Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Tomb Raider Saga Remastered

Patch noteissa ei mainita monia asioita mitä on korjattu tai lisätty ja yksi niistä on että peli pyörii nyt 4K 120 FPS tehokoneilla remasteroidussa modessa.

EDIT: Taitaa olla 1080p 120fps.
 
Viimeksi muokattu:
TR3:a nyt pelattu kuuden kentän verran, suunnilleen siihen pisteeseen saakka jossa itselläni meni alkuperäisen pelin tallennussysteemin sekä vaikeustason kanssa kuppi nurin (Area 51), eli rupesin etenemään lähinnä walkthrough'n avulla. Vapaa tallennus parantaa toki jo itsessään peliä merkittävästi, mutta on silti suorastaan ällistyttävää, kuinka hyvin tämä nyt maistuukin. Alkuperäisen pelin läpäistyäni melkein vannoin etten enää ikinä tähän peliin koskisi, mutta kyllä tämä vain sittenkin on kannattanut ottaa käsittelyyn, ainakin toistaiseksi.

Haastava pelihän tämä on toisellakin pelikerralla ja varmasti loppua kohti vielä vaikeammaksi muuttuu, mutta kyllä peliä on tähän saakka ollut suorastaan ilo pelata. Tämä on suurin mahdollinen kehu Remastered-paketille, sillä niin hirveältä peliltä TR3 alkuperäisenä PS1-versiona tuntui, etten ikinä olisi uskonut voivani nauttia sen pelaamisesta minkäänlaisena versiona. :D Tässähän on mielenkiintoinen tarina ja monipuoliset pelimiljööt, joita on nyt huomattavasti mukavampi tutkia, kun suunnilleen muistaa pahimpien ansojen sijainnin ja saa tallentaa vapaasti. Ensimmäiseksi Tomb Raider -peliksi en tätä kenellekään silti suosittelisi missään tilanteessa, mutta nyt kun itsellänikin alkaa jo olla suhteellisen hyvä tuntuma alkuperäisen Laran seikkailuihin, niin pelistä pystyy nauttimaan aivan eri tavalla.
 
Tulipa palattua Tomppa 3 pariin pitkän tauon jälkeen ja hetki meni että selvisi järkytyksestä miten old school tämä taas olikaan. Ihan piruuttani päätin kokeilla ekaa kertaa uusia kontrolleja kun kuulemma pätchin jälkeen toimivat paremmin (lähinnä kamera) ja niillä oli yllättävän hyvä pelata. Tottakai menee hetki kun oppii nappulat mutta pelien hitaan temmon takia ei niin iso ongelma. Lontoon eka kenttä tuli pelattua ja ei nämä välttis toimi joka tilanteessa tai joka kentässä mutta ainakin tuossa meni aika hyvin. Niillä pelatessa vaan tuntuu että sinulla on enemmän kontrollia siihen mitä teet. Jatketaan tutkimuksia myöhemmin.
 
HideoMiyamoto sanoi:
Tulipa palattua Tomppa 3 pariin pitkän tauon jälkeen ja hetki meni että selvisi järkytyksestä miten old school tämä taas olikaan. Ihan piruuttani päätin kokeilla ekaa kertaa uusia kontrolleja kun kuulemma pätchin jälkeen toimivat paremmin (lähinnä kamera) ja niillä oli yllättävän hyvä pelata. Tottakai menee hetki kun oppii nappulat mutta pelien hitaan temmon takia ei niin iso ongelma. Lontoon eka kenttä tuli pelattua ja ei nämä välttis toimi joka tilanteessa tai joka kentässä mutta ainakin tuossa meni aika hyvin. Niillä pelatessa vaan tuntuu että sinulla on enemmän kontrollia siihen mitä teet. Jatketaan tutkimuksia myöhemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Omat muistikuvani TR kolmosesta ovat, että ensimmäiset kentät vielä menettelivät, mutta loppupään kentät olivat sitten ihan järkyttäviä pelattavuudeltaan ja pelisuunnittelultaan. Ensimmäisenä tulee mieleen vedenalaiset kentät ja sitten lopun Antarktis. Aivan hirveää pelattavaa olivat ainakin itselleni. Joku ihme masokismi ollut itselläni nuorena, kun tuli aikoinaan ilman missä tahansa tallentamista tuokin peli pelattua läpi.
 
