti toivon, että Square Enix näkee Xboxin tarpeeksi isona alustana, jotta pelit sinne kannattaa portata mitä pikimmin. Ja näköjään vaatii sitä että Phil käy juttelemassa paikanpäällä, että saataisiin jonkunlainen sopimus, jotta monialustajulkaisut julkaistaisiin myös Xboxilla. Taas kerran markkinaosuus sanelee tässä varmaan aika paljon.

Jos sen sijaan katsellaan Xboxin ajallisia yksinoikeuksia, niin ei ihan heti tule mieleen yhtä isoa nimeä kuin Final Fantasy ja ne pienemmätkin nimikkeet ilmestyvät kyllä hyvin nopeasti muille alustoille, kun ajallinen yksinoikeus on päättynyt. Toisinpäin sen sijaan saa odotella ja ihmetellä onko joku tulossa Xboxille vai ei. Iso syy tähän varmasti on markkinaosuus. Xbox version tekeminen ei lähtökohtaisesti ole niin kannattavaa kuin PlayStation version tekeminen. Tästä syystä markkinaosuus on valtaa. Huom. näin sanoen en tarkoita, etteikö myös raha olisi valtaa, mutta PlayStationin markkinaosuutta ja sen arvoa on turha vähätellä.

Toistaiseksi vaihtoehtoja tosiaan on onneksi ollut jokaiselle pelaajalle. Viestini olikin osoitettu mahdolliseen dystopiaan, joidenkin mielestä varmaankin utopiaan. Yrityskauppojen mittakaava ja luonne antavat kuitenkin aika hyvin suuntaviivoja. En ajatellut odottaa, että miten tilanne kehittyy, vaan teen omat valintani sitä ennen ja toivottu lopputulema mielessäni.

Vaikka haluan pelata pelini mielellään Xboxilla, niin en tietenkään toivo että konsolimarkkinoilla olisi yhtään vähempää toimijoita kuin nyt. Mutta ihan samaan tapaan kuin sinä, niin minäkin teen omia valintojani, jotta saisin jatkossakin pelata Xboxilla.

 

[Dragonfly]

Tämänkin vuoksi nämä tunnettujen monialustapelien ja tekijöiden siirtyminen konsolivalmistajan omistukseen ovat ongelmallisia. Ne ovatkin nyt yhtäkkiä Playstationin tai Xboxin "omia ip:tä", vaikka käytännössä kyse on ennemminkin pysyvästä yksinoikeudesta. Tulevat pelinimikkeet ovat sitten asia erikseen. Uskon kyllä, että tiedät mitä tarkoitan.

Tiedän, mutta se on silti kaksi eri asiaa. Jos alustanomistaja omistaa studion, niin olettama on että peli on yksinoikeus, vaikka näin ei aina olekaan. Kun taas kolmannen osapuolen kehittämä peli on suuremmalla todennäköisyydellä multiplatform. Sille, että kolmannen osapuolen kehittäjä skippaa jonkin alustan voi olla monia syitä, mutta sanoisin että yleisimmin ne ovat a)toinen alustanomistaja on maksanut yksinoikeudesta tai b)alustan versiota ei ole taloudellisista syistä järkevä kehittää. Molemmissa tapauksissa markkinaosuus näyttelee roolia.

Näinhän tuleekin toimia. En minäkään toivo, että toimijoita olisi vähemmän. Minusta vain Microsoft on suurempi uhka Playstationin olemassaololle kuin toisinpäin.

Uhkakuvia voi maalailla, mutta nykytilanne näyttää kyllä siltä, ettei Microsoft ole uhka PlayStationin olemassaololle. Paljon, ja tarkoitan todella paljon, siirtymää alustojen välillä pitää tapahtua, että PlayStationilla lyötäisiin lappu luukulle. Varsinkin kun samaan aikaan näyttää (uudet vuodot vahvistavat tätä) että laajentavat konsolisegmentin ulkopuolelle, jolloin riski pienenee entisestään, kun eivät ole riippuvaisia vain yhdestä tulonlähteestä.

 

[J.Sunderland]

Sinänsä ironista, että Amerikan urheilussa ollaan niin huolissaan ja tarkkoja kilpailutilanteesta, mutta Microsoftin annetaan käytännön tasolla tehdä, mitä se nyt sattuu haluamaan, kunhan ei kauheasti lakeja riko.

