Silent Hill 2 Remake

[JLunen]

Veikkaan että silloin kuten me monet oltiin vielä nuoria ja varmasti ylipäänsä vähän kauhupelejä siihen aikaan, yhtäkkiä tuleekin peli nimeltään Silent Hill, olihan resident evilit jo mutta tämä oli jotain ihan muuta. Sit kasvettiin aikuisiksi ja videopelit sen mukana ja tullut pelattua yhtä sun toista kauhupeliä niin sietokyky kasvanut eikä enää välttämättä tämä yllä siihen mitä joskus 20v sitten nuorempana se ensimmäinen kokemus.

Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä, muistan itekin kun alkuperäistä pelasin niin oli monesti aidosti semmosia kohtia että sanoi ääneen "ei hemmetti onko mun ihan pakko nyt mennä tonne?, mä en halua" mutta silti sitä oli pakko. Tässä vielä ei ole semmosta tullut.

Alan Wake 2 oli kyllä paikoin melko kuumottavaa mutta kyllä tämä kuumottaa enemmän, en tiie miksi. Huomaan jo sen esim että tässä mä en ainakaa uusissa paikoissa uskalla käyttää juoksua, vaan kävelyä koska pelottaa että törmää johonkin, alan wake kakkoses oli pimmeetä tai ei oli aina juoksu päällä kun ei ollut semmosta vaaran/kauhun tunnetta mitä tässä.

Ellen väärin muista tässä remakessa on ihan se alkuperäinen soundtrack? Tai ainakin sama säveltäjä mikä alkuperäisessä.

Niin, toki ikä vaikuttaa, mutta sitten taas en ole kauhupelien suurkuluttaja, vaan aika päinvastoin, Silent hillit on melkeinpä ainoat mitä tullut pelattua, eikä niitäkään lopulta kovin paljoa. Kauhuleffoja ei myöskään tule juurikaan katsottua, joten ei sillä tavalla ole noihin tottunut. Tavoitteena olisi kyllä pelata suunnilleen kaikki sarjan osat joskus, ainakin pääsarjan osalta, mutta toivottavasti nelosesta tulee remake, sen loppupuoliskoa ei huvittaisi alkuperäisenä oikein pelata. Wake 2:n lisäksi The Medium ja Signalis olivat myös ajoittain suht kuumottavat myös, enemmän kuin tämä SH2R tähän mennessä (11h).

Itsellä menee varmaan toisinpäin, Wakessa ahdisti enemmän tuo juokseminen kun vihut olivat jotenkin aggressiivisemman oloisia ja muutenkin vähän hankalampia tiputtaa ja sitten oli jump scareja yms. Ja kun niitä vihuja oli vähän harvemmassa tosiaan, niin ei ollut sellasta "kohta taas tulee kulman takaa yksi ja sitten tuolta huoneesta löytyy seuraava vihu" -meininkiä. Silent hillissä tulee juostua, paitsi ahtaammissa paikoissa mannekiinien takia ja sitten jos radio mölisee, niin toki täytyy hidastaa. Wakessa jotenkin oli enemmän vaaran tunnetta kuin tässä omasta mielestä toki tämä SH2 on sinänsä tutumpi kokemus kuin edellisosaan nähden täysin muutettu AW2. Voihan se tietysti olla, että omalla kohdalla juuri AW2:n jälkeen ei tule samanlaisia kuumotuksia sitten, kuin mitä olisi voinut tulla ilman sen pelaamista.

Silent Hillien soundtrackejä sitten on tullut kuunneltua kyllä satoja tunteja. Tämä remaken soundtrack on Yamaokan käsialaa kyllä, mutta taitaa kutakuinkin kaikki vanhat biisit olla muokattuja. 20. päivä julkaistaan tuo uusi soundtrack ja siinä on 94 kappaletta, kun alkuperäisessä taisi olla 21 jos oikein muistan. Alone in the town tosin oli ainakin sellainen biisi, mitä ei ole muuteltu. Mutta hyvin mielenkiintoista päästä tuota soundtrackia kuuntelemaan ja cd-levykin on ennakkotilattu.

 

[Raxama]

Mulla AW2 menetti isoimman teränsä siinä kun tajus et valtaosan ajasta kun luulee et jotain tapahtuu niin mitään ei tapahdukkaan. Ei sillä et se muutenkaan ois jaksanu ihan liikaa kuumottaa kun pääasiassa vitutti ne nopeat säikäytykset ja se et vihollistyyppejä on öö, yks tai kaks? Siinä nopeasti hiffaa et ihan hirveen montaa vaihtoehtoa ei oo sen suhteen et jotain tapahtuu niin sit se olikin vaan korkeintaan jännittävä. Ihan hyvä peli silti, mut mun mielestä ei toimittanu lupausta survival horrorista oikeen mitenkään päin.

