Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Otsikosta tehty niin lavea, että nyt on tilaa monenlaisille ajatuksille.Mielestäni tämä ylläpidon kyselytuokio on ajautunut aika kauaksi tuosta otsikosta filosofian puolelle.
Voisi myös miettiä sitä, onko vanhemmilla ylipäätään oikeus päättää lapsensa uskosta.
Totta kai on, jos kerran on sitä mieltä, että kyseessä on kaksi eri asiaa.
Itse ainakin koen, että lapseni saa kulkea uskontojutuissa mukana, (esim. lastenkerhot useimmiten pitävät uskontoa monellakin tapaa keskeisenä teemana, ruokarukouksia yms) koska tavallaanhan lapsi jää silloin paitsi tietynlaisesta yhteisöllisestä tapahtumasta ja voi kokea, että häntä syrjitään tai että jää jostakin paitsi.
Kyllä se todistelun taakka jää sinulle jos haluat määritellä nämä käsitteet uusiksi siten, että ne ovatkin sama asia.
Muutoin jätän kotitehtäväksi selvittää miten sivistys ja kulttuuri käsitteinä ja ilmentyminä erovat toisistaan.
Tällainen hiljainen alistuminen on omiaan jatkamaan tätä käytäntöä.
Peräti 75 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä ei usko Jeesukseen. 15 prosenttia kertoo olevansa ateisteja.
Tiedot perustuvat kyselyyn, johon vastasi 10 000 kirkon jäsentä. Tuloksista kertoo Ice News -sivusto.
Ruotsin kirkon tutkija Jonas Bromander ei kuitenkaan pidä tutkimuksen tulosta huonona. Hänen mielestään se kertoo vain siitä, että monet kokevat kirkon jäsenyyden tärkeäksi, vaikka eivät olisikaan uskovaisia.
- Itse asiassa monet toivovat, että sunnuntaipalvelusten sijaan keskittyisimme yhteiskuntatyöhön, Bromander sanoo.
Mua kiinnostaisi tietää moniko olisi halukas maksamaan tätä kirkon tukimaksua, jos sitä ei kerättäisi verotyyppisesti, vaan maksaminen olisi aktiivinen teko.
Noh riippuu miten määrittelee Jesseen uskomisen. Faktaahan on, että kyseinen henkilö on elänyt ja maksanut veroja (hänet löydettiin siis verokirjoista), mutta että onko hän ollut velho? Tuskinpa.Mua kiinnostais tieto siitä, että kuinka moni pappi oikeasti uskoo Jesseen. Muistaakseni siitäkin on joku tutkimus joskus tehty suomessa, mutta ei nyt satu haaviin.
Joskus oli jossain ehdotus, että kirkollisveron sijaan olisi hyväntekeväisyysvero, jota maksaisivat kaikki, mutta veron kohteen saisi itse päättää. Ei mielestäni hullumpi vaihtoehto, jos kaikki hyväntekeväisyysjärjestöt olisivat samalla viivalla, eikä luterilainen kirkko olisi mitenkään esivalittuna.Ehkä hivenen perheellisenä pehmennyt pää, mutta jotenkin jopa arvostan kirkon toimintaa. Itse en ole kovinkaan ruksin uskoon vinksahtanut (siis päinvastoin), mutta haluan kyllä maksaa kirkkoverot.
Joskus oli jossain ehdotus, että kirkollisveron sijaan olisi hyväntekeväisyysvero, jota maksaisivat kaikki, mutta veron kohteen saisi itse päättää. Ei mielestäni hullumpi vaihtoehto, jos kaikki hyväntekeväisyysjärjestöt olisivat samalla viivalla, eikä luterilainen kirkko olisi mitenkään esivalittuna.
Ei tällä hetkellä kukaan välttämättä teekään juuri samaa, koska kirkko on tasaisen tulovirtansa ansiosta vakiinnuttanut monopolin sellaisissa toimissa, jotka voitaisiin aivan hyvin hoitaa myös arvoneutraalisti (kuten em. iltapäiväkerhotoiminta). Ei ole tietenkään myöskään varmaa, että kaikkien ihmisten elämäntilanteeseen sopii juuri kirkon toiminnan tukeminen. Joku voisi haluta antaa pienen slaissin tuloistaan vaikkapa Irti Huumeista RY:lle ja tukea sitä toimintaa.Mikä hyväntekeväisyysjärjestö tekee samaa työtä kuin kirkko? Siis ihan tietämättömyyttäni kysyn.
Itselläni on usko kirkon hyvään toimintaan, että se tekee hommansa hyvin. Ja jos taustalla on Jumalan rakkauden kaksoiskäskyn noudattaminen, niin homman ei pitäisi mennä pahasti pieleen.
Vuonna 2007 kirkon varallisuuden tasearvo oli noin kolme miljardia euroa.
Summasta oli peräti 800 miljoonaa euroa likvidejä kassavaroja, josta oli käteistä 255 miljoonaa ja 542 miljoonaa euroa oli kiinni erilaissa osakkeissa, osuuksissa ja arvopapereissa.
Vastaavan kokoiset taseet löytyvät muun muassa SOK:lta, SanomaWSOY:ltä ja Rautaruukilta.
Tase ei kuitenkaan mittaa kirkon omaisuuden käypiä arvoja, joten kirkon omaisuus on todennäköisesti selvästi tasearvoja suurempi.
Kirkon omaisuusmassa on rahoitettu lähes kokonaan kirkon omin varoin. Seurakunnilla oli korollista velkaa vain 56 miljoonaa euroa.
Koska kassavaroja on selvästi korollista velkaa enemmän, kirkko on käytännössä velaton. Kirkon omavaraisuusaste oli taseesta laskettuna 92 prosenttia.
Kirkolla valtava omaisuus | Kauppalehti.fi
EDIT. Itse olen pienenä käyttänyt kirkon em. palveluita, kuten päiväkerhoa, jolle ei taida mitään vaihtoehtoa maaseutukunnissa ollakaan. En koe että minua olisi mitenkään erityisesti kaltoin kohdeltu, mutta aika pitkälti on noista ajoista jäänyt mieleen joku massiivinen Jeesus-taulu seinällä, rukoilu ja virsien laulaminen (Jumalan kämmenellä tms.). Jos nyt aikuisena saisin päättää ja pyytää vanhemmiltani, mieluummin olisin valinnut arvoneutraalin iltapäiväkerhon. Mutta kuten sanottua, tuollaista vaihtoehtoa ei olisi edes ollut olemassa.