Oikeistolaisten velkapelotteluhan sille on pääsyynä, että nyt ihmiset uskovat ja pohtivat, onko hyvinvointivaltioon enää varaa. Sitä ei kukaan kiistä, että taloutta on tasapainotettava, mutta vaihtoehtoja sille on, mistä säästetään ja leikataan. Rikkaiden lisäverottaminen on tietysti vain yksi keino, eikä kanna loputtomiin, mutta tavallisen tallaajan ja heikko-osaisen selkänahasta raapiminen ei myöskään Suomen taloutta pelasta. Jos ja kun valtaosalla kansasta on vähemmän ja vähemmän reaalivaluuttaa käytettävänään, niin (pien)yrittäjien kukkarossa sekin tuntuu. Kun on varaa enää siihen vain kriittisimpään, jos siihenkään, eli ruokaan, lääkkeisiin, sähköön ja polttoaineeseen, niin siitä ei sitten jää yli mihinkään toissijaiseen. Harrastukset, kampaajakäynnit ja sellaiset jätetään ensimmäisenä pois ja tämä tuntuu sitten kerrannaisvaikutuksena niiden pienyrittäjien omissa kodeissa. He sitten kuluttavat myös vuorostaan vielä vähemmän mihinkään ylimääräiseen ja se taas tuntuu seuraavissa yrittäjissä. Kerrannaisvaikutus on todella iso.
Tätä eivät oikeistolaiset leikkausvimmoissaan ymmärrä nyt, eivätkä ole ymmärtäneet aikaisemminkaan. Vanhemmat ihmiset muistavat vielä 90-luvun alun ja silloinhan tehtiin aikalailla samanlaista politiikkaa oikeistojohdolla. Kaikki suvut eivät ole vieläkään selvinneet sen laman aiheuttamista henkilökohtaisista konkursseista. Monet ekonomistit ovat sen niin moneen kertaan ääneen sanoneet, että laskusuhdanteen aikana leikkaaminen on väärää politiikkaa ja tämä nykyinen hallitus näyttää sen jälleen kerran toteen. Heidän omilla kavereillaan ja sidosryhmillään menee ihan kivasti, mutta kaikki muut elävät suu säkkiä myöten. Nykyinen hallitus on ollut vallassa 1,5 vuotta ja kohta aletaan olla lähellä sitä, sinä aikana on tullut 100 000 uutta työtöntä, vaikka vaalipuheissa oltiin lupaamassa 100 000 uutta työpaikkaa. Jotkut vielä noita juttuja menivät uskomaan, kun edellisen eduskuntavaalien tuloksia katselee.
Oikeistolaiset huutavat ja toitottavat yksilön vastuuta ja terminä ja ajatuksena se onkin ihan kaunis, mutta todellisuus harvemmin toimii. Tuo oikeistoliberaali jokainen on oman onnensa seppä-ajattelumalli on ollut käytössä USA:ssa ja on käytössä edelleen. Katsokaapa, kuinka siellä asiat toimivat! Käytännön tasolla ei yleistä terveydenhuoltoa, eli kallis vakuutus on oltava, jos meinaat saada sairastuessasi hoitoa. Heikko-osaisuus periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle ja ajaa monet nuoret kadulle, kun ei ole rahaa tai mahdollisuuksia kouluttautua. Kuvaan tulevat jengit, rikollisuus, huumeiden käyttö ja/tai diilaaminen. Oman nälän pitimiksi ryöstellään. Sekatavarakauppiailla on tiskin takana haulikot sitä varten, että voivat puolustautua, kun nälkää näkevät tulevat 'ostoksille', jos oikein kliseisesti ajatellaan. Ilman yhteiskunnan tukiverkkoja rikollisuus ja 'anarkia' lisääntyy, kun epätoivo ajaa ihmisiä äärimmäisyyksiin. Nälkäisellä sillan alla elävällä kun ei ole lopulta juuri mitään menetettävää. "Jokainen huolehtioon itsestään"-ajattelutapa ajaa osan kansasta juuri tuohon. Jos suomalainen hyvinvointivaltio ajetaan alas, niin tuollainen tulee lisääntymään täälläkin jossain vaiheessa, kun ihmisillä menee usko ja toivo paremmasta huomisesta.
Jenkeissä varakkaat asuvat aidatuilla alueilla turvamiesten suojissa. Halutaanko Suomeen samanlainen yhteiskuntamalli ja -järjestys? Sitä kohti tässä voidaan olla menossa jos tavalliselta kansalta viedään leikkaamalla käytännönedellytykset 'normaaliin elämään'. Nälkä, kylmyys ja sairaudet voivat ajaa ihmisiä äärimmäisiin tekoihin, kun toivoa paremmasta ei välttämättä ole ja yön pimeinä tunteina seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Ilman hyvinvointivaltiota ja valtion tukiverkkoja Suomi palaa 1800-luvun luokkayhteiskuntaan, jossa heikko-osaiset kuolevat nälkään ja sairauksiin, tavalliset työlliset saavat juuri ja juuri syödäkseen ja lämpimän asumuksen ja hyväosaiset/rikkaat lihovat. Luokkajaossa ylemmäs nouseminen olisi käytännössä mahdotonta.
