Vastaus: The Legend of Zelda: Skyward Sword
Eilen pelin sain ja en sitä ehtinyt kun neljä, viisi tuntia pelaamaan. Odotin todella paljon ja peli vaikuttaa niin lupaavalta, että ainakin toistaiseksi odotukset ovat jopa ylittyneet.
Peli alkaa aika perinteisen leppoisasti ja skippaamattomat tutoriaalit ovat hiukan ikäviä varsinkin toista pelikertaa ajatellen. Mutta tästä pienestä kömpelyydestä päästäänkin varsin nopeasti seikkailun makuun. Siinä olikin pelin ainoa miinus tähän asti. Kontrollit toimivat aivan upeasti. Motion plus todella vakuuttaa. Enemmän kuin koskaan. Miekkailu, lentäminen ja kaikki toimii niin käsittämättömän hyvin, etten edes osannut sitä odottaa, vaikka paljon odotinkin. Olen aina ollut suuri liiketunnistuksen ystävä ja tämä peli vakuuttaa minua entisestään. Liiketunnistuksen ystävänä tiedän myös kuinka helppo sellainen ohjaus on mokata. Tässä pelissä niin ei ole tehty vaan tuntuisi kuin ohjausta olisi hiottu rauhassa niin kauan että se todella on kohdallaan.
Peli vaikuttaa todella hiotulta. Ulkoasu on upea. Ehkä hienoin peli mitä olen pelannut ja nyt puhutaan Wii-pelistä ja samaan aikaan koneella pyörii esim Skyrim, joka jää nyt pahasti jalkoihin. Kuten myös Mariot sun muut julkaisut, joita olen odottanut. Toki grafiikassa on myös yksityiskohtia, jossa Wiin ikä näkyy ja tässä vaiheessa Wiin kehityskaarta jopa minä en voi olla miettimättä mitä Nintendo saisi aikaan tehokkaammalla konsolilla. No kohtahan se jo nähdään. Grafiikan hienous onkin lähinnä suunnittelusta kiinni eikä niinkään teknisestä puolesta. Sama vahva suunnittelu näkyy myös musiikeissa. Toimii todella hienosti. Varsinkin tunnelmallisemmissa välivideoissa.
Välivideot ja kerronta on sellainen osa-alue jolta en odottanut mitään suurempaa parannusta, mutta Nintendo on tällä osa-alueella yllättänyt. Ja sanovat muut mitä tahansa niin minusta ääninäyttelyn puuttuminen on pelille vain hyväksi. Missään ei ole turhaa kikkailua vaan kaikki on tehty pelkistetyn tyylikkäästi. Jokainen yksityiskohta kuvakulmista sopivan tunnelmoivaan musiikkiin vaikuttaa tarkkaan harkitulta. Minusta pelin kerronta on parhaimmillaan aikamoinen taiteellinen elämys. Samaan aikaan tosin peli osaa olla myös todella humoristinen, rento ja välillä jopa yllättävän pelottava ja painostava. Kaikkea tätä samassa paketissa.
Mutta tosiaan pelattavaa on vielä ja peli on vasta lähtenyt käyntiin. Zeldat tuntien osaan odottaa pelin vain paraneva kunhan luolastoihin konnolla pääsee käsiksi. Ongelmanratkonta on minulle se hienoin juttu peleissä ja siksi ehkä Zeldat iskevätkin niin kovaa. Tähän puoleen en vielä ole pelissä ehtinyt suuresti tutustumaan, mutta kumma olisi jos peli tässä suhteessa pettää. Yksi jännä juttu vielä pelistä mitä en odottanut vaikka siitä puhuttiinkin: Peli tuntuu uudelta ja erilaiselta. Vaikka siinä myös tottakai vanhaa Zeldaa paljon onkin. Aivan kuin sarjan uudelleenkäynnistys. En malta odottaa että pääsen peliä töiden jälkeen jatkamaan. Tällaista innostusta koin pelin parissa viimeksi lapsena. Ja tätä tunnetta olen kaivannutkin. Niin paljon. Kun juuri mikään peli ei vain tunnu enää miltään. Viiden vuoden odotus on ollut sen arvoinen.
