Returnal - Sinivalkoista räiskintää

[Ippenator]

Minua peli kiehtoi heti julkaisun aikana -- vallan positiivinen kriitikkovastaanotto, scifi maistuu aina ja vielä torilla tavataan -lisäarvo -- vaan samanaikaisesti epäilytti kovasti pelin kohuttu armottomuus. Minä en oikein mielisi turhautua vapaa-ajan harrastukseni äärellä, vaikka vastapainona epäilemättä olisi myös onnistumisen kokemuksia ja endorfiiniryöppyjä.

PS Plus extran kautta pääsin viimein minäkin koestamaan Housemarquen taidonnäytettä. Ja veihän audiovisuaalinen tyyli, kutkuttava juonikudelma ja ennen kaikkea hektinen pelattavuus mukanaan heti alkumetreiltä. Vaan loppukilometreillä sama hektinen pelattavuus alkoi uuvuttaa. Pakko se on todeta: mun buumerinvaistoille peli on liian vaikea ja ruudulla tapahtuu enemmän asioita, kuin mitä harmaantuneet aivosoluni ehtivät käsitellä. En päässyt edes seuraavaan biomiin. Usein yhdenkin runin jälkeen oli pakko pistää peli pois aivoylikuormituksen vuoksi.

Kovasti olisin arvostanut ylimääräisiä, valinnaisia apupyöriä Elden Ringin tyyliin. Esim. Hadeksessa osa taidoista on selvästi pysyviä ja alun vaikeat kohtaukset alkavat mennä toisteen myötä voimafantasiaksi. Returnalissa voimafantasia koetaan oletettavasti pelimekaniikan painautuessa selkäytimeen flow-hengessä ja ohjaimen muodostuessa käden jatkeeksi. Karvaasti jouduin toteamaan, että tämä ei ole mun peli. Onneksi sentäs pääsin testaamaan lisäkustannuksetta (kah, tätä kuolematonta fraasia voi viljellä myös PS-puolella!).

Auttaisiko co-op-avun hakeminen? Siis edes sinulle vaikeimmissa kohdissa? Itselläni tämä lähestymistapa on toiminut ainakin soulsborne-peleissä. Tässä ei ole vielä sitä tullut kokeiltua. Itsekin jämähdin tässä tuohon ekan biomin bossiin. Pari kertaa vain jaksoin kokeilla, mutta tuntui aivan murhaavan vaikealta ja se matka sinne oli todella turhauttava, joten loppui mielenkiinto alkuunsa.

Ärsytti varsinkin se, kun tuli aivan paskaa asetta liian usein tarjolle. Itselleni tuli ainakin melkein joka kerta tuota haulikkoa tarjolle, ja ainakin omaan käyttööni se oli aivan sysipaska. Juuri siitä syystä en voi sietää tuota RNG:tä peleissä, kun olen peleissä varmaan maailman huonotuurisin mies.

 

[koomikko]

Auttaisiko co-op-avun hakeminen? Siis edes sinulle vaikeimmissa kohdissa? Itselläni tämä lähestymistapa on toiminut ainakin soulsborne-peleissä.

Eldenissä kertaalleen koitin co-opia ja se tuntui jo melkoiselta huijaukselta, kun ylilevelöity apuri kävi nuijimassa pomovastustajan ja mä lähinnä keskityin pysymään hengissä taustalla.

Itsekin jämähdin tässä tuohon ekan biomin bossiin. Pari kertaa vain jaksoin kokeilla, mutta tuntui aivan murhaavan vaikealta ja se matka sinne oli todella turhauttava, joten loppui mielenkiinto alkuunsa. Ärsytti varsinkin se kun tuli aivan paskaa asetta liian usein tarjolle.

Vahvasti samoja ajatuksia. Vaikka olisi co-opilla mennyt se eka pomo, niin tokko peli jatkossa helpottaa. Jääköön tämä minulta suosiolla väliin.

 

[Jiz]

Meni ne kolme kenttää läpi ja peli alkoi alusta ensimmäisestä kentästä. Nyt jos kuolee niin alkaako peli alusta vai tästä ”uudesta” alusta?

 

[Eugen]

Olet ACT II:ssa ja kuoltuasi palaat aina sen alkuun, eli tähän ”uuteen” alkuun.

 

[Nosferatu]

Joku kuukausi, sitten aloittelin tätä ja jäin ekaan pomoon jumiin, niin jäi odottamaan parempaa aikaa, mutta vaikutti kyllä kiinnostavalta peliltä.