Ja kolmosessa kannattaa mennä nevadaan heti kun se on mahdollista sillä siellä menettää kaikki aseet ja saat vain pistoolit takaisin.
 
Itselläni nyt TR3:ssa menossa Lontoo, eli valitsemassani järjestyksessä viimeinen lokaatio ennen Antarktista. Vaikeustason kannalta valitsin varmaankin ihan oikean järjestyksen, vaikka kyllä Nevadan ja Tyynenmeren kentät nekin haastetta riittävästi tarjosivat.

Nyt Lontoon kohdalla huomaa selvästi, että olen nämä kentät mennyt lähinnä walkthrough'n avulla aiemmin läpi, sillä etenemissuunnista ei ole kunnollisia muistikuvia. Tästä syystä tämä nyt tuntuukin lähes ensimmäiseltä pelikerralta, ja koska kentät eivät aivan suoraviivaisia ole, niin niissä pyöriessä menee oma aikansa. Hyödynnän kyllä pelin valokuvamoodia reittien skouttaamisessa melko häikäilemättömästi, mutta toisaalta TR3:ssa on paljon sellaisiakin ansoja ja vihollisia, jotka ilmestyvät tyhjästä Laran sattuessa kohdalle ja joita ei täten voi ennakkoon edes nähdä. Yleensä nämä myös tappavat Laran kerrasta, joten tallennuksia tulee tehtyä lähes joka nurkassa.

TR3:ssa on pohjalla itse asiassa hyvä ja mielenkiintoinen peli, mutta kenttäsuunnittelun logiikka vaikuttaa olevan keskimäärin pahemmin hakusessa kuin kahdessa aiemmassa pelissä. Sen lisäksi että tässä on liiallinen määrä kertakuoleman aiheuttavia ja suorastaan halpamaiselta tuntuvia ansoja, niin välillä on todella hankala erottaa esimerkiksi tartuttavaksi kelpaavia kielekkeitä tai roikkumiskelpoisia seiniä muusta ympäristöstä. Esimerkiksi Lontoossa ja Tyynellämerellä pääsee roikkumaan parista sellaisesta seinästä, joissa ei näytä olevan mitään tartuttavaksi kelpaavaa pintaa uudella tai vanhallakaan graffatilalla, mutta silti Lara saa niistä kiinni. Nämä yleensä selviävät vain yrityksen ja erehdyksen kautta, joten vapaalle tallennukselle on kyllä jatkuvasti käyttöä.

Tähän saakka olen kuitenkin pitänyt TR3:n pelaamisesta PS5:llä enemmän kuin uskalsin odottaakaan. Alkuperäisellä tallennussysteemillä en olisi koko hommaan edes ryhtynyt, mutta vapaalla tallennuksella homma on sujunut toistaiseksi suhteellisen hyvin. Ne vaikeimmat kentät ovat kyllä vielä varmasti edessä, ja käytännössä pelaankin näitä viimeisiä kenttiä nyt ensimmäistä kertaa omin neuvoin. Jää nähtäväksi, säilyykö pelinautinto loppuun saakka vai ei. Tankkiohjauksessa olen pitäytynyt, enkä ole harkinnut modernien kontrollien tai edes analogitattien käyttämistä. Tankkiohjaus analogitatilla tuntuu vain jotenkin niin väärältä kombolta, että D-padissa pitäydyn ja sillä hyvä. :D
 
Nyt on itsellä 2 osa kesken ja kyllähän tuo uusi päivitys korjasi kaikki modernin ohjauksen ongelmat, suosittelen vaihtamaan kävelyn R1 jos moderneilla pelaa.
 