Niin, vapaa markkinatalous ei tosiaan toteudu urheilubisneksessä ja siksi näitä ei kannata verrata.

Urheilumaailma kuitenkin tosielämästä näyttää, mitä voi tapahtua, jos ulkopuolista rahaa saa käyttää ihan holtittomasti.

Microsoftin rahat ovat heidän omia rahojaan ja niitä saavat käyttää investointeihin, niissä puitteissa kuin se heille nykyisten lakien ja säännösten mukaan sallitaan. Esimerkiksi Activision Blizzard kaupat tosiaan kävivät kilpailuviranomaisten tiukan seulan läpi ja menivät läpi, koska mitään kauppoja estävää ei näistä kaupoista löytynyt.

Se vasta dystopia olisikin kun konsolibisneksessä olisi NHL:n tapaan joku yksi omistaja ja kattojärjestö, joka säätelisi mikä on sallittua ja mikä ei. Onneksi näin ei ole.

Hienoa orgaanista kasvua ja kehitystä firmalta.

Ihan rahalla Sony on ne ulkomaalaiset studiot ostanut, ei tätä tarvitse mitenkään viherpestä. Hyvin ovat tosiaan rahansa investoineet ja nousseet hardwaren lisäksi isoksi julkaisijaksi sekä markkinajohtajaksi. Antaa muidenkin investoida ja hakea omaa paikkaansa markkinoilla.

 

[Peelo]

Jos sen sijaan katsellaan Xboxin ajallisia yksinoikeuksia, niin ei ihan heti tule mieleen yhtä isoa nimeä kuin Final Fantasy ja ne pienemmätkin nimikkeet ilmestyvät kyllä hyvin nopeasti muille alustoille, kun ajallinen yksinoikeus on päättynyt. Toisinpäin sen sijaan saa odotella ja ihmetellä onko joku tulossa Xboxille vai ei. Iso syy tähän varmasti on markkinaosuus. Xbox version tekeminen ei lähtökohtaisesti ole niin kannattavaa kuin PlayStation version tekeminen. Tästä syystä markkinaosuus on valtaa. Huom. näin sanoen en tarkoita, etteikö myös raha olisi valtaa, mutta PlayStationin markkinaosuutta ja sen arvoa on turha vähätellä.

Edellinen isompi ajallinen rahahatutus MS:llä lienee Tomb Raider* lähes kymmenen vuoden takaa. Tästähän nousi ennennäkemätön paskamyrsky internetissä, jonka jälkeen MS melkolailla peräytyi näistä isommista ajallisista yksinoikeuksista. Edelleen pidän hassuna kuinka erilailla netissä suhtauduttiin tähän MS:sän Tomb Raider liikkeeseen verrattuna Sonyn vastaaviin peliliikkeisiin. Tosin ehkä Sonyn osalta nämä liikkeet ovat osittain arkipäivästyneet, joten suurempaa kohua ei seuraa edes FF tason sopimuksista?

Markkina osuudet toki osaltaan vaikuttavat vahvasti siihen miten firmat yksinoikeutensa ostavat. Jos Sony lupaa maksaa yksinoikeudesta ~20% pelin tuotoista, niin mikäli MS haluaisi vastata Sonyn tarjoukseen niin heidän pitäisi tarjota ~ 50% pelin tuotoista, jotta tarjoukset olisivat edes suunnilleen samalla tasolla. Ja tätä matematiikkaa on varmaan melko vaikea saada MS:sän puolella toimimaan.

*Vai onko Titanfall tuoreempi?

 

[Dragonfly]

Jos Sony nyt ostaisi Square-Enixin, Final Fantasy ja kaikki muutkin S-E:n pelisarjat siirtyisivät Sonyn omistukseen. Olisiko tämä sinulle pienempi ongelma kuin se, että Final Fantasy on ajallinen yksinoikeus?

Ei varsinaisesti, mutta tilanne olisi selkeämpi. Ainakin tietäisi mitä odottaa.

En tietenkään tätä haluaisi, mutta jos näin kävisi niin tietäisin, että peli on pakko pelata PlayStationilla tai odottaa mahdollista parin vuoden päässä siintävää PC versiota. Nyt tässä odotellaan mahdollista Xbox versiota, jota ei ehkä koskaan julkaista.