Tää SH2 Remake sit olikin jo kuumottavampi ja en oikeen osaa sanoa miks. Parempi äänimaailma? Ahdistavammat ympäristöt? Todennäkösesti yhdistelmä molempia. Tässäkin toki sama ongelma et vihollistyyppejä ei oo kovin montaa ja niitä kun on joka nurkan takana niin siihen turtuu aika nopeasti.

 

[Remeded]

Ite laitoin sen radion off, ihan sen takia ettei se varoita että joku on lähellä. Toimii mun mielestä paremmin. Mitä tulee näihin puzzleihin niin se että ne on hyviä ovat myös pakollisia jos haluaa päästä eteenpäin, monissa peleissä ne on vaan "etsi koodi" tai avaa kaappi tylsiä ja monesti ei edes tarpeellisia tehää ku siel on tyylii joku kerättävä vaan. Tässä oot huoneessa jumissa niin kauan kunnes keksit ratkasun.

Silent Hill 4: The Room oli mun mielestä just sen takia hyvä kun koko peli oli yhtä suurta puzzlee siinä huoneessa.

 

[JLunen]

Joo, kauhupelit toimii varmaan parhaiten kun ne on suunnilleen alle 10h, niin kuin ne ennen vanhaan olivatkin. Ei niin pahasti ehdi turtua ja homma pysyy tuoreempana. Sinänsä vaikka ei niin "kauhealta" tämä kauhu tunnukaan, niin tässä kuten AW2:ssa sitten muut osa-alueet kyllä toimittavat sen verran hienosti puutteistaan huolimatta, että saavat kokonaisuudesta erinomaisen. Äänimaailma on kyllä tässä hyvä, ei käy kiistäminen. Useamman kerran tullut nostettua luureja korvilta, että tuleeko ne äänet pelistä vai onko joku muukin hereillä.

SH4 sen mitä alkupuoliskoa pelannut, niin tykkäsin kyllä huoneesta ja pelistä ihan muutenkin, mutta mitä lukenut lopun saattohommista yms (ei siis omakohtaista kokemusta), niin ei hirveästi houkuttele, paitsi ehkä jos pc:llä saisi jotkut modit tms estämään turhautumisen. Tosin, voi hyvinkin olla, että tuota on vain liioiteltu ja se ei sitten niin ankeaa olisikaan. Joka tapauksessa, remakeja vaan lisää jos laatu saataisiin pidettyä tällä tasolla ja vähän hiottua vielä.

 

[Remeded]

Tässä nyt ollaa hetken jaariteltu mikä toimii ja mikä pelottaa jne, ei tämä nyt ole mitään että "no mikset sinä nyt koe asia kuten minä" vääntelyä, jokainen kokee miten kokee, mutta tässä on vain se kokonaisuus, AW2 on tullut myös vertailukohteeksi, se mikä tässä toimii on että hahmo on hyvin rauhallinen siitä huolimatta että on joutunut ns. helvettiin. Kyllähä se välillä pienesti ähkii niiku normaalit ihmiset muttei olla mehusteltu liikaa kaikella ähkimisellä ja "wtf is that" kommenteilla ja paniikilla ja itsensä kanssa puhumisella että kyllä nyt on vaikea elämä, annetaan sen pelaajan itse päättää onko nyt syytä ähkiä ja huolestua.

Ehkä se pelin hiljaisuus on mulle ainakin se kovin juttu, siitäkin on sanottu että liian pimeä mutta mun mielestä silent hilleis on tullut siitä ainoasta taskulampun valosta näkyvä valo jonkinlainen oma juttunsa ettei anneta pelaajalle liikaa näkyvyyttä ja itse kyllä tykkään siitä, ilman taskulamppua joissakin kohissa täysi pimeys.

Peliä nyt takana 4h30min ja hyvin rauhallisesti tässä on edetty, ei ainakaa ekalla pelikerralla ole kiirettä juosta läpi, siitä samaa mieltä ettei kauhupelit tarvitse olla mitään 40h eepoksia, 10 max 20h on just sopiva juurkin sen takia ettei tule sitä että alkaa turtuu. Pidetään paketti tiiviinä. Tätä nyt on jonnin verran kai pitkitetty mut saa tän kai ihan kymmeneski tunnis läpi mut se olis sit jonkinlaista speedrunia.