EI vaan pysty enää tuota Tomppa 3. Lontoon 2 kenttään pääsi ja sen jälkeen enään viimeiset kentät jäljellä mutta ei vaan pysty. Pelin kentää design lontoossa on kauheeta paskaa ja en jaksa enään yrittää uudestaan ja uudestaan kunnes onnistun tekemään jotain mitä peli haluaa, tein tätä jo edelliset 3 maailmaa.

n.20h tullut peliä tähän asti pelattua ja onhan tässä pelattavaa enemmän kuin edellisissä peleissä mutta se peliaika tulee lähinnä siitä että yrität keksiä mistä löytyy oikea reitti tai miten selvitä ansoista ja esteistä, mutta väärällä tavallaa kahteen edelliseen verrattuna. Tomb Raider 3 ei ole läpimata sontakasa kauttaaltaan mutta ei se ole samalla tasolla kuin kaksi edellistä millään tasolla. Tarinakin oli aivan hirveä kun ei se tiennyt yrittikö se ola komedia vai vakavasti otettava.

Tarkoitus olisi peliä vielä joskus yrittää jatkaa, viimeistään kun saadaan TR 4/5 remasterit mutta nyt siirryn pelamaan Angel of Darknessia joka PC:llä korjaus modeja käyttäen on paljon parempi kokemus kuin alkuperäinen. Kuinka paljon parempi, se selviää kunhan pelaan peliä.
 
Itse pääsin TR3:n läpi eilen, ja tavoite täyttyi eli kokonaan omin neuvoin pelasin. Meni lopulta yllättävänkin kivuttomasti, vaikka olin itselleni monta kertaa pelin edetessä hokenut, että kyllä se hauskuus pian loppuu. :D Ehkä juuri siksi tästä selvisinkin, kun ennakoin mahdottomasta seuraavaa vaikeustasoa, mutta kontrolleihin tottuneena nämä pystyikin läpäisemään melko tavanomaisesti pelaamalla.

Muutamaan kohtaan meinasi silti jumittuminen olla hyvin lähellä, kun en huomannut pariin otteeseen avainesineitä, jotka sulautuvat välillä varsin tehokkaasti pelimaailmoihin, graffatilasta riippumatta. Erikseen täytyy myös mainita eräskin rautakanki, jota pitää käyttää avainesineenä useammin kuin kerran, mutta joka ilmestyy kerran sitä käytettyään inventaarion sijaan Laran taakse, juuri sopivasti kuvan ulkopuolelle. Voitte vain arvata, päädyinkö pyörimään siinäkin kentässä ympyrää ja etsimään turhaan uusia avainesineitä. :D Toiseksi viimeisessä kentässä on myös yksi niin erikoinen puzzleratkaisu, että en tiedä olisinko sitä pystynyt päättelemään, jos en olisi jotakin siihen liittyvää muistanut ohjeiden avulla läpäistystä PS1-versiosta. Samassa kentässä pääsin myös etenemään loppuun saakka viimeiselle lattialuukulle, vain todetakseni että yksi avainesine puuttuu ja sen mahdollisesta sijainnista ei ole aavistustakaan. Tällaisessa tilanteessa en häpeile yhtään käyttää valokuvatilaa kentän haravointiin, vaikkei sellaista alkuperäisessä pelissä ollutkaan.

Onhan tässä tosiaan kahteen ensimmäiseen peliin verrattuna hirveä määrä epäloogisuuksia kenttäsuunnittelussa, ja tarinakin tuntuu lopulta vähän kömpelömmältä kuin aiemmissa peleissä. Sinänsä sijainnit ovat kuitenkin parhaimmillaan hyvinkin kiinnostavia ja joissakin tapauksissa myös pelillisesti oikein hyviä. Mukaan mahtuu valitettavasti myös paljon kyseenalaisempaa kenttäsuunnittelua, mm. järjettömän pitkät sukellukset Lontoossa ja Antarktiksella, joista jälkimmäisestä ei ole edes mahdollista selvitä pelin oman "jäätymismittarin" puitteissa ilman lääkepakkausten käyttöä. Tällaiset ratkaisut väistämättä tuntuvat epäonnistuneelta pelisuunnittelulta, ja ovat omiaan laskemaan pelin kokonaisarvosanaa ainakin omissa silmissäni. Toki tässä remasterissa nämä asiat ovat myös ratkaisevasti siedettävämpiä, vapaan tallennuksen ja reittien skouttausmahdollisuuden vuoksi.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin pelin läpäisystä jäi hyvä fiilis. Tuskin tulen tätä ihan vähään aikaan pelaamaan uudelleen, mutta tulipa nyt ainakin itselleni todistettua että tämäkin peli oli mahdollista läpäistä. Vielä voisi pelata TR3:n laajennuksen pois alta, minkä jälkeen voikin hyvillä mielin pistää Laran hetkeksi tauolle, ehkä odottamaan mahdollista Last Revelationin remasteria. Siinä onkin kyllä sellainen peli, joka todella uusioversion ansaitsisi. Tekisi itse asiassa vähän mieli pelata Last Revelation vaikka heti perään uusiksi Dreamcastilla, mutta taidan silti tässä vaiheessa malttaa mieleni ja antaa Larallekin ansaitsemansa tauon.
 
