Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

The Last Of Us Part II

  • Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
  • Aloituspäivämäärä
Sellainen hienovarainen ominaisuuksien vähitellen kuvaaminen luonnollisemmissa asetelmissa ilman tarkoitushakuisia ja alleviivattuja shock value-tyyppisiä yhtäkkisiä kelkan kääntöjä. Tuo tapa jolla TLoU 2:ssa tarinaa ja hahmoja käsitellään on käytännössä sama tapa jolla nykyajan lehdistö ja verkkojulkaisut klikkihuoraavat. Uppoaa juu toki massaan ja sitä on helppo myydä - ainakin tietylle porukalle.
Juuh,mutta se esimerkki? Miten esim. Abbyn inhimillistä puolta olisi pitänyt kuvata jos se koiran kanssa leikkiminen meni liian pitkälle?
 
Sellainen hienovarainen ominaisuuksien vähitellen kuvaaminen luonnollisemmissa asetelmissa ilman tarkoitushakuisia ja alleviivattuja shock value-tyyppisiä yhtäkkisiä kelkan kääntöjä. Tuo tapa jolla TLoU 2:ssa tarinaa ja hahmoja käsitellään on käytännössä sama tapa jolla nykyajan lehdistö ja verkkojulkaisut klikkihuoraavat. Uppoaa juu toki massaan ja sitä on helppo myydä - ainakin tietylle porukalle.
Oletko ikinä ajatellut hakea media alalle? Sinulla on selvästikin annettavaa siellä? TLOU2 myi aika paljon kuitenkin. Isot on saappaat täytettävänä
 
Juuh,mutta se esimerkki? Miten esim. Abbyn inhimillistä puolta olisi pitänyt kuvata jos se koiran kanssa leikkiminen meni liian pitkälle?
Dani GoT:issa on jo moneen kertaan esiin tuomani esimerkki. Jos oli hereillä sarjan ekasta kaudesta lähtien, huomasi noita luontevia kuvauksia siitä miten hän koki traumaattisia juttuja, ja yritti kuitenkin koko ajan selviytyä ja toimia oikeinkin. Oli kuitenkin traumaattisista kokemuksista joutunut selvästi psyyke liian koville, josta tuli ajoittain sellaisia pieniä viitteitä, joita ilmeisen moni ei kuitenkaan sitten ymmärtänyt tai huomannut, kun sitten viimeisen kauden, saatikka viimeisen jakson tapahtumat tulivat kovin monelle kauheana yllätyksenä ja pettymyksenä, eikä sen takia päätöskaudesta varsinkaan massan toimesta pidetty. Useimmin olen perusteluina nähnyt siihen miksi ei pidetty, että ei ollut selviä viitteitä siitä, että Dani olisi voinut olla tuollainen mitä lopussa oli. Väärin. Kyllä niitä viitteitä ihan riittävästi oli, jos sarjaa tosiaan tarkkaavaisesti katsoi ihan alusta alkaen. Niitä ei vaan alleviivattu ja kuitenkin samalla niitä näytettiin vähitellen tipoittain.

Myöskin se Targaryenin suvun jossain määrin periytynyt mielipuolisuus oli omanlaisensa viite siihen että niin saattaisikin käydä miten sitten lopussa kävi. Itse asiassa osasin hyvinkin odottaa jotakin tuon tyyppistä loppua. En siis yllättynyt tai pettynyt ollenkaan, vaan loppu oli mielestäni hyvin sarjan kokonaisuuteen ja vähitellen rakennettuun Danyn hahmon kuvaukseen sopiva.
Oletko ikinä ajatellut hakea media alalle? Sinulla on selvästikin annettavaa siellä? TLOU2 myi aika paljon kuitenkin. Isot on saappaat täytettävänä
Mistäs tiedät millä alalla olen töissä? ;)
 
