Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

The Lord of the Rings

Oli tilaisuus nähdä se 19.12. heti kello 0.01 mutta jouduin jättämään väliin Lontoon matkan takia. :(

Onneksi näen sen sitten siellä illalla kello 19.35 ja onhan se cool katella sitä "oikeassa" maassa. ;)

Kirjatkin sain juuri parahiksi luettua uudelleen.
 
On se aika hienoa, kun maailman toiseksi luetuin kirja, eli siis Taru sormusten herrasta on tehty periaatteessa Kalevalan perusteella. Tolkienhan loi ensimmäisenä haltiakielen suomenkielen perusteella luettuaan suomenkielistä Kalevalaa ja sen jälkeen hän alkoi vasta kirjoittaa Taru sormusten herrasta-kirjaa. Leffa on varmasti aivan loistava, koska monet Taru sormusten herrasta-fanitkin ovat hehkuttaneet leffaa taivaisiin. Ei oo enää kauankaan, kun pääsee tsiigaamaan leffaan sitä. Uskon, että se on yksi parhaista leffoista, mitä ikinä on tehty.
 
Enää 4h 20minuuttia!!

Vielä on jäljellä 4h 10 minuuttia!! Harmittaa vaan kun en pääse siihen 0.01 näytökseen pitää varata liput viikonlopulle.

SPOILER



Olis PJ voinu ottaa se Tom Bombadilin mukaan elokuvaan, mutta kun mentiin jättämään pois. Olis ollu hienoa nähdä se leffassa. Mutta ei voi mitään


SPOILER OFF
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Leo Stenbuck
On se aika hienoa, kun maailman toiseksi luetuin kirja, eli siis Taru sormusten herrasta on tehty periaatteessa Kalevalan perusteella. Tolkienhan loi ensimmäisenä haltiakielen suomenkielen perusteella luettuaan suomenkielistä Kalevalaa ja sen jälkeen hän alkoi vasta kirjoittaa Taru sormusten herrasta-kirjaa. Leffa on varmasti aivan loistava, koska monet Taru sormusten herrasta-fanitkin ovat hehkuttaneet leffaa taivaisiin. Ei oo enää kauankaan, kun pääsee tsiigaamaan leffaan sitä. Uskon, että se on yksi parhaista leffoista, mitä ikinä on tehty.

Ja on se myös aika hienoa, että näemme leffan 7 tuntia ennen jenkkipellejä!
 
Fellowship of the Ring - review

It was a story about a ring with magical powers. It was a story with lots of Dungeons&Dragons-type of stuff in it. It lasted 3 hours. It ended nowhere.

The End.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan kani
Fellowship of the Ring - review

It was a story about a ring with magical powers. It was a story with lots of Dungeons&Dragons-type of stuff in it. It lasted 3 hours. It ended nowhere.

The End.
Blaah... musta se oli ihan hyvä! Kantsii mennä kattomaan!
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Fakesonic
Tajuukos tosta mitään vaikka ei oo kirjaa lukenukkaan? Olis tarkotuksena kuitenkin nyt jouluna lukee se.
Kai siitä tajuasi, mutta kun on itse ton kirjan lukenut niin ei oikein osaa puolueettomana sanoa, eli siis onko leffa mistään kotoisin jos aihe ei ole ennestään tuttu. Olis ihan kiva kuulla semmoisten mielipiteitä jotka eivät ole aikasemmin keskimaahan törmänneet?
 
Leffaa ymmärtää vaikka kirjaa ei olisi tullutkaan luettua. Itselleni tuli tarve saada lukea kirjatkin. Ja se loppu, perhana kun se Kaksi Tornia tulee VUODEN päästä! Eihän tässä jaksa oottaa... Gimli rulettaa! Etenkin lopussa kun tuli tämä kohta -> Aragorn: "Were going to orc hunt", Gimli: "YES!"
 
Aika positiivista palautetta tuo elokuva on saanut. Ihan varauksetta en siihen kuitenkaan suhtaudu. Minkä tahansa kirjan siirtäminen valkokankaalle on vaikeaa, ja prosessissa tuhoutuu paljon alkuperäisestä. Sen korvaamiseen eivat efektit ja hienot monsterit eivät tosiaan riitä, mutta toivottavasti tuo nyt on edes vähän tavoittanut kirjan alkuperäistä henkeä.

Täytyy se kuitenkin käydä katsomassa jossain vaiheessa. Kävin myös silloin - olikos se nyt vuonna 1979 - katsomassa sen piirretyn leffateatterissa.