Nyt vain pitäisi keksiä, että miten mä sen Phriken voitan

 

[Hulikopteri]

Joku kuukausi, sitten aloittelin tätä ja jäin ekaan pomoon jumiin, niin jäi odottamaan parempaa aikaa, mutta vaikutti kyllä kiinnostavalta peliltä.

Nyt vain pitäisi keksiä, että miten mä sen Phriken voitan

Mulla myös aivan sama tilanne, mutta tauko on kestänyt yli vuoden Kyllä joskus pitää antaa uuden mahiksen pelille.

 

[alakerta]

Tässä meni vaikeuaste hassun nurinkurisesti, tuntui että joka biomi oli edellistä helpompi joku vajaa 20 kuolemaa tais kaikenkaikkeaan tulla

 

[Nosferatu]

Mulla myös aivan sama tilanne, mutta tauko on kestänyt yli vuoden Kyllä joskus pitää antaa uuden mahiksen pelille.

Kyllä me vielä joskus se voitetaan

 

[PPrime]

Tämähän on ollut yllättävän hauska räiskintä. 1 ja 2 biomit meni ihan helposti ja ekalla yrittämällä mutta kolmosen kanssa meni kolme yritystä. Ja monia kuolemia sinne mentäessä. Tuohan ei mikään vaikea biomi ole mutta jotenkin onnistu aina tekemään kaiken väärin kun sinne asti pääsi.

 

[Poistettu jäsen 17549]

Itse tein tässä kompromissina jotain, mitä en ole tehnyt minkään muun pelin kohdalla ikinä. Eli annoin itselleni luvan katsoa etukäteen miten pomotappelut menevät. Järkeilyni oli se, että jos kerta pääsen omin voimin pomolle asti, niin reaktionopeus (ja runin aikana saadut varusteet) saattavat riittääkin pomon kaatamiseen, mutta keskittymis- ja oppimiskyky eivät. Ja tällaisessa pelissä hermoni eivät varmasti riittäisi aloittamaan taas nollasta vain mennäkseni uudestaan ottamaan pomolta turpaan, kun en tajua jotain juttua. Aivan eri asia peleissä, joissa pääsee kokeilemaan suht nopeasti uusiksi taistelua.

Ja itselläni tämä toimi, kyllä se tuntui silti palkitsevalta, koska omin kätösinhän se pomo pitää kuitenkin kaataa. Ja kakkosbiomin pomo veti etukäteisvalmistautumisesta huolimatta ekalla kerralla turpaan.

Mutta eteneminen jämähti kolmosbiomiin, jotenkin siinä en tuntunut saavan minkäänlaista flow-tilaa aikaiseksi, vaan huone toisensa jälkeen oli räpiköintiä. Katsotaan josko joskus tämän pariin vielä palaisi.

 

[PPrime]

Kolmosessa joo tuntu että asiat menee päin persettä aika helposti. Mutta lopulta oikealla aseella ja hyvällä healthbarilla ja esineillä se meni.

 

[shamaniac]

Tämä tuli vihdoin kaivettua kaapista ja aloiteltua. Tomb Raider I-III Remasteredin ja Alan Wake II:n jälkeen on todella tyydyttävä pelata näin sulavaa peliä. Yllätti myös kuinka kiinnostavalta pelin juonikin vaikuttaa.

Hirveästi on alussa asioita mitä sisäistää ja saa olla jatkuvasti lukemassa jotain skannattua, poimittua tai löydettyä asiaa. Eihän se tietysti pakko olisi mutta ehkä kuitenkin hyvä ymmärtää mitä mikäkin tekee ja niin edelleen. Sitä en kyllä tajunnut että miten niiden tykkitornien suojien läpi pääsee kun yksikään tähän mennessä löytämäni ase ei tietääkseni ole tarpeeksi hidas, tai jotain. Jonkin "kostonkin" tein kun en ollut varma mitä se edes käytännössä tarkoittaa, eli että joudunko taistelemaan toisen pelaajan haamua vai jotain vihulaista vastaan vai häh, mutta selvisin siitäkin joten kuten kuolematta.