Dani GoT:issa on jo moneen kertaan esiin tuomani esimerkki. Jos oli hereillä sarjan ekasta kaudesta lähtien, huomasi noita luontevia kuvauksia siitä miten hän koki traumaattisia juttuja, ja yritti kuitenkin koko ajan selviytyä ja toimia oikeinkin. Oli kuitenkin traumaattisista kokemuksista joutunut selvästi psyyke liian koville, josta tuli ajoittain sellaisia pieniä viitteitä, joita ilmeisen moni ei kuitenkaan sitten ymmärtänyt tai huomannut, kun sitten viimeisen kauden, saatikka viimeisen jakson tapahtumat tulivat kovin monelle kauheana yllätyksenä ja pettymyksenä, eikä sen takia päätöskaudesta varsinkaan massan toimesta pidetty. Useimmin olen perusteluina nähnyt siihen miksi ei pidetty, että ei ollut selviä viitteitä siitä, että Dani olisi voinut olla tuollainen mitä lopussa oli. Väärin. Kyllä niitä viitteitä ihan riittävästi oli, jos sarjaa tosiaan tarkkaavaisesti katsoi ihan alusta alkaen. Niitä ei vaan alleviivattu ja kuitenkin samalla niitä näytettiin vähitellen tipoittain.

Myöskin se Targaryenin suvun jossain määrin periytynyt mielipuolisuus oli omanlaisensa viite siihen että niin saattaisikin käydä miten sitten lopussa kävi. Itse asiassa osasin hyvinkin odottaa jotakin tuon tyyppistä loppua. En siis yllättynyt tai pettynyt ollenkaan, vaan loppu oli mielestäni hyvin sarjan kokonaisuuteen ja vähitellen rakennettuun Danyn hahmon kuvaukseen sopiva.
Niin, Dany kokee kovia. Hänet myydään heti alussa barbaariheimon päällikölle ja päällikkö raiskaa Danyn ensimmäisenä iltana. Mutta Dany sopeutuu ja vieläpä rakastuu raiskaajaansa. Tämäkö on sitä hienovaraista tarinankerrontaa ilman halpaa shokeeraamista?
Mä en kuitenkaan pyytänyt esimerkkiä Danystä. Mä pyysin esimerkkiä Abbystä. Miten sinä toisit esiin Abbyn inhimillistä puolta?
 
Niin, Dany kokee kovia. Hänet myydään heti alussa barbaariheimon päällikölle ja päällikkö raiskaa Danyn ensimmäisenä iltana. Mutta Dany sopeutuu ja vieläpä rakastuu raiskaajaansa. Tämäkö on sitä hienovaraista tarinankerrontaa ilman halpaa shokeeraamista?
Mä en kuitenkaan pyytänyt esimerkkiä Danystä. Mä pyysin esimerkkiä Abbystä. Miten sinä toisit esiin Abbyn inhimillistä puolta?
Kierrämme kehää, joten nyt vapautan meidän kaikkien aikaa muuhun. Emme pääse argumentoimistamme asioista yhteisymmärrykseen, joten olkaamme erimielisiä ja jatkakaamme sillä tiellä niin kauan kuin asiat niin koemme. Kiitokset kuitenkin keskusteluista tässä ketjussa ja hyvää joulun aikaa ja vuoden vaihdetta kaikille! :)
 
Kierrämme kehää, joten nyt vapautan meidän kaikkien aikaa muuhun. Emme pääse argumentoimistamme asioista yhteisymmärrykseen, joten olkaamme erimielisiä ja jatkakaamme sillä tiellä niin kauan kuin asiat niin koemme. Kiitokset kuitenkin keskusteluista tässä ketjussa ja hyvää joulun aikaa ja vuoden vaihdetta kaikille! :)
Sopikaamme näin ja hyvät joulut sinnekin! Ja kiitos hyvästä vänkäämisestä! :)
 
Täytyy sanoa että keskustelua sivusta seuranneena olen aika huvittunut siitä että danyn raiskaus ei ollut halpa shokeeraamiskeino mutta koiralle pallon heittely oli tökerön alleviivattua. Tämä näin sivukommenttina, ei ihmeessä lähdetä tämän takia uudelle kierrokselle.

En ole kakkosta vielä ehtinyt pitkälle pelata mutta mielestäni ykkösen lisurin kohtaus missä kaksi lasta leikkii karusellissa, ja jossa ei sinänsä tapahdu mitään, oli yksi vahvimpia pelikokemuksia, siinä upeasti alleviivattiin se miten maailman pahuuden ja kaaoksen keskellä edes lapset saavat hetken olla lapsia. Ja ykkösen pelanneena ehkä silmäkulmakin vähän kostui.

Ukrainan sodasta välitetty kuva missä lapset leikkivät sodan keskellä, oli mielestäni kun täydellinen reaalimaailman analogia tälle pelin kohtaukselle.
 