En ole mikään kovin suuri fantasiafriikki (olen esimerkiksi tänä vuonna lukenut useita kymmeniä kirjoja, mutten yhtään fantasiakirjaa - ellei nyt sitten Kalevalaa sellaiseksi lasketa). Mutta mielestäni kuitenkin on aivan selvää, että LotR on yksi maailman korkeakirjallisuuden keskeisimpiä klassikoita. Monien mielestä se on jopa viime vuosisadan merkittävin kirjallinen saavutus.

Käytännössä kaikki muut fantasiakirjat, joita olen Tolkienin lisäksi lukenut, ovat olleet laimennettuja kevytmukaelmia Sormusten Herrasta tai Hobitista: pieni porukka, jossa on velho, soturi, kääpiö ja haltia lähdössä jollekin suurelle retkelle. Sen takia en liiemmin huomiota tuohon genreen kiinnitäkään nykyään.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Chemo
Käytännössä kaikki muut fantasiakirjat, joita olen Tolkienin lisäksi lukenut, ovat olleet laimennettuja kevytmukaelmia Sormusten Herrasta tai Hobitista: pieni porukka, jossa on velho, soturi, kääpiö ja haltia lähdössä jollekin suurelle retkelle. Sen takia en liiemmin huomiota tuohon genreen kiinnitäkään nykyään.
Olet tainnut lukea aivan vääriä kirjoja, kun on tommoinen mielipide päässyt syntymään. Fantasiakirjallisuus elää ja voi hyvin. Totta kai kuraakin löytyy, mutta jos vaan jaksaa ottaa asiosta selvää niin löytyyhän sieltä muitakin "helmiä" Tolkienin kirjojen lisäksi.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan petteri

Olet tainnut lukea aivan vääriä kirjoja

Heitäs joku vinkki. Käytännössä kaikki muu fantasiakirjallisuus, mitä olen lukenut, on ollut todella niin mitätöntä, että olen viime aikoina suunnannut lukevan katseeni ihan muualle. Ja tuosta syystä en ole mitään viimeisimpiä juttuja tutkinutkaan.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Chemo
Aika positiivista palautetta tuo elokuva on saanut. Ihan varauksetta en siihen kuitenkaan suhtaudu. Minkä tahansa kirjan siirtäminen valkokankaalle on vaikeaa, ja prosessissa tuhoutuu paljon alkuperäisestä. Sen korvaamiseen eivat efektit ja hienot monsterit eivät tosiaan riitä, mutta toivottavasti tuo nyt on edes vähän tavoittanut kirjan alkuperäistä henkeä.
No kun ajattelee että leffa kestää kolme tuntia ja kirja on monta sataa sivuinen, niin onhan se selvää, että leffaan pitää karsia monia kohtauksia, muuten siitä tulisi varmasti lähemmäs kymmenen tuntinen. Kun menee katsomaan jotain kirjasta tehtyä leffaa, niin ei siihen kannata edes suhtautua samalla tavalla kuin kirjaan, vaan ehkä mieluummin sillä tavalla, että käy katsomassa vaan jonkun elokuvan ja ajattelee, että se on vain yksi tarina muiden joukossa, koska kirja ja elokuva eroavat kumminkin niin paljon toisistaan.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan petteri

Kai siitä tajuasi, mutta kun on itse ton kirjan lukenut niin ei oikein osaa puolueettomana sanoa, eli siis onko leffa mistään kotoisin jos aihe ei ole ennestään tuttu. Olis ihan kiva kuulla semmoisten mielipiteitä jotka eivät ole aikasemmin keskimaahan törmänneet?

Siis kyllä aihe kiinnostaa ja on jo osittain tuttu, kun on pienempänä tullut katsottua niitä animmatioelokuvia tästä. Kirjan luen jouluna jos suinkin mahdollista.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Leo Stenbuck

No kun ajattelee että leffa kestää kolme tuntia ja kirja on monta sataa sivuinen, niin onhan se selvää, että leffaan pitää karsia monia kohtauksia, muuten siitä tulisi varmasti lähemmäs kymmenen tuntinen. Kun menee katsomaan jotain kirjasta tehtyä leffaa, niin ei siihen kannata edes suhtautua samalla tavalla kuin kirjaan, vaan ehkä mieluummin sillä tavalla, että käy katsomassa vaan jonkun elokuvan ja ajattelee, että se on vain yksi tarina muiden joukossa, koska kirja ja elokuva eroavat kumminkin niin paljon toisistaan.

Olet ihan oikeassa: elokuvalta ei kannata odottaa samaa kuin kirjalta, josta se on tehty.