 

[J.Sunderland]

Muuttuuko täälläkin silloin keskustelu kilpailun merkityksellisyydestä kuluttajan kannalta johonkin muuhun, koska asetelma on eri?

Kyllä täällä on ihmisiä, jotka ymmärtävät, että terveellinen markkina on vahvasti kilpailtu markkina, eikä tämä näkökulma ole riippuvainen siitä, että mikä miljardikorporaatio on päässyt liian suureen rooliin.

Enkä todellakaan olisi kauhistelemassa internetissä sitä, että Microsoftin/Nintendon powerpointissa nähdään kilpailun olevan tiukentumassa, jos joku uhkaisi edes teoreettisesti heidän strategiaa ja voittomarginaalejaan

Se oli surullinen päivä, kun legendaarinen Sega lopetti konsoleiden valmistamisen, mutta onneksi Sony ei päässyt kokonaan omimaan markkinoita, vaikka Nintendo hieman yskähteli N64:n ja GameCuben kanssa, eikä alkuperäinen Xbox ollut mikään jymymenestys. Onneksi meillä on tosiaan nykyään taas kolme valmistajaa sekä mm. Steam Deck ja pilvipelaaminen tuomassa uusia mahdollisuuksia meille kuluttajille.

 

[Doctor Pepper]

Tilannehan on se, että Sony maksaa ulkopuolisille julkaisijoille, ettei pelejä julkaistaisi Xboxille eikä laitettaisi Game passiin tarjolle. Se on hyvin haitallista kilpailun rajoittamista. Microsoft hankkii studioita, joiden kanssa Sony on tehnyt yksinoikeussopimuksia ja muita kilpailua rajoittavia toimia muun muassa siitä syystä, että silloin turvataan pelien ilmestyminen myös Xboxille. Esimerkiksi Bethesdan kohdalla Sony alkoi kahmimaan studion tuotantoa itselleen yksinoikeuksiksi peli peliltä ja reaktiona Microsoft osti studion. Vaikea nähdä mitään moraalista ylevyyttä siinä, että markkinajohtaha rajoittaa aggressiivisesti kilpailua, kuten Sony teki. Se ei ole millään tasolla hyväksyttävää tai ymmärrettävämpää kuin studio-ostot. Sonyn omat studio-ostotkin ovat välillä aggressiivisia, esimerkiksi Sony osti Bungien, joka tuli tunnetuksi Xbox-sisällön tuottajana (esim. teki pitkään Halo-pelisarjaa, jota pidetään Xboxin tärkeimpänä omana yksinoikeutena), eli "orgaanisesti" nappasi yhden elimen kilpailijaltaan.

Nyt Sony sitten joutuu ehkä miettimään strategiaansa uudestaan, kun huomaa, millaisen vastauksen öykkäröinnillään on saanut markkinoilla aikaiseksi.

 

[m_vierimaa]

Tilannehan on se, että Sony maksaa ulkopuolisille julkaisijoille, ettei pelejä julkaistaisi Xboxille eikä laitettaisi Game passiin tarjolle. Se on hyvin haitallista kilpailun rajoittamista. Microsoft hankkii studioita, joiden kanssa Sony on tehnyt yksinoikeussopimuksia ja muita kilpailua rajoittavia toimia muun muassa siitä syystä, että silloin turvataan pelien ilmestyminen myös Xboxille. Esimerkiksi Bethesdan kohdalla Sony alkoi kahmimaan studion tuotantoa itselleen yksinoikeuksiksi peli peliltä ja reaktiona Microsoft osti studion. Vaikea nähdä mitään moraalista ylevyyttä siinä, että markkinajohtaha rajoittaa aggressiivisesti kilpailua, kuten Sony teki. Se ei ole millään tasolla hyväksyttävää tai ymmärrettävämpää kuin studio-ostot. Sonyn omat studio-ostotkin ovat välillä aggressiivisia, esimerkiksi Sony osti Bungien, joka tuli tunnetuksi Xbox-sisällön tuottajana (esim. teki pitkään Halo-pelisarjaa, jota pidetään Xboxin tärkeimpänä omana yksinoikeutena), eli "orgaanisesti" nappasi yhden elimen kilpailijaltaan.

Nyt Sony sitten joutuu ehkä miettimään strategiaansa uudestaan, kun huomaa, millaisen vastauksen öykkäröinnillään on saanut markkinoilla aikaiseksi.

Eikös tämä toimi vain jos kaupan myötä saadaan jotenkin horjutettua Sonyn asemaa?

En kiistä CoDin ja Elder Scrollsin olevan ilman muuta hyvin myyviä pelejä, mutta pelialalla jengi myös voi liikkua vauhdilla firmasta toiseen. Toki IPR:t ei samaan tapaan liiku, mutta äkkiäkös syntyy uutta IPR:ää.

Aika vahva näkemys nähdä Activision Blizzardin osto jotenkin vastavoimana Sonyn ”öykkäröinnille”. Ennemminkin Microsoft pyrkii pelialan netflixiksi xbox game passillaan ja kun rahaa on pankissa loputtomasti, niin miksipä ei ottaa itselleen isomman luokan pelifirmoja Xbox game passin tarjoamaksi

 

[Fabre#4]

Esimerkiksi Bethesdan kohdalla Sony alkoi kahmimaan studion tuotantoa itselleen yksinoikeuksiksi peli peliltä ja reaktiona Microsoft osti studion. Vaikea nähdä mitään moraalista ylevyyttä siinä, että markkinajohtaha rajoittaa aggressiivisesti kilpailua, kuten Sony teki. Se ei ole millään tasolla hyväksyttävää tai ymmärrettävämpää kuin studio-ostot.

Itse kyllä näen asian sillä tavalla, että yksittäiset yksinoikeusdiilit eri studioiden kanssa ovat paljon pienempi paha, kuin koko studion ostaminen. Yksittäisissä tai muutamissa diileissä on kuitenkin kyse 'vain muutamasta pelistä' ja yksittäistapauksista versus koko studion osto, jossa siirtyy sitten paljon enemmän nimikkeitä pois multiplattarimarkkinoilta. Ero on kuitenkin aika huomattava. Molemmissa tapauksissa on toki omat ikävyytensä joidenkin pelaajien kannalta, jotka ovat päättäneet pelata vain yhdellä laitteella, mutta 'pari peliä' versus 'kaikki pelit' on kyllä aika iso ero.

Molemmat ovat ikäviä juttuja joidenkin kannalta, mutta pienempi paha nuo yksittäiset diilit ovat kuitenkin, kun puhtaasti määrällisesti asiaa tarkastellaan.

Sonyn omat studio-ostotkin ovat välillä aggressiivisia, esimerkiksi Sony osti Bungien, joka tuli tunnetuksi Xbox-sisällön tuottajana (esim. teki pitkään Halo-pelisarjaa, jota pidetään Xboxin tärkeimpänä omana yksinoikeutena), eli "orgaanisesti" nappasi yhden elimen kilpailijaltaan.

Sony taisi julkistaa Bungien oston sen jälkeen, kun Microsoft oli tiedottanut Zenimax-kaupoistaan. Kyseessä taisi olla siis ns. 'vastaveto' sille kilpavarustelulle, jonka Microsoft aloitti. Jollain tavallahan Sonyn oli tilanteeseen vastattava, eikä vain jäädä 'tuleen makaamaan' odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Omien pelimerkkien sallimissa rajoissa päättivät tehdä markkinoilla bisnesliikkeen.

Jotenkin tästä nyt välittyy sellainen kuva, että Microsoftin tekemät ostot halutaan saada näyttämään mahdollisimman hyvinä ja positiivisina, ikään kuin jonain 'pelimarkkinoiden kilpailutilanteen pelastajina' ja siinä samalla sitten väitetään, että Sonyn ostot ja diilit ovat kaikki auttamattomasti huonoja, 'aggressiivisia' ja 'pilaavat reilun kilpailun'.

Nyt Sony sitten joutuu ehkä miettimään strategiaansa uudestaan, kun huomaa, millaisen vastauksen öykkäröinnillään on saanut markkinoilla aikaiseksi.

