Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Oletan tämän koskevan tämän foorumin ulkopuolista keskustelua, jonne varmasti mahtuu kaikenlaista.
Täällä asennoituminen on oman otannan mukaan juuri sitä, että ”ihan sama miten paljon toivon ja rukoilen, Nintendo tekee mitä tekee. Nautitaan tai ollaan nauttimatta siitä sitten.”
Nimenomaan ihan muualta olen niitä kommentteja lukenut, en muista täällä olleen.
Ylipäänsä tuntuu että täällä enemmän "yleispelaajia", jotka eivät ole ihan täysin vihkiytyneet jonkin yhden valmistajan tai konsolin pariin. Olkoonkin että aika ajoin myös täällä tykätään nähdä kirjoittajat tietyssä leirissä eikä keskittyä siihen mitä on sanottu vaan "mistä leiristä" se on sanottu.
Kuten sanoin, niin aloitin hetki sitten pelin uudelleen, todella satunnaisesti pelaillen. Ja varauduin siihen, ettei se maistu enää niin hyvin kuin 2017, onhan tässä pelattu välissä vaikka ja mitä. Mutta huomaan usein asian olevan päinvastoin. Tämän päivän esimerkki:
Olen pelannut tässä vuoden sisään mm. Horizon: Forbidden Westiä, Cyberpunk 2077:aa, Deathloopia, Biomutantia ja Chorusta ja arvatkaas mikä ominaisuus näistä kaikista löytyy oletuksena ja mitä Breath of the Wildissa ei saa päälle, vaikka haluaisi?
Jumankauta kun on jotenkin puhdistavaa pelata peliä, jossa ei ole markeria keskellä ruutua kertomassa sinulle minne suuntaan mennä. Ja usein vielä metrimäärää, joka vähenee kun väännät itseäsi tuota ruutua rumentavaa neliötä/kolmiota/ympyrää kohti.
Asiasta voisi varmaan tehdä jonkun tunnin tubevideon, mutta koska en moista harrasta niin totean nopeasti kahden pennin keittiöpsykologialla, että tällaisella markerilla on ainakin pahimmassa tapauksessa varmasti vaikutusta siihen miten pelaaja ajattelee. On selvästi suurempi riski siihen, että pelaaja ei katsele ympäristöään ja/tai hyödynnä sitä. Että pelaaja vain suuntaa suorinta reittiä tuota yhtä merkkiä kohti. Seikkailuntuntua "parhaimmillaan".
En siis yritä väittää, etteikö tällaisia markereita saisi olla missään pelissä, ikinä. Varmasti niille on joskus paikkansa. Enkä väitä, että peli olisi automaattisesti huono, jos siinä on tällainen mekanismi. Esim. Deathloop on mielestäni erittäin hyvä peli. Tai että tällainen markeri muuttaa automaattisesti pelaajan ääliöksi. Sanon vain sen mitä tarkoitin, eli kun tämä ominaisuus tuntuu olevan joka hemmetin pelissä vakio-ominaisuutena, niin Breath of the Wildiin palaaminen tuntuu raikkaalta tuulenvireeltä vasten kasvoja.
Kuten sanoin, niin aloitin hetki sitten pelin uudelleen, todella satunnaisesti pelaillen. Ja varauduin siihen, ettei se maistu enää niin hyvin kuin 2017, onhan tässä pelattu välissä vaikka ja mitä. Mutta huomaan usein asian olevan päinvastoin. Tämän päivän esimerkki:
Olen pelannut tässä vuoden sisään mm. Horizon: Forbidden Westiä, Cyberpunk 2077:aa, Deathloopia, Biomutantia ja Chorusta ja arvatkaas mikä ominaisuus näistä kaikista löytyy oletuksena ja mitä Breath of the Wildissa ei saa päälle, vaikka haluaisi?
Jumankauta kun on jotenkin puhdistavaa pelata peliä, jossa ei ole markeria keskellä ruutua kertomassa sinulle minne suuntaan mennä. Ja usein vielä metrimäärää, joka vähenee kun väännät itseäsi tuota ruutua rumentavaa neliötä/kolmiota/ympyrää kohti.
Asiasta voisi varmaan tehdä jonkun tunnin tubevideon, mutta koska en moista harrasta niin totean nopeasti kahden pennin keittiöpsykologialla, että tällaisella markerilla on ainakin pahimmassa tapauksessa varmasti vaikutusta siihen miten pelaaja ajattelee. On selvästi suurempi riski siihen, että pelaaja ei katsele ympäristöään ja/tai hyödynnä sitä. Että pelaaja vain suuntaa suorinta reittiä tuota yhtä merkkiä kohti. Seikkailuntuntua "parhaimmillaan".
