Vastaus: Nintendon uusi konsoli, Wii U
...paitsi se Just Dancen Kinect-versio. Ei ole mitenkään liioiteltua sanoa, että Kinect kilpailee Wii-yleisön mielenkiinnosta, ja on jossakin määrin onnistunutkin siinä. Eli tässä on Wii-tyyppisiä pelaajia, joille on myyty HD-konsoli ja kallis Kinect-kamera siihen päälle, ja näyttää kelpaavan. Mutta Wii U ei kelpaa. Eli ongelma ei ole "ekstran maksaminen" HD-konsolista, vaan nimenomaan jokin erityisesti Wii U:ssa.
Ja sä meinaat, että se X360 on hankittu juuri nimenomaan kinectiä ja just dancea varten...? Eikä kenties niin, että se Just Dance ollaan hommattu tyttöystävälle, siinä missä konsolin omistaja pelailee Codia ja GTA:ta....Jos sulla ei ole mitään muuta heittää kasuaaliyleisön halusta investoida HD-konsoliin, niin aika heikoilla ollaan.
Koko Wii syntyi siitä, kun Nintendo pyrki tavoittamaan kohderyhmän, jota ei kiinnostanut tehokilpailu ja siirtymä HD:seen. Grafiikka oli saavuttanut tason, jonka jälkeen lisäsuoritustehon tuoma visuaalinen kehitys oli jotain, joka vetoaa lähinnä teknologiasta valveutuneeseen peliharrastajaan. Muille peli oli peli, riippumatta siitä, kuinka monta pikseliä ruudussa kerralla on. Nintendo tajusi, että on valtava segmentti kuluttajia, jotka eivät halua maksaa tästä, vaan haluavat helpostilähestyttävää, hauskaa ja yksinkertaista pelattavaa, joka ei ratsasta teknologisella kehityksellä, vaan jota voi pelata ihmisten kanssa, joilla ei ole historiaa pelaamisesta. En tajua, miten nyt tällä rundilla tätä kohderyhmää olisikin yhtäkkiä alkanut kiinnostamaan suoritusteho ja he olisivat valmiita investoimaan uuteen konsoliin, jonka tarjoama lisäarvo suhteessa vanhaan on grafiikassa ja teräväpiirtoresoluutiossa. Mikä on se kehitys tässä välissä, joka on muuttanut tämän kohderyhmän intressejä näin? Mamma snoukkasi onnellisesti balance boardilla kunnes, ai hitto...olispä tää 1080p/60fps ja vähän hienommat shaderit, kunnon Next-Gen tekstuurit ja Bloomia!...Joo se olis kiva! OSTAN!
Minun isäni on aika täydellinen esimerkki casuaalipelaajasta jotka vaikuttivat Wiin menestykseen. Isääni ei kiinnosta videopelit, koska hän kokee perinteisten kontrollien opettelemisen liian suurena kynnyksenä ryhtyä pelaamaan, eikä konsolit ja pelit ole häntä muutenkaan koskaan erityisemmin kiinnostaneet. Silloin aikoinaan kun ostin Wiin, hän tajusi välittömästi, mistä Wii Sportsissa on kyse ja hetken kuluttua hän pelasi tennistä jo innoissaan. Jossain vaiheessa muu perhe liittyi peliin ja meillä oli muutamat tosi hauskat pelisessiot. Ketään ei haittaa tosiseikka, että kontrollit ovat hyvin epätarkat Wii Sports Resort melonnassa kun kaikki heiluu idioottimaisen näköisesti wiimotet kädessä ja kaikilla on ratkiriemukasta. Wii Fit teki myös suuren vaikutuksen. Konsoliin tutustumisen jälkeen isä päätti, että hän ostaa itselleen Wiin ja voi pelailla sillä sitten myös lastenlasten kanssa. Mitään hitusenkaan enemmän perinteistä videopeliä muistuttavaa peliä hän ei edelleenkään pelaisi, mutta Wii Sports ja Fit riittäisi ainakin alkuun.
Tässähän toteutui aika esimerkillisesti Nintendon strategia Wiin suhteen. Sen lisäksi, että minä ostan Wiin, kuka olen ostanut kaikki konsolit, pelit ja vehkeet kasikytlluvulta saakka, myös isäni ostaa sen, joka ei ole koskaan varmasti edes harkinnut ostavansa konsolia.
Vanhemmillani on lcd-televisio kotona, mutta siitä ei olla katsottu tietääkseni kertaakaan mitään HD-tasoista kuvaa, eikä he voisivat vähempää välittää; LCD ostettiin heille, koska se on litteä ja vie vähemmän tilaa. Veikkaan, että he eivät edes tiedä, mistä HD-resoluutioissa on kyse. En voisi kuvitella, että he maksaisivat ekstraa siitä, että se saavat käytännössä saman konsolin, samoilla peleillä, mutta hienommilla grafiikoilla ja HD resoluutioilla. Sama pätee siskoon, tyttöystäviin, mummoon jne. jne. ketkä ovat kaikki tätä kyseistä casuaalisegmenttiä, jotka tekivät meidän corepelaajien lisäksi Wii Sportseista ja Fiteistä jymymenestyksen.
En näe yksinkertaisesti yhtään mitään sen väitteen tueksi, että Wii-yleisö olisi valmis investoimaan uuteen konsoliin, jonka tarjoama lisäarvo suhteessa vanhaan olisi suoritustehoa, joilla yleensä myydään laitteita core-yleisölle.
Mutta tosiaankin mä oikeasti en jaksa jauhaa enää tästä samasta asiasta miljoonannen kerran. Emme saa koskaan tietää, mitä olisi käynyt, jos Nintendo olisi julkaissut Wii HD:n, ja Gamepadin roolista Wii U:n heikossa menestyksessä voimme väitellä maapallon tappiin saakka. Mä liehutan nyt valkoista lippua tän aiheen suhteen.
Iwata on valinnut suuntansa konsolin suhteen, ja tosiseikka on se, että Gamepad on ja pysyy. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten Iwatan suunnitelma toteutuu. Tässä mielenkiintoista juttua tulevasta:
http://www.nintendolife.com/news/20...th_hopes_of_sales_driving_third_party_support
Kyllähän se Wii U:n hdmi-piuha hieman parantaa värejä ja ehkä jopa aavistuksen skarppaa kuvaa, mutta oikeasti ero on suht olematon. Joissakin peleissä saattaa jopa ilmetä hieman häiritsevää sahalaitaisuutta. Efekti on jokseenkin sama kuin tuolla Wiin hdmi-adapterilla Gamecuben peleissä - värit ja kuva on hieman skarpimpaa (juuri ja juuri silminnähden), mutta sahalaitaisuudet näkyvät selvemmin.