Kyllä siellä palavereissa varmaan strategiaa ollaan mietitty aikaisemminkin moneen eri kertaan. Tähän mennessä on pari viimeisintä laitesukupolvea mennyt varsin mukavasti isojen lukujen ja isojen markkinoiden mielestä. Sen verran hyvin on mennyt, että isoin kilpailija joutui juuri parin vuoden sisään käyttämään 75 MILJARDIA rahaa pyrkiessään saavuttamaan tulevaisuudessa sen tason, jolla Sony on pelimarkkinoilla juuri nyt.

En minäkään Sonyn kaikista liikkeistä pidä. Mieluummin maksaisin peleistäni ja laitteistani vähän vähemmän, kuin mitä nyt joudun maksamaan noin esimerkiksi. Onneksi firmalla kuitenkin menee pelibisneksessä sen verran hyvin, että se voi keskittyä kehittämään GOTY-mainintoja ansaitsevia tuotteita nykyisillä studioillaan ja henkilöstöllään, eikä vielä ole ollut tarvetta jättimäisessä kokoluokassa ostaa multiplattareita pois markkinoilta. Toisaalta toki sitä on välillä ihan kiva makustella hypoteettisilla ajatuksilla, että mitäs jos Sony joku päivä laittaisi oikein ranttaliksi ja ostaisi itselleen vaikkapa Take Two:n ja/tai EA:n. Jos ei muuten, niin ihan vain siksi, että saisi lukea ja kuunnella, kuinka ne ostot olisivat niin väärin...

 

[Doctor Pepper]

Molemmat ovat ikäviä juttuja joidenkin kannalta, mutta pienempi paha nuo yksittäiset diilit ovat kuitenkin, kun puhtaasti määrällisesti asiaa tarkastellaan.

Minusta ne ovat suurempi paha, koska ne ovat selvästi suunnattuja kilpailijoita vastaan ja tarkoitettu oman markkina-aseman vahvistamiseen. Se on siis jo lähtökohdiltaan vihamielistä ja epäreilua muita kohtaan. Studioiden ostolla on taas tarkoitus vahvistaa oman pelituotannon asemaa, eli se suuntautuu silloin myös positiiviseen tarkoitukseen. Tuollainen "pienempi paha" ajattelu on muutenkin harhaanjohtavaa, koska paha on pahaa, eikä sitä pidä selittää pois syyttämällä jonkun muun toimintaa vielä pahemmaksi. Sony ihan selvästi käyttää johtavaa markkina-asemaa epäeettisesti eikä sitä voi selittämällä parantaa.

Jotenkin tästä nyt välittyy sellainen kuva, että Microsoftin tekemät ostot halutaan saada näyttämään mahdollisimman hyvinä ja positiivisina, ikään kuin jonain 'pelimarkkinoiden kilpailutilanteen pelastajina' ja siinä samalla sitten väitetään, että Sonyn ostot ja diilit ovat kaikki auttamattomasti huonoja, 'aggressiivisia' ja 'pilaavat reilun kilpailun'.

Sille en voi mitään, minkälaisia kuvia välittyy kenenkin mieleen. Kannattaa keskittyä siihen, mitä on konkreettisesti kirjoitettu eikä ruveta ylitulkitsemaan.

Kyllä siellä palavereissa varmaan strategiaa ollaan mietitty aikaisemminkin moneen eri kertaan. Tähän mennessä on pari viimeisintä laitesukupolvea mennyt varsin mukavasti isojen lukujen ja isojen markkinoiden mielestä. Sen verran hyvin on mennyt, että isoin kilpailija joutui juuri parin vuoden sisään käyttämään 75 MILJARDIA rahaa pyrkiessään saavuttamaan tulevaisuudessa sen tason, jolla Sony on pelimarkkinoilla juuri nyt.

ABK kauppa ei ollut suunnattu Sonya vastaan eikä kohdistunut pääasiassa konsolimarkkinoille. Microsoft selkeästikin haluaa toimia laajemmin pelibisneksessä, kuin vain taantuneessa konsolibisneksessä. Voitot tulevat muualta, pääasiassa mobiilimarkkinoilta, joihin MS nyt pääsee kaupan ansiosta mukaan isoksi tekijäksi. Näkökulma on vääristynyt, jos tarkastellaan vain pientä osaa peliteollisuudesta.