En siis yritä väittää, etteikö tällaisia markereita saisi olla missään pelissä, ikinä. Varmasti niille on joskus paikkansa. Enkä väitä, että peli olisi automaattisesti huono, jos siinä on tällainen mekanismi. Esim. Deathloop on mielestäni erittäin hyvä peli. Tai että tällainen markeri muuttaa automaattisesti pelaajan ääliöksi. Sanon vain sen mitä tarkoitin, eli kun tämä ominaisuus tuntuu olevan joka hemmetin pelissä vakio-ominaisuutena, niin Breath of the Wildiin palaaminen tuntuu raikkaalta tuulenvireeltä vasten kasvoja.
Useissa peleissä tuon markerin saa pois käytöstä, mutta onhan se käytännössä aina oletuksena käytössä. Entä jos joku muukin kuin Nintendo tekisi niin villin suunnitteluratkaisun, että se olisikin oletuksena poissa käytöstä? Ihmiset harvoin luopuvat jostain saavutetusta etuuudesta tai helposta tavasta toimia, mutta tällainen uusi näkökulma (tai oikeastaan paluu Skyrimiä edeltäneeseen aikaan) voisi muuttaa asioita.
Suuri merkitys pelimaailman tarkkailuun ja ylipäätään immersioon tuollaisella ominaisuudella on, aivan kuten kirjoititkin.
Useissa peleissä tuon markerin saa pois käytöstä, mutta onhan se käytännössä aina oletuksena käytössä. Entä jos joku muukin kuin Nintendo tekisi niin villin suunnitteluratkaisun, että se olisikin oletuksena poissa käytöstä? Ihmiset harvoin luopuvat jostain saavutetusta etuuudesta tai helposta tavasta toimia, mutta tällainen uusi näkökulma (tai oikeastaan paluu Skyrimiä edeltäneeseen aikaan) voisi muuttaa asioita.
Suuri merkitys pelimaailman tarkkailuun ja ylipäätään immersioon tuollaisella ominaisuudella on, aivan kuten kirjoititkin.
Se joku muu oli From Software. Elden Ringissä ei markkereita ollut ja ai että kun olikin seikkailun tuntua. Ympäristön avulla siinä suunnistettiin (ihan kuten Breath of the Wildissa) ja pelin maailma oli nimenomaan suunniteltu niin, että kun näet jossain kaukaisuudessa (tai jopa pelin karttaa katsomalla) jotain mielenkiintoista, niin sinne kannatti lähteä ihmettelemään että mitä se on.
Useissa peleissä tuon markerin saa pois käytöstä, mutta onhan se käytännössä aina oletuksena käytössä. Entä jos joku muukin kuin Nintendo tekisi niin villin suunnitteluratkaisun, että se olisikin oletuksena poissa käytöstä? Ihmiset harvoin luopuvat jostain saavutetusta etuuudesta tai helposta tavasta toimia, mutta tällainen uusi näkökulma (tai oikeastaan paluu Skyrimiä edeltäneeseen aikaan) voisi muuttaa asioita.
Suuri merkitys pelimaailman tarkkailuun ja ylipäätään immersioon tuollaisella ominaisuudella on, aivan kuten kirjoititkin.
Horizonissa en saanut markeria piiloon vaikka yritin (voi olla etten vain osannut). Mutta kuten sanoit, niin pelin hiukan keinotekoinen vaikeuttaminen vaatii pelaajalta jo panostusta asiaan, isoin osa meistä valitsee sen perusasetuksen pelaamiselleen. Monia pelejähän voisi sinänsä pelata ilman, että valitsee sitä suoritettavaa tehtävää valikosta ja suuntaa itse vain oikeaa suuntaa kohti. Ja täten välttäisi sen markerin ruudulle pomppaamisen aivan varmasti. Mutta kuka hemmetti näin esim. jossain Horizonissa tekee
Aihetta on tavallaan sivuttu myös vaikeusastekeskustelussa, jossa allekirjoittanut paasasi enemmänkin pelaajien (itseni mukaan lukien), tietynlaisesta laiskuudesta.