Viimeksi muokattu:
Olen taas ikävässä tilanteessa kun näköjään minulle on vastattu mutta sitten vähän sen jälkeen lyöty muiden kanssa asia (ainakin taas hetkeksi) pakettiin. Vastaan silti koska viestiäni lainattiin ja toivon, että jos asiaan ei ole mitään vastattavaa niin jätetään sitten muhimaan taas ensi kertaan.

Tuli muuten mieleen kun joku kritisoi/ihmetteli/kyseli että miksi tämä nousee aina pinnalle. No onko ihme kun pusketaan remakeja tasaiseen tahtiin ja esim. jatko-osa oli vasta 5 eurolla myynnissä niin se nousee ihmisten mieleen taas takaisin. Tai joku on vasta sen pelannut. Ihan loogista syy/seuraus-suhdetta mielestäni. Plus tietenkin se, että pelin tarina herättää vahvoja tunteita.

Väännät asian mustasta valkoiseen. En ole sanonut ettei hahmoissa saa monisyisiä piirteitä olla. En vain pidä siitä manipulatiivisesta ja tarkoitushakuisesta ja kikkailemalla hahmojen kuvaamisesta. Toki tiedän, että tiettyyn porukkaan tuollainen uppoaa kuin häkä. Ei ole silti läheskään kaikkien juttu. Ei siinä toki mitään pahaa ole. Saa tykätä mistä tykkää. Minä en kuitenkaan tuollaisesta tykkää, eivätkä monet muutkaan tykkää. Ja moni taas tykkää kuin hullu puurosta.
Millä tapaa se on kikkailua että hahmo näytetään ensin tilanteessa X ja sitten tilanteessa Y? Koska tilanteet on erilaisia, näkyy myös hahmosta erilainen puoli. En saa siis yhtään kiinni siitä että millä tapaa tuo on manipulatiivista. Mihin siinä manipuloidaan? Vihaamaan Abbya? Oletko siis pettynyt koska oletit että Abbya "pitää vihata" mutta sitten ei pitänytkään? Sekö se ongelma on?

Todella tympeää muuten tuo vihjailu miten muut on väärässä (tai moraali väärä tms.) ja olet jotenkin parempi ja "osaan porukasta" menee kuin häkä mutta sinä olet norsunluutornissa ihan eri sfääreissä.

En sitten myöskään usko sinänsä lainkaan tuollaiseen, että ensivaikutelma kertoisi sinänsä kaiken ihmisestä. Suuntaa se toki usein antaa, mutta ei siinä mitään yksityiskohtaisemmin voi kuitenkaan ihmisestä vielä tietää.
Olet siis tästä samaa mieltä mutta kuitenkin koet(?) että jos hahmo esitellään tavalla X, niin siitä ei voisi sen jälkeen enää esitellä uusia puolia uusissa tilanteissa vaan se on manipulointia?

Tarkoitushakuisuudesta kritisoiminen on taas todella outoa. Jokainen hahmosta kertova tarinankaarihan nimenomaan on tarkoituksellista ja sillä pyritään kertomaan hahmosta jotain. Kaikki tarinankerrontahan on pakostakin tarkoitushakuista. En siis ymmärrä miten sitä voi kritisoida. Tarinankerronta ei oikein voi edes muuta olla. Tai no voi, jos tarkoitus on vain kertoa että "tällä tyypillä on vihainen ilme" eikä kerrota miksi mutta ehkä ei tarvitse mennä sellaiselle "kerronnan" tasolle.

Olen ennenkin huomannut, että aika herkästi teet omia päätelmiä siitä mitä joku täällä kirjoittaa. Parempi olisi sitä toisen itse toteamaa konkreettista asiaa argumentoida, eikä yrittää analysoida ja päätellä siitä kirjoituksesta jotain mikä ei siitä suoraan ilmene. Muuten on hyvin suuri todennäköisyys siihen että päättelee asiat väärin ja lokeroi toisen osapuolen aivan toiseksi kuin mistä hän on todellisuudessa kirjoittanut.
Eikö ainakin tämän keskustelun puitteissa ole jollain tapaa selvää miksi täytyy yrittää tulkita? En saa yhtään kiinni tuosta miten tuo kyseinen asia on manipulatiivista, joten pakkohan se on yrittää arvaillakin ja tulkita. Josko sieltä sitten tärppäisi ja tulisi vastaus että "juu, tätä tarkoitin" tms. Se on osaltaan sellaista hakuammuntaa. En koe sitä mitenkään vääränä jos ei kuitenkaan väitä mitään koska siihenhän voi vastata että tulkintasi on väärä. Toki toivoisi että sitten yrittäisi avata sitä mitä tarkoittaa koska juuri sen aukeamattomuuden vuoksi tuota tulee sitten tehtyä.

Ja noin ylipäänsäkin keskustelu ja toisten ymmärtäminen on aika pitkälti sitä että yritetään tulkita myös sitä mitä ei ole suoraan sanottu. Varsinkin sanattomassa viestinnässä, mikä tästä toki nyt jää kokonaan pois.

Toisten kirjoittajien analysointi on muutenkin aika erikoinen piirre täällä foorumilla. En ole päässyt oikein kiinni siihen miksi sitä pitää tehdä? Eli ei ilmeisesti riitä, että kommentoidaan sitä mitä on nimenomaan ja tarkalleen kirjoitettu?
No tuossa ehdinkin vähän avata miksi tuota tulee tehtyä. En tiedä onko muita syitä mutta minulla se on ainakin pyrkimys saada vastauksia ja ymmärtää toista vaikka ei ehkä olisikaan samaa mieltä.

Sellainen hienovarainen ominaisuuksien vähitellen kuvaaminen luonnollisemmissa asetelmissa ilman tarkoitushakuisia ja alleviivattuja shock value-tyyppisiä yhtäkkisiä kelkan kääntöjä. Tuo tapa jolla TLoU 2:ssa tarinaa ja hahmoja käsitellään on käytännössä sama tapa jolla nykyajan lehdistö ja verkkojulkaisut klikkihuoraavat. Uppoaa juu toki massaan ja sitä on helppo myydä - ainakin tietylle porukalle.
Luonnollisemmissa ympäristöissä? Eli vaikka koiran kanssa leikkien? Se ei kuitenkaan kelvannut, joten ehkä näitä pitäisi avata vielä tarkemmin kun en ymmärrä mitä tuo sitten tarkoittaa jos koira-esimerkkikään ei kelpaa. Juuri tuon vuoksi sitä tulkintaa ja arvailua täytyy harjoittaa. Tai no, ei ole mikään pakko mutta helposti se siihen voi mennä jos kirjoittaja vain kiertelee ja kaartelee sanomatta mitään suoraa.

En myöskään sanoisi että klikkiotsikot on yhtään samaa. Niiden idea on liioitella asiaa ja usein johtaa täysin harhaan. Kysynkin että millä tapaa Abbyn esittely muka johti harhaan? Ihminen ei voi tehdä pahoja tekoja ja olla silti inhimillinen? Voisi tehdä aika pitkän listan mitä Joel on tehnyt ja kannattanee ehkä perehtyä tarkemmin niihin yksityiskohtiin mitä tyyppi on tehnyt jo ennen peliä esim. veljensä kanssa jne. Mutta tähän veikkaan (sori jos tätä ei saisi tehdä) että sanot että "oli pakko". Vastaan etukäteen että tuskinpa oli äärimmäinen pakko moneenkaan tekoon joista pelien aikana on saatu kuulla.

PS. Ja taas tuo vihjailu "tietystä porukasta", jolla nostat itseäsi jalustalle. Selvästi pidät omaa tulkintaasi ainoana oikeana ja muita huonompana.

Dani GoT:issa on jo moneen kertaan esiin tuomani esimerkki. Jos oli hereillä sarjan ekasta kaudesta lähtien, huomasi noita luontevia kuvauksia siitä miten hän koki traumaattisia juttuja, ja yritti kuitenkin koko ajan selviytyä ja toimia oikeinkin. Oli kuitenkin traumaattisista kokemuksista joutunut selvästi psyyke liian koville, josta tuli ajoittain sellaisia pieniä viitteitä, joita ilmeisen moni ei kuitenkaan sitten ymmärtänyt tai huomannut, kun sitten viimeisen kauden, saatikka viimeisen jakson tapahtumat tulivat kovin monelle kauheana yllätyksenä ja pettymyksenä, eikä sen takia päätöskaudesta varsinkaan massan toimesta pidetty. Useimmin olen perusteluina nähnyt siihen miksi ei pidetty, että ei ollut selviä viitteitä siitä, että Dani olisi voinut olla tuollainen mitä lopussa oli. Väärin. Kyllä niitä viitteitä ihan riittävästi oli, jos sarjaa tosiaan tarkkaavaisesti katsoi ihan alusta alkaen. Niitä ei vaan alleviivattu ja kuitenkin samalla niitä näytettiin vähitellen tipoittain.

Myöskin se Targaryenin suvun jossain määrin periytynyt mielipuolisuus oli omanlaisensa viite siihen että niin saattaisikin käydä miten sitten lopussa kävi. Itse asiassa osasin hyvinkin odottaa jotakin tuon tyyppistä loppua. En siis yllättynyt tai pettynyt ollenkaan, vaan loppu oli mielestäni hyvin sarjan kokonaisuuteen ja vähitellen rakennettuun Danyn hahmon kuvaukseen sopiva.
Mistä olet edes saanut päähäsi että Danyn lopputulema oli jollekin joku shokki? Niin selvä kuvio kuin vain voi olla jos yhtään sarjaa katsoessa oli hereillä. Koko hahmo esiteltiin shokkityylisesti ja tyypilla kauheat traumat veljensä "kruunaamisesta" raiskauksiin ja muuhun kivaan asti ja väität että lopputulos ja hahmon raakuus/tylyys on joku yllätys? Voin sanoa että ei se ollut. Enkä kyllä sanoisi että tuo on millään tapaa hienovaraista kerrontaa kun tyypin koko tarinakaari on shokista toiseen kävelemistä. Siellä on vielä ne Sephirothin liekkien ympäröimisetkin ihan kirjaimellisesti mukana :D
 
Viimeksi muokattu:
Olen taas ikävässä tilanteessa kun näköjään minulle on vastattu mutta sitten vähän sen jälkeen lyöty muiden kanssa asia (ainakin taas hetkeksi) pakettiin. Vastaan silti koska viestiäni lainattiin ja toivon, että jos asiaan ei ole mitään vastattavaa niin jätetään sitten muhimaan taas ensi kertaan.

Tuli muuten mieleen kun joku kritisoi/ihmetteli/kyseli että miksi tämä nousee aina pinnalle. No onko ihme kun pusketaan remakeja tasaiseen tahtiin ja esim. jatko-osa oli vasta 5 eurolla myynnissä niin se nousee ihmisten mieleen taas takaisin. Tai joku on vasta sen pelannut. Ihan loogista syy/seuraus-suhdetta mielestäni. Plus tietenkin se, että pelin tarina herättää vahvoja tunteita.


Millä tapaa se on kikkailua että hahmo näytetään ensin tilanteessa X ja sitten tilanteessa Y? Koska tilanteet on erilaisia, näkyy myös hahmosta erilainen puoli. En saa siis yhtään kiinni siitä että millä tapaa tuo on manipulatiivista. Mihin siinä manipuloidaan? Vihaamaan Abbya? Oletko siis pettynyt koska oletit että Abbya "pitää vihata" mutta sitten ei pitänytkään? Sekö se ongelma on?

Todella tympeää muuten tuo vihjailu miten muut on väärässä (tai moraali väärä tms.) ja olet jotenkin parempi ja "osaan porukasta" menee kuin häkä mutta sinä olet norsunluutornissa ihan eri sfääreissä.


Olet siis tästä samaa mieltä mutta kuitenkin koet(?) että jos hahmo esitellään tavalla X, niin siitä ei voisi sen jälkeen enää esitellä uusia puolia uusissa tilanteissa vaan se on manipulointia?

Tarkoitushakuisuudesta kritisoiminen on taas todella outoa. Jokainen hahmosta kertova tarinankaarihan nimenomaan on tarkoituksellista ja sillä pyritään kertomaan hahmosta jotain. Kaikki tarinankerrontahan on pakostakin tarkoitushakuista. En siis ymmärrä miten sitä voi kritisoida. Tarinankerronta ei oikein voi edes muuta olla. Tai no voi, jos tarkoitus on vain kertoa että "tällä tyypillä on vihainen ilme" eikä kerrota miksi mutta ehkä ei tarvitse mennä sellaiselle "kerronnan" tasolle.


Eikö ainakin tämän keskustelun puitteissa ole jollain tapaa selvää miksi täytyy yrittää tulkita? En saa yhtään kiinni tuosta miten tuo kyseinen asia on manipulatiivista, joten pakkohan se on yrittää arvaillakin ja tulkita. Josko sieltä sitten tärppäisi ja tulisi vastaus että "juu, tätä tarkoitin" tms. Se on osaltaan sellaista hakuammuntaa. En koe sitä mitenkään vääränä jos ei kuitenkaan väitä mitään koska siihenhän voi vastata että tulkintasi on väärä. Toki toivoisi että sitten yrittäisi avata sitä mitä tarkoittaa koska juuri sen aukeamattomuuden vuoksi tuota tulee sitten tehtyä.

Ja noin ylipäänsäkin keskustelu ja toisten ymmärtäminen on aika pitkälti sitä että yritetään tulkita myös sitä mitä ei ole suoraan sanottu. Varsinkin sanattomassa viestinnässä, mikä tästä toki nyt jää kokonaan pois.


No tuossa ehdinkin vähän avata miksi tuota tulee tehtyä. En tiedä onko muita syitä mutta minulla se on ainakin pyrkimys saada vastauksia ja ymmärtää toista vaikka ei ehkä olisikaan samaa mieltä.


Luonnollisemmissa ympäristöissä? Eli vaikka koiran kanssa leikkien? Se ei kuitenkaan kelvannut, joten ehkä näitä pitäisi avata vielä tarkemmin kun en ymmärrä mitä tuo sitten tarkoittaa jos koira-esimerkkikään ei kelpaa. Juuri tuon vuoksi sitä tulkintaa ja arvailua täytyy harjoittaa. Tai no, ei ole mikään pakko mutta helposti se siihen voi mennä jos kirjoittaja vain kiertelee ja kaartelee sanomatta mitään suoraa.

En myöskään sanoisi että klikkiotsikot on yhtään samaa. Niiden idea on liioitella asiaa ja usein johtaa täysin harhaan. Kysynkin että millä tapaa Abbyn esittely muka johti harhaan? Ihminen ei voi tehdä pahoja tekoja ja olla silti inhimillinen? Voisi tehdä aika pitkän listan mitä Joel on tehnyt ja kannattanee ehkä perehtyä tarkemmin niihin yksityiskohtiin mitä tyyppi on tehnyt jo ennen peliä esim. veljensä kanssa jne. Mutta tähän veikkaan (sori jos tätä ei saisi tehdä) että sanot että "oli pakko". Vastaan etukäteen että tuskinpa oli äärimmäinen pakko moneenkaan tekoon joista pelien aikana on saatu kuulla.

PS. Ja taas tuo vihjailu "tietystä porukasta", jolla nostat itseäsi jalustalle. Selvästi pidät omaa tulkintaasi ainoana oikeana ja muita huonompana.


Mistä olet edes saanut päähäsi että Danyn lopputulema oli jollekin joku shokki? Niin selvä kuvio kuin vain voi olla jos yhtään sarjaa katsoessa oli hereillä. Koko hahmo esiteltiin shokkityylisesti ja tyypilla kauheat traumat veljensä "kruunaamisesta" raiskauksiin ja muuhun kivaan asti ja väität että lopputulos ja hahmon raakuus/tylyys on joku yllätys? Voin sanoa että ei se ollut. Enkä kyllä sanoisi että tuo on millään tapaa hienovaraista kerrontaa kun tyypin koko tarinakaari on shokista toiseen kävelemistä. Siellä on vielä ne Sephirothin liekkien ympäröimisetkin ihan kirjaimellisesti mukana :D
Arvasin, että haastat vielä kovastikin. Olisit voinut kuitenkin säästää omaa aikaasi ja tehdä jotain muuta, kuin noin pitkällisesti kirjoitella. Tämä ketju on siis paketissa minun osaltani. Kiitos sinullekin kovasta väännöstä ja hyvää joulun aikaa! :)
 
Arvasin, että haastat vielä kovastikin. Olisit voinut kuitenkin säästää omaa aikaasi ja tehdä jotain muuta, kuin noin pitkällisesti kirjoitella. Tämä ketju on siis paketissa minun osaltani. Kiitos sinullekin kovasta väännöstä ja hyvää joulun aikaa! :)
Haastaa kuulostaa vähän turhan kärkevältä ilmaisulta omaan korvaani. Ehkä kyseenalaistaminen olisi parempi termi, kun en nyt parempaakaan keksi.
 
Aloitin pelaamaan uudestaan tätä mestariteosta ja muutaman tunnin jälkeen allekirjoitan kyllä, että tää on heittämällä top5:ssä omalla listalla.

Tässä on niin loistava tunnelma ja hyvän kerrottu juoni, ettei kyllä oikein mikään muu peli pääse tähän samaan.
Viimeksi kyllä tuli vähän kisaväsymystä lopussa, mutta katotaan nyt.
Rat Kingiä odotellessa :)
Kakka kyllä jo kolkutteli kalsareita, kun vaanija vilahti ekan kerran oviaukosta, en edes muistanut noita mutherfukkereita.
 
Viimeksi muokattu:
Aloitin pelaamaan uudestaan tätä mestariteosta ja muutaman tunnin jälkeen allekirjoitan kyllä, että tää on heittämällä top5:ssä omalla listalla.

Tässä on niin loistava tunnelma ja hyvän kerrottu juoni, ettei kyllä oikein mikään muu peli pääse tähän samaan.
Viimeksi kyllä tuli vähän kisaväsymystä lopussa, mutta katotaan nyt.
Rat Kingiä odotellessa :)
Kakka kyllä jo kolkutteli kalsareita, kun vaanija vilahti ekan kerran oviaukosta, en edes muistanut noita mutherfukkereita.
Muistan kun itsekin ensimmäisen kerran pelasin tätä. Se jotenkin tuntuu "isommalta" verrattuna muihin peleihin. Enemmän kuin normi pelit. Tuo johtuu täysin näyttelijöiden suorituksista, juonesta ja Naughty Dogin tapa taikoa nämä ruudulle. Part1 (remake) odottaa vielä peluuta ja tämän voisi vetää jatkoksi. Pelejä pelatessa tykkään nauttia fiiliksestä mitä ne tuo. Tässä se ei ole mahdollista. En ole kokenut yhtä raskasta kokemusta mitä part2 tarjosi ja siksi paluu vähän mietityttää. Tuo on vaan enemmän kuin muut pelit. Helvetin raskas kantaa mutta sitäkin hienompi
 
Muistan kun itsekin ensimmäisen kerran pelasin tätä. Se jotenkin tuntuu "isommalta" verrattuna muihin peleihin. Enemmän kuin normi pelit. Tuo johtuu täysin näyttelijöiden suorituksista, juonesta ja Naughty Dogin tapa taikoa nämä ruudulle. Part1 (remake) odottaa vielä peluuta ja tämän voisi vetää jatkoksi. Pelejä pelatessa tykkään nauttia fiiliksestä mitä ne tuo. Tässä se ei ole mahdollista. En ole kokenut yhtä raskasta kokemusta mitä part2 tarjosi ja siksi paluu vähän mietityttää. Tuo on vaan enemmän kuin muut pelit. Helvetin raskas kantaa mutta sitäkin hienompi
Itselläni part 2 uudelleenläpipeluu oli ensimmäistäkin raskaampi kun oli ehtinyt jotenkin sisäistää mitä perkelettä koko pelissä tapahtui. Että noilla eväillä vaan eteenpäin :D
 
Tässä on niin loistava tunnelma ja hyvän kerrottu juoni, ettei kyllä oikein mikään muu peli pääse tähän samaan.
Osuit asian ytimeen!
Hieman yllätyin ekaa kertaa pelatessa, että Joelin tappajalla pelataan, ja vielä niin paljon. Varsinkin näin suuren budjetin pelin kohdalla se on yllättävää.
 
Mainitaan vielä se, että tää pyörii upeasti vitosella, normi nelonen yski vähän ruudunpäivityksessä, mutta tälleen tää pääsee oikeuksiin, todella hienon näköinen vieläkin.
 
Itse olen vasta Seattlessa, mutta komean näköistä ympäristöä. Varmaan yksi niistä pelialan merkkipaaluista. Toki se ns. avoimempi alue ei ihan samalle tasolle pääse mitä ne vähän suppeammat alueet Seattlessa.

Tekisi mieli pelata tuollaisessa ympäristössä jotain open world shooteria, kuten vaikkapa Division 3, Ghost Recon, Socom tai joku vastaava.

PS5:lla pyörii sulavasti ja näyttää hyvältä, mutta kuvanlaatua varmasti pystyisi vielä parantamaan natiivilla PS5 versiolla tai viimeistään PC:llä.

Se, että peli on henkisesti aika raskas on varmasti ollut isoin syy minkä takia peliä ei ole tullut aikaisemmin pelattua. Nyt selvästi tuntuu ajankohta itselle paremmalta ja toistaiseksi peli tuntunut mielettömän hyvältä. Aineksia on mestariteokseksi myös omissa papereissa, mutta saa nähdä miten käy..
 
Ylös Bottom