Peliä ehdin pelata noin reilun tunnin ja olin todella hyvilläni että pelin voi jättää tauollekin eikä kuten alunperin, että jos elämä kutsuu niin menettää meneillään olevan rundin eli käytännössä kuolee. Osallistuin jo silloin keskusteluun asiasta ja tiesin että tuo tulisi haittamaan omaa pelaamistani. Yhden ainoan kerran kuolin (ja taisi olla pakotettu jopa se kuolema?) ja tutkiskelua olisi ollut vaikka kuinka vielä mutta piti tosiaan lähteä muihin hommiin. Se alkuperäinen systeemi oli kyllä niin huonosti mietitty että en tiedä mitä kehittäjät oli ajatelleet sen kanssa. Sama on nyt tehty paljon pelaajaystävällisemmin, joten ei ainakaan tarvitse sen takia empiä pelaamista ettei olisi antaa tarpeeksi pelille aikaa per pelikerta.

Pelatessa tuli myös taas mieleen että kuinka huikeita pelejä Suomessa tehdäänkään.

Jos peliä jotenkin kehittäisi niin väistö/syöksy pitäisi olla takanapeissa tai muuten niin että ei tarvitsisi tateilta irrottaa sormea. Takanapillisen ohjaimen melkein vaatisi että saisi optimoitua pelaamisensa. Muuttaisi pelityyliä enemmän hyökkäävämpään ja liikkuvampaan suuntaan kun se nyt menee helposti patsaisen ja puiden taakse väistelyksi. Tavallaan bullethell menettää ideansa jos siellä ei ole väistelemässä sitä luotihelvettiä vaan lusmuilee asioiden takana piilossa.

Ai niin, patsaisen ampuminen on oudon tyydyttävää. Tai siis se, miten hienosti ne hajoaa. Oli jotenkin vaikuttavasti tehty.

 

[kissa]

Pelatessa tuli myös taas mieleen että kuinka huikeita pelejä Suomessa tehdäänkään.

Tämä peli onnistui aikanaan yllättämään erittäin positiivisesti. Lähtökohtaisesti suhtauduin tähän hyvin skeptisesti, kun mielikuvissani genre ei oikein sopinut minulle ja vaikeustasokin olisi liian korkea. Vielä mitä, tämähän sujahti pelilistan kärkeen kuin lusikka vanukkaaseen ja on edelleen yksi suurimpia yllättäjiä kuluvalle sukupolvelle. Todella sujuvaa toimintaa ja eteneminen on todella palkitsevaa. Epätoivoiselta tuntuvat tilanteet on vanhan maailman tyyliin ratkottavissa, kun saa kaavasta kiinni. Audiovisuaalisesti tämä on myös täysi napakymppi, kuten Talo-Markulta nyt odottaa saattaakin. Iso käsi tälle.

 

[TT-2k]

Sitä en kyllä tajunnut että miten niiden tykkitornien suojien läpi pääsee kun yksikään tähän mennessä löytämäni ase ei tietääkseni ole tarpeeksi hidas, tai jotain.

Melee-aseella joka löytyy, kun pelaat hieman pidemmälle.

 

[shamaniac]

Peli on yhä ihan viihdyttävää pelailtavaa ja juoni kiinnostaa mutta nyt en pääse yli siitä että Remnant teki nämä asiat minua miellyttävämmin. Oli vaihtuvaa maisemaa ja RNG-kamaa muutenkin mutta myös tarpeeksi pysyviä asioita että homma tuntui enemmän myös etenemiseltä.

Jotain pysyviä päivityksiä olen jo saanut mutta minulle on vielä ihan mysteeri että miten niitä saa tai voi hankkia lisää? Kaikista ärsyttävin asia ja ero Remnantiin on se, että ase lähtee aina nollista. Nytkin sain jo 7-tason (tähti?) aseen mutta kuolin ja on taas peruspyssy kädessä. Ihan täysin en ole ymmärtänyt mutta ilmeisesti jotain kamaa saa tuotua looppien läpi, joten ehkä aseen voi keplotella itselleen. Tosin toivon että se on pysyä tuonti eikä niin että sen voi tuoda vain kerran ja pitää joka kerta noutaa se uusiksi seuraavaa kierrosta varten.

Tässä on vähän liikaa ikäviä ja liian vähän positiivisia puolia roguelitesta. Tai siis ainakin niistä genren(?) edustajista, joista olen itse pitänyt. Remnant ainakin oli sellainen että vaihtuvat asiat ei haitanneet.

Tiedän toki että ehkä vain pitää edetä että saan asioita auki ja homma sujuvoituu mutta nyt ainakin on jo ehtinyt harmittaa hyvien aseiden menetys sekä vähäisten pysyvien asioiden saaminen. Yleensä tämänlaisissa peleissä nimenomaan se pitää jaksamista yllä että ainakin hahmo tai aseet koko ajan paranee vaikka jumittaisikin samoissa maisemissa.

