Itse en pelaa oikeastaan yhtään pelejä, joissa vain eletään ja/tai tehdään tavalla tai toisella se oma seikkailu. Paras esimerkki ehkäpä Minecraft. Tämä tarkoittaa siis käytännössä että kun tehtävälistalla tai tarinassa ei ole enää tekemättömiä tehtäviä, on peli pelattu ja siirryn seuraamaan. Trophyt on sitten juuri sitä lisätekemistä ja haastetta tuohon päälle. Samoin en ole jaksanut vaikka uusissa Zeldoissa hyökkiä vihulaisten linnoituksiin kun ne kuitenkin on loputtomia. Kokkaukset on myös juttuja, joita en jaksa peleissä, ne kun on tylsiä minipelejä. Mieluummin hakkaan vihuja ja ostan niistä saatavilla rahoilla tarvittavat kamat. Kingdom Come -peleissäkin kaikki "turha" sivupuuha (alkemia, seppäily, rehujen keräys) on ollut vain pakollinen paha eli sitä on tehnyt vain kun on ollut pakko. Ykkösessä tein niitä enemmän mutta kakkosessa tuntui ettei niille ollut (onneksi) niin paljon tarvetta.
Tämä selitys siis lähinnä siihen, että trophyt tosiaan antaa itselleni mielekkäämpiä haasteita ja tavoiteltavia asioita kuin joku "turhaan" hengailu, kokkailu tai muu pelien maailmassa, mikä ei edes tähtää mihinkään. Erikseen tietysti se, jos tekee kamaa jotain tehtävää ajatellen.
Tämä selitys siis lähinnä siihen, että trophyt tosiaan antaa itselleni mielekkäämpiä haasteita ja tavoiteltavia asioita kuin joku "turhaan" hengailu, kokkailu tai muu pelien maailmassa, mikä ei edes tähtää mihinkään. Erikseen tietysti se, jos tekee kamaa jotain tehtävää ajatellen.