Horizonissa en saanut markeria piiloon vaikka yritin (voi olla etten vain osannut). Mutta kuten sanoit, niin pelin hiukan keinotekoinen vaikeuttaminen vaatii pelaajalta jo panostusta asiaan, isoin osa meistä valitsee sen perusasetuksen pelaamiselleen. Monia pelejähän voisi sinänsä pelata ilman, että valitsee sitä suoritettavaa tehtävää valikosta ja suuntaa itse vain oikeaa suuntaa kohti. Ja täten välttäisi sen markerin ruudulle pomppaamisen aivan varmasti. Mutta kuka hemmetti näin esim. jossain Horizonissa tekee
Aihetta on tavallaan sivuttu myös vaikeusastekeskustelussa, jossa allekirjoittanut paasasi enemmänkin pelaajien (itseni mukaan lukien), tietynlaisesta laiskuudesta.
Ongelma näissä nykypäivän checklist avoimen maailman peleissä on se, ettei maailman suunnittelu ole niin hyvällä tasolla, että kartan tutkiminen ja seikkailu ilman markkereita olisi järkevää saati mielekästä. Huom. en ole Horizonia pelannut, mutta kohdistan kritiikin nyt esimerkiksi AC Valhallaan. Vaikka Valhallassa olisi jotenkin saanut markkerit pois (en tiedä saako, kun en edes yrittänyt), niin pelin pelaaminen olisi muuttunut turhan hankalaksi, kun siellä pohjalla on kuitenkin se sama "putsaa markkerit kartalta yksi kerrallaan" -peli. Ilman markkereita pelaaminen vaatii mielestäni peliltä paljon enemmän kuin vain sen, että tässä pelissä on ominaisuus, jolla markkerit saa piiloon. Sekä Breath of the Wild tai vaikka nyt sitten Elden Ring ovat pohjimmiltaan ihan erilaisia seikkailuja ja elämyksiä kuin nämä jo mainitut muut avoimen maailman pelit.
P.S. tämä viesti ei tarkoita, että kaikki muut avoimen maailman pelit ovat huonoja. Kyllä minä AC Valhallankin läpipelasin ja suurimmalta osin siitä nautin.
Elden Ring on paras esimerkki pelistä, jossa suunnistamiseen ei missään nimessä kannata antaa mitään valmiita markkereita.
Siitä tosin olen taas eri mieltä että onko BotW peli, jossa on mielekästä suunnistaa ilman markkereita. Minulle se oli kauhean paljon saman toistoa eikä mistään Elden Ringin vaihtelevuudesta ollut tietoakaan. Sitten joka paikka tuntui jotenkin tylsältä eikä missään ollut oikein mitään niin olisi kaivannut jonkin merkin johonkin merkitykselliseen paikkaan. Paikkaan jossa peli alkaa tai jotain. En minä minkään goblinien kanssa jaksa kovin montaa leiriä kinastella.
Ja itse asiassa Elden Ring ei ole sinänsä mitenkään uusi juttu sen suhteen että on maailma, jonka paikat on tunnistettavia. Ensimmäinen Dark Souls on hyvin kehuttu nimenomaan maailmansa ja sen suhteen, miten paikat kietoutuvat toisiinsa. Ne hetket, kun tajuaa että uusi alue ei olekaan uusi vaan se on joku aiempi, jota nyt katselee oikoreitin suunnasta.
Kävin tässä taannoin vähä pyörähtää pelissä muistelemassa menneitä, jotenkin heti huokuu läpi semmonen lämmin sympaattinen tunnelma tässä pelissä niin musiikin kun ulkoasun ja noh, kaiken suhteen. Ei jotenki samoihin fiiliksiin ole pääsyt nämä ns kloonit vaikka kuinka on yritetty. Ei enää kauan kun pääsee taas seikkailee tuttuun ympäristöön ja toivottavasti samoilla fiiliksillä.
Onhan tuossa nyt niin järkyttävä ero visuaalisesti että pakkohan nämä on laittaa uudelleen testiin 60 fps kun kerta lisäkuluitta voi. Malta odottaa miltä Xenoblade trilogia joskus näyttää, varsinkin 2 ja 3.
Onhan tuossa nyt niin järkyttävä ero visuaalisesti että pakkohan nämä on laittaa uudelleen testiin 60 fps kun kerta lisäkuluitta voi. Malta odottaa miltä Xenoblade trilogia joskus näyttää, varsinkin 2 ja 3.
Palaan nyt vielä tähän, koska tajusin juuri, että olenko nyt missannut jotain oleellista infoa.