 

[kissa]

Peli on yhä ihan viihdyttävää pelailtavaa ja juoni kiinnostaa mutta nyt en pääse yli siitä että Remnant teki nämä asiat minua miellyttävämmin. Oli vaihtuvaa maisemaa ja RNG-kamaa muutenkin mutta myös tarpeeksi pysyviä asioita että homma tuntui enemmän myös etenemiseltä.

Jotain pysyviä päivityksiä olen jo saanut mutta minulle on vielä ihan mysteeri että miten niitä saa tai voi hankkia lisää? Kaikista ärsyttävin asia ja ero Remnantiin on se, että ase lähtee aina nollista. Nytkin sain jo 7-tason (tähti?) aseen mutta kuolin ja on taas peruspyssy kädessä. Ihan täysin en ole ymmärtänyt mutta ilmeisesti jotain kamaa saa tuotua looppien läpi, joten ehkä aseen voi keplotella itselleen. Tosin toivon että se on pysyä tuonti eikä niin että sen voi tuoda vain kerran ja pitää joka kerta noutaa se uusiksi seuraavaa kierrosta varten.

Tässä on vähän liikaa ikäviä ja liian vähän positiivisia puolia roguelitesta. Tai siis ainakin niistä genren(?) edustajista, joista olen itse pitänyt. Remnant ainakin oli sellainen että vaihtuvat asiat ei haitanneet.

Tiedän toki että ehkä vain pitää edetä että saan asioita auki ja homma sujuvoituu mutta nyt ainakin on jo ehtinyt harmittaa hyvien aseiden menetys sekä vähäisten pysyvien asioiden saaminen. Yleensä tämänlaisissa peleissä nimenomaan se pitää jaksamista yllä että ainakin hahmo tai aseet koko ajan paranee vaikka jumittaisikin samoissa maisemissa.

Tässä ei muistaakseni ihan kauheasti noita pysyviä päivityksiä ollut, mutta ei se omaa menoa haitannut. Tässä pelissä tuntuu olevan konkreettisemmin tavoitteena se, että tässä tulee taitavammaksi, kun raaka voima ei ole vaihtoehto. Jonkin verran ne harvat päivitykset toki auttavat seuraavia pelikertoja.

Itselleni puolestaan tämä toimi Remnantia paremmin, vaikka sillekin oli tarkoitus antaa vielä uusi mahdollisuus jossain kohtaa. Pelattavuudeltaan tämä on kuitenkin niin paljon sujuvampaa menoa kuin kohtalaisen jäykältä tuntuva vertailupeli.

 

[shamaniac]

Itselleni puolestaan tämä toimi Remnantia paremmin, vaikka sillekin oli tarkoitus antaa vielä uusi mahdollisuus jossain kohtaa. Pelattavuudeltaan tämä on kuitenkin niin paljon sujuvampaa menoa kuin kohtalaisen jäykältä tuntuva vertailupeli.

Remnantissa oli vain juuri se että se tuntui koko ajan etenevän. Itse asiassa samalla lailla kuin soulseissa kun saa leveleitä ja kohta joku aiemmin vaikea vihu kuolee kun vain katsoo sitä vihaisesti. Sellainen voimafantasian kaltainen juttu. Toki soulseissa on lisäksi myös omien taitojen kasvaminen, jota tarvitsee sitten pomoissa enemmän.

 

[Remeded]

Mullaki tuli alkuu ikävä niitä hyviä aseita kun kuoli, mut siinä kun muutamia looppeja pyörii niin pärjäsi sillä pistoolillakin, ja oppii välttämään mitkä aseet (omasta mielestä) oli niitä paskoja mihin ei sit edes koskenut vaan mielummin meni sil perus pyssyl, sekä niitä aseita kuitenkin sit tippuu sen verran kovaa vauhtia ja taidot paranee ettei välttämättä tule niitä kuolemia enää niin tiheesti, sitten huomasi että tämähän toimii just niiku on tarkoitettu ja vielä paremmin. En itsekää muista mitä pysyviä juttuja täs sai, ei ainakaan aseita mut jotain päivityksiä sai pysyväks tai jotain, en tiie on jo niin kauan kun tätä pelas.

Platinan tästä kuitenkin pelasi ja 100% se lisäosa mikä tuli, pelin idea on noh... gid gud Pomotki alkuu tuntui niin ihan mahottomilta, alkoi nekin kaatumaan. Kyllä tässä useita looppeja tuli peli vedetty läpi.