 

[Ippenator]

Kyllä täällä on ihmisiä, jotka ymmärtävät, että terveellinen markkina on vahvasti kilpailtu markkina, eikä tämä näkökulma ole riippuvainen siitä, että mikä miljardikorporaatio on päässyt liian suureen rooliin.

Enkä todellakaan olisi kauhistelemassa internetissä sitä, että Microsoftin/Nintendon powerpointissa nähdään kilpailun olevan tiukentumassa, jos joku uhkaisi edes teoreettisesti heidän strategiaa ja voittomarginaalejaan

Se oli surullinen päivä, kun legendaarinen Sega lopetti konsoleiden valmistamisen, mutta onneksi Sony ei päässyt kokonaan omimaan markkinoita, vaikka Nintendo hieman yskähteli N64:n ja GameCuben kanssa, eikä alkuperäinen Xbox ollut mikään jymymenestys. Onneksi meillä on tosiaan nykyään taas kolme valmistajaa sekä mm. Steam Deck ja pilvipelaaminen tuomassa uusia mahdollisuuksia meille kuluttajille.

Juuri näin. Minä ainakin toivon, että Microsoft nousisi konsolibisneksessä aidosti Sonyn ja Nintendon rinnalle tai vaikka hieman ohikin, mutta en mitään vastaavaa erityisasemaa heillekään markkinoilla toivo, kuin mitä Sonylla on toistaiseksi ollut. Eikä minulle ole ihan oikeasti minkäänlaista merkitystä sillä mikä nykyisistä konsolivalmistajista on markkinajohtaja sinänsä, kunhan ne erot markkina-aseman suhteen olisivat varsin pieniä Minä ihan aidosti toivon vain tiukkaa kilpailua, ja olisi kyllä hienoa, jos olisi vaikkapa Segakin vielä konsolikilpailussa mukana. Surullista tosiaankin miten Segalle kävi. Segalla itsekin pelasin useita vuosia ennen pleikkari ykköseen siirtymistä, ja jäi kyllä Segan konsoleista lämpimät muistot sinänsä.

En muuten usko edes siihen, että Microsoft itsekään haluaa kilpailijansa kokonaan markkinoilta pois ajaa, vaan aivan varmasti ymmärtävät, että kilpailu on sinänsä hyvästä kaikille osapuolille kehittymisen näkökulmasta. Ja jos Microsoft todellakin jossain vaiheessa nousisi konsolibisneksessä hyvin vahvasti markkinajohtajan asemaan, niin kyllä minulla sympatiat siirtyisivät vahvemmin silloisten altavastaajien puolelle. Toki myös siitä riippuen minkälaisia ratkaisuja nämä konsolikilpailijat tekisivät nimenomaan kuluttajan näkökulmasta. Altavastaajan asema tekee kuitenkin nimenomaan nöyremmäksi, joten mitä todennäköisimmin niitä asiakasystävällisempiä ratkaisuja alkaisi tulla sitten enemmän nimenomaan niiltä altavastaajilta. Niin se on nytkin mennyt jo varsin pitkään, eli konsolibisneksen tämän hetken altavastaaja, eli Xbox, on panostanut jo vuosia paljon enemmän asiakasystävällisyyteen sekä käytettävyydessä että hinnoittelussa, kuin markkinajohtajat Playstation ja Nintendo. Se on ollut suurin syy miksi Xboxista on tullutkin suosikkikonsolini. Siitä huolimatta en vihaa yhtäkään kolmesta merkittävästä konsolista, vaan omistan edelleen jokaisen niistä erittäin mielelläni, vaikka siis Xboxista pidänkin tällä hetkellä eniten. Pleikkarillakin pelaan kuitenkin paljon ja myös Nintendon konsoleilla silloin tällöin.

Se urheiluseuran tavoin viihde-elektroniikkamerkkien fanittaminen on kyllä mielestäni samaan aikaan varsin huvittava, mutta toisaalta surullisen ahdasmielinen ilmiö. En ymmärrä sitä enää alkuunkaan, vaikka myönnän, että joskus yli vuosikymmen sitten olin vielä itsekin aikalailla
hautautuneena pleikkari-poteroon. Onneksi ymmärsin tulla sieltä kuitenkin pois, koska pelaamisesta on tullut sitä kautta todella paljon mielekkäämpää ja vapaampaa.