Niitä tarinoista karsiutuvia asioita tuppaavat olemaan muutkin asiat, kuin vain muutamat yksittäiset kohtaukset. Elokuva on viestimisen välineenä ihan erilainen kuin kirja. Siksi elokuvassa on joskus hankalaa ilmaista esim. hahmojen ajatuksia (okei, on sillekin keinoja, kuten hahmon "puhuminen" suu kiinni, mutta tuon tehokeinon sävy on mielestäni hieman koominen, ja sitä voi olla vaikeaa käyttää jossain vähän vakavammassa kohtauksessa uskottavasti). Hollywoodilaisille elokuvantekijöille on myös viime aikoina ollut kovin vaikeaa kuvata hiljaisuutta... ;)

Mutta, elokuva on omanlaisensa hieno taidemuoto. Suositusta kirjastakin onnistutaan joskus tekemään hyvä elokuva. Tästä esimerkkinä "Hohto" - Stephen Kingin fanit tuppaavat pitämään sitä Stephen King-leffana, ja Stanley Kubrick-fanit taas Stanley Kubrick-leffana (minulle itselleni se on puhtaasti jälkimmäistä).

Kait noihin on vain suhtauduttava niin, että elokuvat ovat tulkintoja kirjan tarinasta. Vähän niinkuin jonkun soittajan tapa soittaa joku sävellys on yksi tulkinta kyseisestä kappaleesta.
 
Juuri näin, elokuva on vain yhden ihmisen visuaalinen näkökulma elokuvasta, kun taas kirjaa lukiessa jokainen voi omassa mielessään nähdä kirjan tapahtumat omalla tavallaan. itse näen, että kummatkin ovat omalla sarallaan hienoja taiteen muotoja.
 
No jos jonkun kirjan aikoo lukea että tajuais tästä elokuvasta jotain on Hobitti. Siinähän selitellään vähän että kuka on kuka.
Mutta luulen että elokuva menee ihan sellaisenaan alas eikä sitä tarvitse itse alustella. Tietenkin jos oikeen kovasti keski-maa alkaa kiinnostamaan niin ei muuta kun Silmarilionin kimppuun.
Jäi itselläni kyllä tuo Silmarilion lukematta kun oli niin pirun vaikeaa tarinaa...
 
Heti ensiksi sanon etten ole lukenut itse kirjaa. Ihmettelen kyllä miten leffa sai K11-ikäsuosituksen vaikka siinä oli mukana varsin raakojakin väkivaltakohtauksia.

Kävinpä eilen sitten katsomassa tuon leffan ja täytyy sanoa, että kaiken kehumisen jälkeen se oli pettymys, vaikka ihan hyvä leffa olikin. Erityisesti siinä häiritsi lapsenomaisuus, sillä ymmärtääkseni kirja ei ole suinkaan mikään suoraan ihan lapsille suunnattu teos. Karkkimaiset päähenkilöt ja niiden välinen (FFysimäinen) dialogi oli selkeä pettymys.

Ensimmäiset kaksi tuntia Taru Sormusten Herrasta ei oikein missään vaiheessa imaissut mukaansa, vaikka olihan sitä mukava katsella. Tuntui vähän kuin kirjaa olisi menty FastForward-kelauksella eteenpäin, sillä päähenkilöt liikkuivat paikasta toiseen todella nopealla vauhdilla, näytettiin vain kuinka ne käveli eteenpäin ylittäen vuoria ja tms. Ilmeisesti samat kohdat kirjassa olivat kuitenkin aika pitkän tuntuisia.

Viimeinen tunti alkoi kuitenkin jo olla sitä mitä odotin. Heti kun sankarit menivät luolastoihin toiminta oli tehty silmiä hivelevän kauniilla tavalla ja se imaisi mukaansa kyllä erittäin hyvin. Myös tarina alkoi siina vaiheessa jo vähän kiinnostamaan.

Leffan ehdottomana heikkoutena on mielestäni päähenkilöihin samaistumisen vastenmielisyys. Eikä suuren toimintapainotteisuuden takiakkaan hahmoja voi juuri oppia tuntemaan muuten kuin varsin pintapuolisesti.

Hesarin Helena Yläsen mukaan leffa oli selkeästi parempi, jos oli lukenut ensiksi kirjan, sillä silloin myös leffan tarinassa tuntui olevan enemmän lihaa luitten päällä. En voi uskoa että leffa voi siitä nyt niin paljoa parantua, mutta täytyy ehkä kuitenkin lukea tuo ensimmäinen kirja ja katsoa miten se vaikuttaa mielipiteeseeni. Ainiin ja pitäähän se mainita, että leffa oli todella upean näköinen koko kolmen tunnin ajan.
 
Ylös Bottom