Viimeinen jakso oli massiivinen pettymys. Ajattelin jo sarjaa odotellessa, että jos se onnistuisi naulaamaan tarinan alun ja lopun, niin siinä välissä tapahtuvalla ei ole niin merkitystä. Noh, nyt kävi niin, että alku ja loppu oli ne jotka petti ja se hyvä matsku oli aikalailla siinä sarjan keskivaiheilla. Viime jakson avautumisessa myös totesin, että viimeiseen jaksoon jää aika paljon pohjustettavaa ja toivoin kunnon jumbojaksoa... Ja niinpä saatiin koko kauden lyhyin rykäisy, 43 minuuttinen tiivistelmä pelin lopun tapahtumista.
Jakso on tapahtumien puolesta varmaan yksi pelille uskollisimpia, mutta kohtaukset rullaa edellisen jakson tavoin kuin liukuhihnalla, vailla sen kummempaa rytmiä ja kovalla kiireellä. Yhteistä näille parille viime jaksolle on ohjaaja, Ali Abbasi, joka ei näillä näytöillä kyllä päässyt suosikkieni joukkoon.
Jakson alussa puhutaan tunteista ja viestitään, että kiintymyksen taso on nyt sellainen, että sen uskaltaa melkein ääneen sanoa. Joel plöräyttää ulos, että vielä ehditään kääntyä takaisin ja palata Tommyn luokse. Miksi? Sarja ei ole antanut pahemmin syytä epäillä Tulikärpästen aikeita, joten tämä ehdotus tuli mielestäni ihan puskista. Jos en ihan väärin muista, niin pelissä keskusteltiin jo ennakkoon siitä mahdollisuudesta, että tutkimukset voi viedä Ellien hengen ja tämä ilmaisee olevansa valmis vaikka kuolemaan, jotta hänen elämällään olisi ollut joku tarkoitus. Kaiken kaikkiaan pelissä tehdään hyvin selväksi, että kaksikon yhteinen matka alkaa olla pian päätöksessään ja eron hetki koittamassa. Sarjassa tilanteen haikeus jää jotenkin puolivillaiselle tasolle ja omista toiveistaan Ellie vain toteaa epämääräisesti, että haluaa viedä homman loppuun kun tänne asti on kerran tultu. Bella Ramsey vetää viimeisen jakson lähes kokonaan jonkinlaisessa puolikoomassa, mikä toimisi paremmin, jos tilanteen vakavuus olisi katsojallekin selvää, eikä se näkyisi vain näyttelijöiden naamassa.
Sitten tulikärpäset kopsauttaa parivaljakolta tajun kankaalle ja seuraavassa hetkessä ollaan jo sairaalassa. Marlene selittää suoraan Joelille, mikä on asian laita: Ellie on jo matkalla leikkaukseen, joka tulee johtamaan tämän kuolemaan ja Joel ei saa enää nähdä tätä. Ellien mielipidettä ei ole kysytty. Joel ei ehdi sanoa juuri mitään vastaan, kun Marlene on jo heittämässä tätä pihalle. Jotenkin tarpeettoman kylmää käytöstä, joka tuntuu täysin tilanteeseen sopimattomalta. Ja rytmitykseltään kiirehdittyä kuin mikä.
Joelia aletaan saattaa ulos, jonka jälkeen tämä menee hetkessä kylmän laskelmoivaan sarjamurhaajamoodiin. Ei välittynyt sellaista tunnetta, että Joel toimii epätoivoisen tunnekuohun vallassa pelastaakseen ottotyttärensä, vaan hän teloittaa sakkia kylmänviileästi ja ylimitoitettua väkivaltaa käyttäen, leave no witnesses -periaatteella. Lääkäri leikkaushuoneessa tuskin ehtii koskea skalpelliin tai ilmasta aikomustaan estää Joelia, kun Joel jo pistää tästä ilmat pihalle. Joel menetti sympatiat täysin, koska toiminta tuntui sarjan kontekstissa täysin ylimitoitetulta ja suurelta osin tarpeettomalta. Joku hiippailullisempi lähestymistapa olisi toiminut sarjan tapauksessa paljon paremmin. Pelissä killing spree kävi järkeen, koska se on ollut hahmon normaali toimintatapa koko pelin ajan: videopelilogiikkaa, jossa ongelmat ratkaistaan väkivallalla. Sarjassa sama näyttäytyi kuitenkin merkittävänä muutoksena hahmon käytöksessä, joka vieraannutti minut katsojana täysin hahmon sielunelämästä.
Joel nappaa Ellien kantoon ja siitä edetään melkolailla pelin asettamia askelmerkkejä loppuun asti, mutta tunnelataus ja merkitys on kaikesta poissa, koska olennaiset asiat pohjustettiin hätäisesti ja vajavaisesti vasta puolisen tuntia aikaisemmin ja Joelin toiminnan kontrasti aikaisempaan on liian jyrkkä. Sarjan lopetus on kuin halpa kauhutwisti, jossa koko sarjan ajan symppiksenä pidetty hahmo paljastuukin yllättäen psykopaatiksi ja kausi lopetetaan cliffhangeriin, jossa Ellie jää tämän kynsiin. Peliä pelaamattoman kanssakatsojan reaktio lopetukseen oli lähinnä järkytys Joelin silmittömästä väkivallasta. Pelin lopun moraaliset nyanssit eivät ilmeisesti välittyneet sarjasta ollenkaan, vaan tämä koettiin jonkinlaisena shokkilopetuksena.
Tästä jäi ennen kaikkea aika surullinen olo. Odotin loppua erityisesti tämän kanssakatsojan puolesta ja nyt hän on siinä käsityksessä, että väkivalta oli se tarinan pointti. En ymmärrä mikä tässä on voinut mennä näin pahasti vikaan?
Vielä joitakin hajanaisia ajatuksia:
- Zombit oli loppujen lopuksi sarjassa ihan täysiä statisteja. Ne olisi voinut korvata jollain ihan normaalilla tartuntataudilla ja lopputulos olisi ollut luultavasti eheämpi. Tämä saa ne alkujaksojen yliselittävät sieniruttoluennot tuntumaan entistä irrallisemmalta.
- Uusi tartuntatapa ja "parviäly" olivat jännittäviä lisiä, joilla ei sitten lopulta tehty yhtään mitään.
- Sarjan olisi kokonaisuutta katsoen pitänyt keskittyä enemmän päähahmoihinsa ja matkan määränpäähän. Sivuhahmoille jaettu huomio oli sinänsä tervetullutta, mutta se oli kuitenkin lopulta kaikki pois päähahmojen matkasta, joka yritettiin koota kunnolla kasaan vasta viimeisessä jaksossa.
- Videopelisovituksena tämä jäi taas kerran melkein-onnistumisen tasolle.