TR3: The Lost Artifact myös läpäisty, ja samalla koko julkaisu pelattu läpi. Läheskään kaikkia salaisuuksia ei tullut mukaan, mutta kentät pääsin kuitenkin omin neuvoin läpi.

Ihan hyvä kuuden kentän pituinen laajennus, vaikka tälläkin kertaa olisin kaivannut hiukan latausruutua pidempää pohjustusta sille, mitä nyt ollaan etsimässä ja mistä. Ilmeisesti mahdollisia läpipeluureittejä kentissä on enemmän kuin yksi, ainakin siitä päätellen että salaisuuksia ja pickupeja jäi tilastojen mukaan reitin varrelle merkittävästi suurempi määrä kuin aiemmissa peleissä. Kenttäsuunnittelu sinänsä oli TR3:n peruspelin tasolla, hyvässä ja pahassa. Ei muutama ansa minua lähtökohtaisesti haittaa, mutta jokin logiikka niissäkin pitäisi olla. Esimerkiksi jos ansana on vierivä kivenlohkare, niin ymmärtäisin sen paremmin jos se vierisi alamäkeen, ja olisi ylipäänsä olemassa ennen ansan triggeröimistä. Eli ei näin:


Toinen kyseenalainen kenttäsuunnittelun kukkanen löytyi lisärin sukelluskentästä, jossa erään etenemisen kannalta olennaisen oven avatakseen täytyi ilmeisestikin kiinnittää huoneessa majailleen vartijan huomio. Joko minulta jäi jotakin merkittävää huomaamatta, tai sitten homma on oikeasti suunniteltu niin, että Laran pitää sukeltaa ja nousta pintaan huoneen keskellä olevassa syvässä vesialtaassa, ja odottaa minuutti tai pari jotta vartija hänet huomaisi. Tämän totesin täysin vahingossa, pyörittyäni jälleen koko saatavilla olleen pelialueen ympäri useaan otteeseen. Suoraan tyypin silmien edessä soihtu kädessä lasin toisella puolella kekkulointi ei tarvittavaa triggeriä saanut aikaan, vaikka sitäkin yritin. Olen useaan otteeseen silti todennut, että klassisen Tomb Raiderin ollessa kyseessä kaikkea kannattaa kuitenkin kokeilla. :D

Koko Remastered-paketista täytyy todeta, että todellakin kannatti pelata. Tämä julkaisu sisältää kiistatta parhaat versiot kolmesta ensimmäisestä TR:stä, ja jopa kolmosta oli ilo pelata. Viidestä ensimmäisestä Raiderista suosikkini on tähän saakka ollut varsin selvällä erolla Last Revelation Dreamcastilla pelattuna, mutta nyt ainakin ensimmäinen Tomb Raider remasteroituna versiona saattoi kiilata sen ohi. Tosiasiassa en mitään top-listoja kuitenkaan pidä, vaan totean tyytyväisenä että viidestä ensimmäisestä Tomb Raiderista itselleni mieluisia pelejä löytyy vähintään neljä ja puoli.

PS5:llä pelatessa tuli myös todettua, että DualSense ohjaimena soveltuu erittäin mainiosti myös D-pad-pohjaiseen pelaamiseen, jopa 3D-peleissä. Väittäisin, että vähintään yhtä hyvin kuin alkuperäinen pleikkariohjain, ellei paremminkin. Rauhalliseen tahtiin pelattuna kellotin TR:n parissa näköjään 90 tuntia, joista suurin osa oli erittäin laadukasta peliaikaa. Omalla kohdallani ehdottomasti alkuvuoden paras yksittäinen pelihankinta tähän mennessä.
 