Eikö nyt kuitenkin ole niin että tämän pelin Nintendo Switch 2 Edition nimenomaan tuo mukanaan nämä suorituskyky- ja grafiikkaparannukset ja se ei ole "lisäkuluitta"? Se siis maksaa 9,99 euroa, jos sinulla on jo Nintendo Switch versio pelistä tai vaihtoehtoisesti pitää olla voimassa oleva Nintendo Online Expansion Pack -tilaus. Tai sitten voi tietysti vaan ostaa suoraan pelin Nintendo Switch 2 Editionin, mutta johonkin suuntaan jotain pitää maksaa, vaikka BOTW jo ensimmäiselle Switchille hyllystä löytyisikin. Valistakaa ihmeessä, jos olen nyt ymmärtänyt jotain väärin.
Palaan nyt vielä tähän, koska tajusin juuri, että olenko nyt missannut jotain oleellista infoa.
Eikö nyt kuitenkin ole niin että tämän pelin Nintendo Switch 2 Edition nimenomaan tuo mukanaan nämä suorituskyky- ja grafiikkaparannukset ja se ei ole "lisäkuluitta"? Se siis maksaa 9,99 euroa, jos sinulla on jo Nintendo Switch versio pelistä tai vaihtoehtoisesti pitää olla voimassa oleva Nintendo Online Expansion Pack -tilaus. Tai sitten voi tietysti vaan ostaa suoraan pelin Nintendo Switch 2 Editionin, mutta johonkin suuntaan jotain pitää maksaa, vaikka BOTW jo ensimmäiselle Switchille hyllystä löytyisikin. Valistakaa ihmeessä, jos olen nyt ymmärtänyt jotain väärin.
Juu, mutta jäin hetkellisesti käsitykseen, että päivitys olisi ilmainen. Että olin missannut jonkin tärkeän infon tähän liittyen. Oli pakko hakea tämä lisävarmistus, niin tietää ettei nyt ainakaan turhaan tuhlaa rahojaan Switch 2 Editioniin.
Itsekin jäin miettimään tuota samaa asiaa että saiko sen muka maksutta/kuluitta/tms. Tämä on siis taas se klassinen Game Pass -efekti: ei tarvitse maksaa mitään ekstraa JOS on jo maksanut palvelusta.
Itsekin jäin miettimään tuota samaa asiaa että saiko sen muka maksutta/kuluitta/tms. Tämä on siis taas se klassinen Game Pass -efekti: ei tarvitse maksaa mitään ekstraa JOS on jo maksanut palvelusta.
Oma virhearvio johtui myös siitä, etten sillä sekunnilla muistanut, että Switch 2 Editionin saa myös osana tilauspalvelua.
Ja kun nyt tuo tilauspalvelu on perhetilauksena muutamalla eurolla per vuosi, niin toki jätän Switch 2 Editionin erikseen ostamatta ja pelaan reilulla 30 eurolla ostamaani ensimmäisen Switchin versiota kaikilla Switch 2 herkuilla.
Peli on tosiaan vieläpä melkein kokonaan kokematta, joten tässä on luultavasti se pahin Switch 2:n alkuaikojen peliajan syöjä omalla kohdalla.
Nyt on tullut pelattua tätä Switch 2 saavuttua ja kyllähän tämä toimii ihan eritavalla uudella laitteella.
Peli näyttää upealta ja pyörii uskomattoman hyvin. Todella huikea fiilis seikkailla pelin maailmassa ja nähdä kaikki mahtavat eri alueet. Zelda fiilis pelissä on hyvin vahvasti läsnä vaikka pelin gameplay looppi onkin täysin erilainen.
Nyt on yksi beast alhaalla ja löysin juuri kadonnet metsät johon saa yksinään upotettua tunteja aikaa. Nyt sitten aletaan keräämään enemmän syrämmiä samalla kun mennään kohti toista beastiä ja mestari miekkaa. Hajoavat aseet ei ole toistaiseksi ollut sellainen ongelma kun oletin sen olevan, aseita lojuu joka nurkassa ja usein vihollisilta saa korvaavia tilalle. Beast oli myös todella todella hauska pelata ja sai pähkäillä kunnolla miten tässä nyt edetään. Bossi oli helppo koska pelaajalle kyllä kerrotaan 100 kertaa mikä sen heikkous on ja sinut jopa lähetään tehtävään missä keräät näitä itemeitä itsellesi joten oli aika runsas varasto tuhlattavaksi.
Olen myös pitänyt todella paljon pelin tarinankerronnasta. Heräät 100 vuotta myöhemmin kun Ganon on vallannut Hyrulen linnan ja asiat aukeaa pikkuhiljaa cutscenejen avulla jotka valottavat mitä on tapahtunut. Myös ensimmäisen beastin jonka tein Vah Rutan tarina oli oikein miellyttävä ja hyvin tehtyjä cutscenejä.
Asiat joista en pidä pelissä.
Isoin miinus pelissä on hahmonkehitys. En pidä siitä että hahmoja kehitetään tekemällä shrineja ja etsimällä lähes näkymättömiä olentoja. Mielestäni olisi ollut paljon parempi jos näitä lisäsydämiä olisi ollut ympäri maailma ja vaikka pelissä on 900? korokkia niin tuntuu että ilman ohjeita niitä ei löydä mistään ja on todella työlästä saada inventaario tilaa kasvatettua joka on aika tarpeellinen osa pelistä nauttimiseen. Muut ärsyttävät asiat on sade joka estää kiipeilyn niin siinähän sitten seisot ja odotat jos olet juuri kiipeämässä johonkin tai lähdet kiertämään estettä. Sekä tietenkin se että viholliset pelissä tekee ihan järjettömästi damagea joten se on Zelda peliksi äärettömän vaikea.
Onneksi osan näistä ongelmista pystyy kiertämään uudella Zelda Notes kännykkä apilla joka näyttää pelin kartan ja realiaikaisen paikkas siinä. Samalla saat vapaasti valita mitä se näyttää sinulle, shrinet, korokit, tallit, muistot ja kaikkea muuta. Joten voit tehdä hahmon kehittämisestä sekä pelissä etenemisestä huomattavasti miellyttävempää koska kartasta katsomalla tiedät missä mitäkin on. Sinun pitää kuitenkin itse löytää tiesi näihin paikkoihin ja kun pelin fast travel systeemi ei anna mennä kun shrinejen luokse niin matkaamistakin itse joutuu tekemään paljon. Appi antaa myös kerran päivässä boostin sinulle, kuten extra sydämmiä, korjaa jonkun aseen tai muuta. Myöskin jos olet 100% tavoittelija appi pitää kirjaa kaikesta löytämästäsi joten sitä voi käyttää myös siihen tarkoitukseen.
Toisaalta on hyvä että Zelda kaavaa muutettiin koska siitä on tehty about 15 pelion verran, mutta toisaalta on ikävä sitä vähemmän vapaata ja suoraviivaisempaa menoa. Onhan tässäkin alussa paljon tarinaa ja johdatusta mutta kun pääset tiettyyn kylään niin peli antaa tehtäväksi hoidella kaikki neljä beastiä. Se miten ja milloin teet sen on ihan pelaajasta kiinni. Jotenkin tällainen vapaus samalla kiehtovaa mutta samalla sitten on vain kysymysmerkkinä et mitäs mä nyt teen, mihin menen ??? No mennään tänne ja katotaan mitä tapahtuu. Myöskin se että noi beastit saa hoidella vapaasti missä järjestyksessä tahansa herättää kysymyksiä että mikä niistä on helpoin ja jos menen tänne seuraavaksi niin jäänkö jumiin sinne. No nyt kun olen ensimmäisen beastin tehnyt niin tiedän ettei niihin jää jumiin vaan voit koska vaan teleportata pois ja takaisin sinne. Joten jos joku paikka tuntuu vaikealta yrittää toista tai lähtee kehittämään hahmoaan ja varusteitaan.
En sellaisenaan pitäisi pelistä niin paljon kuin nyt mutta tämän apin ja amiibojen avulla saa todella paljon apuja edetä pelissä. Tässä on todella paljon asioita joista pidän ja parhaimmillaan pelin pelaaminen on huikean tunnelmallista, mutta paikoitellen ärsyttävät mekaniikat pelattavuudessa nostaa päätään. Toistaiseksi ei ole häirinnyt niin paljon että estäisi pelissä etenemistä joten yritys on kova vihdoin saada tämä joskus läpi. En ehkä edelleenkään ole samaa mieltä pelin saaman suitsutuksen kanssa mutta mitä enemmän tätä pelaa sitä enemmän siitä pitää ja uusi Switch 2 versio tekee pelistä niin teknisesti kuin pelattavuudeltaan huomattavasti paremman. Seikkailu jatkuu kohti uusia kohtaamisia ja odotan innolla mitä kaikkea tulee vastaan ja minkälaisia tarinoita pelillä on kerrottavana.