Tuli tämä hankittua tarjouksesta ja kyllähän nuo kontrollit aluksi vähän hymyilytti mutta nopeasti niihin tottui. Vanhalla ohjaustavalla mennään. Hyvin iski nostalgia ja vaikuttaa kivalta paketilta mutta miinus siitä että options napin alla pitäisi olla asetukset eikä grafiikkamoodin vaihto. Nyt kun yritän vaihtaa pleikkarilla grafiikka-asetusta niin painan automaattisesti joka kerta pelin paussille
 
asin sanoi:
miinus siitä että options napin alla pitäisi olla asetukset eikä grafiikkamoodin vaihto. Nyt kun yritän vaihtaa pleikkarilla grafiikka-asetusta niin painan automaattisesti joka kerta pelin paussille
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on varmaankin peruja siitä, että aikanaan PS1-versiossa inventaario avattiin Selectillä eikä Startilla, josta peli laitettiin vain tauolle ilman mahdollisuutta liikkua valikoissa. DualSensessä Selectiä vastaa Touchpad ja Startia Options, jonka Pause-toiminto on nyt korvattu graffatilan vaihdolla. Sinänsä tosin erikoista, ettei juuri noita määrityksiä pysty muuttamaan valikoista, vaikka kaikki muut napit pystyy.
 
Meni 2 osa läpi reilussa 13h. Ei ollut kyllä pahemmin muistikuvia tästä, edellisestä läpipeluusta on kyllä vierähtänyt se noin 27v että ei välttämättä ihmekään:D 3 osa on näistä vaikein, vois katella sen peluuta joskus kesällä, sen verran kuluttavia pelejä nämä ovat kun ei ole sitä kädestä pitelyä yhtään.
 
Harmillisesti ostin tämän jo pääsiäisalesta, joten taas nähtiin, ettei kannata olla hätähousu. Mutta siis erittäin hyvä uutinen ja antaa taas toivoa, että erään kotimaisen arvostelumenestyksen fyysinen versio näkee joskus päivänvalon. ;)
 
Sonytendo 3000 sanoi:
Loistavia uutisia! Kokoelmasta on tulossa fyysinen versio. Ja mikä vielä parempaa, perus- ja deluxe-versiota saa normaalisti jälleenmyyjiltä. Jos haluaa keräilijän version lisätilpehöörien kera, joutuu turvautumaan Limited Run Gamesiin. Kyllä kannatti odottaa tämänkin kanssa.
www.pushsquare.com

Tomb Raider 1-3 Remastered Earns Physical Edition, Out in September

At retail, not just Limited Run Games
www.pushsquare.com www.pushsquare.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo LRG:n versio on varmaankin jälleen noita kotipolttoisia cd-r levyjä, joten pitänee tyytyä tuohon perusversioon tai deluxe-versioon.
 
Sonytendo 3000 sanoi:
Loistavia uutisia! Kokoelmasta on tulossa fyysinen versio. Ja mikä vielä parempaa, perus- ja deluxe-versiota saa normaalisti jälleenmyyjiltä. Jos haluaa keräilijän version lisätilpehöörien kera, joutuu turvautumaan Limited Run Gamesiin. Kyllä kannatti odottaa tämänkin kanssa.
www.pushsquare.com

Tomb Raider 1-3 Remastered Earns Physical Edition, Out in September

At retail, not just Limited Run Games
www.pushsquare.com www.pushsquare.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Jaha. Olin jo ajatellut etten jaksa näin tönkköjä pelejä koskaan uusiksi enää pelata, varsinkin kun on liikaa uusia ja pelaamattomiakin, mutta nyt kun saa fyysistä spessua niin alkaa heti pohtimaan että pitääkö se ikonisen sarjan vuoksi kuitenkin hyllyyn napata :D

Toki tämän sivuuttamisen takana on tönkköyden lisäksi ollut se, ettei diginä ole edes harkinnut hankkimista.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom