The Last Of Us Part II

[Wipe]

En mä nyt ihan tuota tarkoittanut vaan niitä pieniä eleitä ym. jotka jää helposti huomaamatta. Kuten tuo kellon pyörittely. Tai kasvojen ilmeitä joista voi lukea monia eri tunnetiloja/ajatuksia. "paina x haistaaksesi takkia" taas on sitä rautalangasta vääntämistä. Ilmeistä muuten täytyy mainita kohtaus kakkos-osan alkupuolelta jossa Joel toistaa sen valheen Ellielle(jos muistat). Siinä ei ollut sinänsä mitään tulkinnanvaraista mutta huomasitko miten hyvin Joelin ilme oli tehty. Se tiukan vakava ilme josta loistaa ne sisäiset paineet, syyllisyyden tunteet ja pelot valheen paljastumisesta ja ties mitä. Ei varmasti ole helppo toteuttaa 3d grafiikalla. Olkoon vaikka millaiset motion capture-tekniikat käytössä.
Tätä mä tarkoitin niillä nyansseilla. Sanojen, ilmeiden ja eleiden takaa voi lukea paljon muutakin kuin miltä ne ensi näkemältä vaikuttaa.
Ja se on vielä teknisesti toteutettu erittäin hyvin.

Juu, vitsailin vähän huonosti. Yritin sanoa että kaiken pienen hienovaraisen ja siis hyvin tehdyn (näyttely & keskustelutilanteet yleisesti ovat näissä aivan ykköslaatua omastakin mielestä, vaikken hahmoista ja dialogistaan aina niin paljoa välitäkään) vastapainoksi on sitten tällaisia "nyansseja". Jotka vetävät mattoa alta omalta innostumiselta, mutta tosiaan maistuvat varmaan toisille.

 

[kriswel]

Juu, vitsailin vähän huonosti. Yritin sanoa että kaiken pienen hienovaraisen ja siis hyvin tehdyn (näyttely & keskustelutilanteet yleisesti ovat näissä aivan ykköslaatua omastakin mielestä, vaikken hahmoista ja dialogistaan aina niin paljoa välitäkään) vastapainoksi on sitten tällaisia "nyansseja". Jotka vetävät mattoa alta omalta innostumiselta, mutta tosiaan maistuvat varmaan toisille.

Juuri näin.

 

[Ippenator]

Koita nyt päättää mikä se sun ongelma tässä pelissä on. Äsken se ongelma oli pelin moraalinen asetelma, eli juurikin se pelin pointti. Nyt ongelma ei olekaan pelin asetelma vaan se miten siihen päädytään.

Mua edelleen kiinnostaa sun näkemys Joelin motiiveista. Sun mielestä Joelin ratkaisu oli moraalisesti täysin oikein. Siihen ei vaikuttaneet itsekkäät/henkilökohtaiset motiivit. Ok, se on sun mielipide. Mutta oliko tämä sun näkemys Joelista se näkemys jonka pelin tekijät halusivat välittää?

Tähän vielä vastaus. Ongelmina ovat tietenkin molemmat, eli tuo tarina ja sen moraali sekä myös sen löperöt tehokeinot, jotka olen jo moneen kertaan todennut. Se, että tarkoituksella haetaan moraaliltaan tekopyhää asetelma, mutta samalla myös se, että on käytetty valtavasti naiiveja tehokeinoja, johdattelua, alleviivaamista sekä manipulatiivista kikkailua. Esim. Abby heittää koiralle palloa kivasti ja leppoisasti aivan älyttömän johdattelevassa, turhassa ja pitkitetyssä kohtauksessa. On nimittäin viimeisen päälle laskelmoitua ja tehostettua pelaajan ohjailua Abbysta pitämiseen. Useimpiin ihmisiin vetoavat koirat ja sillä, että tuollainen sinänsä juonen kannalta täysin tarpeeton ja pelaamisen kannalta typerä kohtaus ujutetaan mukaan, on kyllä aivan selkeä ja tökerönkin alleviivattu tarkoitus pelissä. Tällaisia naiiveja tehokeinoja en siedä yhtään missään peleissä. Tulee tällaisia pelejä pelatessa sellainen olo, että pelin tekijä pitää pelaajia täysinä idiootteina. Toki pelattavuus saattaa tällaisia tehokeinoja sisältäviä pelejä osittain pelastaa, mutta siltikin noita vastaavia johdattelevia tehokeinoja nähdessäni reaktioni on aina samankaltainen ällötys kuin TLoU 2:n kohdalla. Sitä en lähde spekuloimaan yksityiskohtaisemmin mikä tarkalleen on ollut pelin tekijöiden näkemys Joelista ja mitä ovat varmuudella ajaneet takaa. Jokaisella on tähän toki omat tulkintansa.

 

[kriswel]

Tähän vielä vastaus. Ongelmina ovat tietenkin molemmat, eli tuo tarina ja sen moraali sekä myös sen löperöt tehokeinot, jotka olen jo moneen kertaan todennut. Se, että tarkoituksella haetaan moraaliltaan tekopyhää asetelma, mutta samalla myös se, että on köytetty valtavasti naiiveja tehokeinoja, johdattelua, alleviivaamista sekä manipulatiivista kikkailua. Esim. Abby heittää koiralle palloa kivasti ja leppoisasti aivan älyttömän johdattelevassa turhassa ja pitkitetyssä kohtauksessa. On nimittäin viimeisen päälle laskelmoitua ja tehostettua pelaajan ohjailua Abbysta pitämiseen. Useimpiin ihmisiin vetoavat koirat ja sillä, että tuollainen sinänsä juonen kannalta täysin tarpeeton ja pelaamisen kannalta typerä kohtaus ujutetaan mukaan, on kyllä aivan selkeä ja tökerönkin alleviivattu tarkoitus pelissä. Tällaisia naiiveja tehokeinoja en siedä yhtään missään peleissä. Tulee tällaisia pelejä pelatessa sellainen olo, että pelin tekijä pitää pelaajia täysinä idiootteina. Toki pelattavuus saattaa tällaisia tehokeinoja sisältäviä pelejä osittain pelastaa, mutta siltikin noita vastaavia johdattelevia tehokeinoja nähdessäni reaktioni on aina samankaltainen ällötys kuin TLoU 2:n kohdalla. Sitä en lähde spekuloimaan yksityiskohtaisemmin mikä tarkalleen on ollut pelin tekijöiden näkemys Joelista ja mitä ovat varmuudella ajaneet takaa. Jokaisella on tähän toki omat tulkintansa.

Se on kyllä tullut selväksi että sun mielestä pelissä on ihan kaikki väärin. Se on sun mielipide. Mä vaan en tajua tota sun ristiretkeä näitä pelejä vastaan. Pelejähän nämä vain ovat.

Tehokeinot, johdattelut ja manipulaatiot ovat ihan normaalia tarinan kerrontaa. Siitä voidaan väitellä maailman tappiin kuinka hyvin tässä onnistutaan mutta nytkin sun tekstistä paistaa se että johdattelua enemmän sua häiritsee se että peli halusi sinun pitävän Abbysta. Tuskin sua koiran kanssa leikkiminen häiritsi mutta se taisi häiritä että kuka sen koiran kanssa leikkii. Vai häiritseekö sua RDR2:ssa se kun Arthur leikkii koiran kanssa?

 

[asin]

Tähän vielä vastaus. Ongelmina ovat tietenkin molemmat, eli tuo tarina ja sen moraali sekä myös sen löperöt tehokeinot, jotka olen jo moneen kertaan todennut. Se, että tarkoituksella haetaan moraaliltaan tekopyhää asetelma, mutta samalla myös se, että on köytetty valtavasti naiiveja tehokeinoja, johdattelua, alleviivaamista sekä manipulatiivista kikkailua. Esim. Abby heittää koiralle palloa kivasti ja leppoisasti aivan älyttömän johdattelevassa turhassa ja pitkitetyssä kohtauksessa. On nimittäin viimeisen päälle laskelmoitua ja tehostettua pelaajan ohjailua Abbysta pitämiseen. Useimpiin ihmisiin vetoavat koirat ja sillä, että tuollainen sinänsä juonen kannalta täysin tarpeeton ja pelaamisen kannalta typerä kohtaus ujutetaan mukaan, on kyllä aivan selkeä ja tökerönkin alleviivattu tarkoitus pelissä. Tällaisia naiiveja tehokeinoja en siedä yhtään missään peleissä. Tulee tällaisia pelejä pelatessa sellainen olo, että pelin tekijä pitää pelaajia täysinä idiootteina. Toki pelattavuus saattaa tällaisia tehokeinoja sisältäviä pelejä osittain pelastaa, mutta siltikin noita vastaavia johdattelevia tehokeinoja nähdessäni reaktioni on aina samankaltainen ällötys kuin TLoU 2:n kohdalla. Sitä en lähde spekuloimaan yksityiskohtaisemmin mikä tarkalleen on ollut pelin tekijöiden näkemys Joelista ja mitä ovat varmuudella ajaneet takaa. Jokaisella on tähän toki omat tulkintansa.

Mutta eikös noita tehokeinoja käytetä lähes kaikissa peleissä kun alkaa miettimään? Esim. Final fantasyssa Sephiroth kuvataan liekkien ympäröimänä mikä on tehokas keino nostaa pahis statusta tai devil May cryssa Dante pamahtaa kattoikkunan läpi mikä kertoo varmasti että nyt on kova jätkä kyseessä jne jne. Toiset vaan naamioitu paremmin kuin toiset. Tai sit mulla meni pointti ohi. Sekin varmaan vaikuttaa jos tykkää pelistä niin näihin ei niin kiinnitä huomiota tai niistä ei välitä mutta jos pelissä tapahtuu jotain mistä ei pidä, alkaa huomaamaan tällaisia asioita koska haluaa hakea niitä?

 

[Ippenator]

Mutta eikös noita tehokeinoja käytetä lähes kaikissa peleissä kun alkaa miettimään? Esim. Final fantasyssa Sephiroth kuvataan liekkien ympäröimänä mikä on tehokas keino nostaa pahis statusta tai devil May cryssa Dante pamahtaa kattoikkunan läpi mikä kertoo varmasti että nyt on kova jätkä kyseessä jne jne. Toiset vaan naamioitu paremmin kuin toiset. Tai sit mulla meni pointti ohi

Itse pidän tällaisia selkeitä tehostettuja johdatteluja juurikin erinomaisen selvinä tarinankerronnan heikkouksina. Ja kyllä, antamanne esimerkit menevät juurikin siihen. Samaan kategoriaan menevät sinunkin esiin ottamasi Sephiroth-esimerkki (ainakin osittain mikäli tuo pahuuden korostaminen olisi tarkoituksena, on siinä varmasti sellaista näyttävyyshakua myöskin ollut, joka on jo varsin eri asia motiivina, Dante-esimerkkisi ei kuitenkaan oikein mene samaan kategoriaan) tai @kriswel :in esiin ottamat Arthurin ja koiran palloleikit. Ylipäätään sellaiset pelihahmojen manipulatiiviset inhimillistämiset ovat sitä mitä en peleissä kaipaa. Siis noita juttuja, joita tehdään varsinkin sen todellisen ydintarinan ulkopuolisina asioina pelkästään siltä pohjalta, että halutaan manipuloiden korostaa sen hahmon jotakin haluttua julkikuvaa - tai varsinkin jos halutaan kovasti yhtäkkiä manipuloiden muuttaa se kuva joka jostakin hahmosta on jo tekojen puolesta selvästi annettu. Onhan tämä sellainen suureen massaan kovin usein uppoava kerrontatapa, mutta itseäni sellainen ärsyttää aina suuresti. Tuplaärsytys tulee sitten siitä, jos taustalla on selkeä agenda tai johdateltu lopputulema, jota TLoU 2:ssa on todella selvästi sinänsä haettu. Näinhän on itse Druckmannkin myöntänyt, joten ei ole mikään pelkkä oma päätelmäni.

Se on kyllä tullut selväksi että sun mielestä pelissä on ihan kaikki väärin. Se on sun mielipide. Mä vaan en tajua tota sun ristiretkeä näitä pelejä vastaan. Pelejähän nämä vain ovat.

Tehokeinot, johdattelut ja manipulaatiot ovat ihan normaalia tarinan kerrontaa. Siitä voidaan väitellä maailman tappiin kuinka hyvin tässä onnistutaan mutta nytkin sun tekstistä paistaa se että johdattelua enemmän sua häiritsee se että peli halusi sinun pitävän Abbysta. Tuskin sua koiran kanssa leikkiminen häiritsi mutta se taisi häiritä että kuka sen koiran kanssa leikkii. Vai häiritseekö sua RDR2:ssa se kun Arthur leikkii koiran kanssa?

Ei, kyllä minua ainoastaan häiritsee se, mikäli ylipäätään hahmoa halutaan tuollaisilla varsinaisen juonen ulkopuolisilla irrallisilla tehokokeinoilla inhimillistää ja jotenkin halpojen keinojen kautta yrittää vedota pelaajaan tai katsojaan. Aivan samaan tapaan häiritsisi Arthurin kohdalla sama manipulointi. En tosin ole tainnut RDR2 tuollaiseen kohtaan asti edes pelata, kun en ainakaan kohtaa muista. Peli jäi aikoinaan kesken tahmean pelattavuuden ja myöskin varsin keskinkertaisen tarinankerronnan takia.

Itse pidän paljon enemmän sellaisesta vielä koruttomammasta tarinankerronnasta mitä esim. Game of Thronesissa, The Wiressä tai elokuvissa vaikkapa Kummisetä-elokuvissa on. Game of Thronesissa esim. sitä Danyn mielipuolisuutta ja vallanhimoisuutta kuvattiin paljon hienovaraisemmin ja vähemmän alleviivatuin varsinaisen tarinan ulkopuolisin seikoin. Pienistä hienovaraisista seikoista pystyi kyllä jo ensimmäisestä kaudesta alkaen huomaamaan, että hänen psyykensä ei varmasti ollut ihan tasapainossa kaikkien kovien kokemustensa kautta, ja hänelle oli jäänyt myös päälle sellainen kova, julma ja kostonhimoinen asennoituminen ihmisiä kohtaan. Mutta kun sitä ei siltikään alleviivattu ja hänet monelta osin kuvattiin suhteellisen tavallisenakin sankarittarena, niin näiden hienovaraisten seikkojen kautta nähtävillä olleet taipumukset vallanhimoiseen mielipuolisuuteen tulivatkin sitten suurelle massalle kovana järkytyksenä ja siksi viimeisen kauden tapahtumia ja lopputulemaa ei voitu hyväksyä. Toki ehkä saman tyyppinen asetelma jopa kuin osittain TLoU:ssa. Mutta kuitenkin paljon hienovaraisemmin eteenpäin viety kuvio ilman noita pahuksen manipulatiivisia johdatteluja. Siksi minun oli mahdollista nimenomaan kovasti pitää tuosta GoT:n viimeisestä kaudesta ja lopputulemasta ja en taas vastaavasti pitänyt TLoU:n tarinasta ja tarkoituksenhakuisesta johdattelusta.

Vastakysymys myös sinulle. Eikös tässä puhuta vain pelistä? Miksi sinulle ja kumppaneille on niin kovin tärkeää itsellenne, että saatte peliä kehua ja osoittaa eri mieltä olevalle, että peli on kuitenkin mestariteos ja ihan oikein toteutettu? Samaa kehää te tässä pyöritte yhtälailla kuin minäkin. Ja kovin tärkeää tuntuu teillekin olevan torpata minun esiin tuomani asiat. Jos ei olisi, niin tämä kehä ei pyörisi ympyrää pelkästään minun voimin.

 

[Murdoc]

Dante-esimerkkisi ei kuitenkaan oikein mene samaan kategoriaan) tai @kriswel :in esiin ottamat Arthurin ja koiran palloleikit.

Miksi ei? Miten nuo eroaa tuosta Abbyn tapauksesta? Siksi kun on näytetty jo aiemmin Abby

Spoileri: Alun tapahtumista

tappamassa isänsä tappajan

? Näistä sinun jutuistasi saa sen kuvan, että hahmot pitäisi kirjoittaa peleissä mahdollisimman mustavalkoisiksi, jossa on selkeästi vain hyviä ja vain pahoja ihmisiä.

Tai sit mulla meni pointti ohi.

Et ole todellakaan ainoa.

 

[Ippenator]

Miksi ei? Miten nuo eroaa tuosta Abbyn tapauksesta? Siksi kun on näytetty jo aiemmin Abby

Spoileri: Alun tapahtumista

tappamassa isänsä tappajan

? Näistä sinun jutuistasi saa sen kuvan, että hahmot pitäisi kirjoittaa peleissä mahdollisimman mustavalkoisiksi, jossa on selkeästi vain hyviä ja vain pahoja ihmisiä.

Et ole todellakaan ainoa.

Ei vaan hahmot pitäisi kirjoittaa koruttomammin ja ilman selkeitä tarinan ulkopuolisia tökerön korostettuja ja manipulatiivisia alleviivaamisia. Onko aikuisen ihmisen oikeasti noin vaikeaa ymmärtää kirjoitettua tekstiä? Vai onko niin suuri tarve vain päästä itse kirjoittajaa arvostelemaan, kun omaa suosikkiasi arvostelee, ja omat argumentit loppuvat muutoin kesken?

 

[Dark3]

Onko joku pelannut tämän lävitse lähiaikoina vai vedättekö ihan muistikuvilla v. 2020 peliajalta?

No aloitin juuri kolmannen kerran pelaamaan. Pääsin Ellien sanoin ”vitun fedra portin” läpi, ja sitä edeltävältä alueelta löysin Dr. Uckmann kortin. En tiedä voiko kasvoanimaatiota tehdä enää paremmin. Kyllä Ippen kannattaa peli läpäistä.

 

[asin]

Vastakysymys myös sinulle. Eikös tässä puhuta vain pelistä? Miksi sinulle ja kumppaneille on niin kovin tärkeää itsellenne, että saatte peliä kehua ja osoittaa eri mieltä olevalle, että peli on kuitenkin mestariteos ja ihan oikein toteutettu? Samaa kehää te tässä pyöritte yhtälailla kuin minäkin. Ja kovin tärkeää tuntuu teillekin olevan torpata minun esiin tuomani asiat. Jos ei olisi, niin tämä kehä ei pyörisi ympyrää pelkästään minun voimin.

Joku tässä mainitsikin sanan ristiretki, peliä kohtaan. Moni täällä on puhunutkin ja puhuu pelin puolesta mutta nämä ihmiset tuntuvat vaihtuvan toisin kuin se että sä olet jo pelin julkaisusta saakka (itseasiassa ennen julkaisua) kirjoittanut täällä siitä miten sun mielestä on manipulointia tai milloin agendat taustalla ja milloin mitäkin. Ei pahalla mut siitä saa pakostikin sellaisen ristiretki kuvan. Itse olen tullut siihen tulokseen että rakas pelihahmo tapettiin ja se oli yksinkertaisesti liian raskas pala. Miten muuten samasta asiasta jaksaisi edes vääntää vuodesta toiseen/avata koko ketjua? Melkein pitäisi tehdä Last of us2 agenda ja motiivit ketju

 

[Ippenator]

No aloitin juuri kolmannen kerran pelaamaan. Pääsin Ellien sanoin ”vitun fedra portin” läpi, ja sitä edeltävältä alueelta löysin Dr. Uckmann kortin. En tiedä voiko kasvoanimaatiota tehdä enää paremmin. Kyllä Ippen kannattaa peli läpäistä.

Kyllä sen luultavasti teenkin. Ollut mielessä pelin jatkaminen kyllä jo pidempäänkin. Pelattavuudesta kun kuitenkin suurelta osin pidän kuitenkin. Pelimaailmakin on aika hyvin toteutettu.

Joku tässä mainitsikin sanan ristiretki, peliä kohtaan. Moni täällä on puhunutkin ja puhuu pelin puolesta mutta nämä ihmiset tuntuvat vaihtuvan toisin kuin se että sä olet jo pelin julkaisusta saakka (itseasiassa ennen julkaisua) kirjoittanut täällä siitä miten sun mielestä on manipulointia tai milloin agendat taustalla ja milloin mitäkin. Ei pahalla mut siitä saa pakostikin sellaisen ristiretki kuvan. Itse olen tullut siihen tulokseen että rakas pelihahmo tapettiin ja se oli yksinkertaisesti liian raskas pala. Miten muuten samasta asiasta jaksaisi edes vääntää vuodesta toiseen/avata koko ketjua? Melkein pitäisi tehdä Last of us2 agenda ja motiivit ketju

Samat tyypit täällä peliä hehkuttavat ja aina samoista asioista kovasti närkästyvät peliä arvosteltaessa. Ja ihan yhtälailla sinulla ja kumppaneilla on ristiretki meneillään. Sitä ei toki itse varmaankaan oikein huomaa, tai ainakaan halua huomata, kun tietysti ajattelet olevasi oikeassa.

 

[Wipe]

Ei vaan hahmot pitäisi kirjoittaa koruttomammin ja ilman selkeitä tarinan ulkopuolisia tökerön korostettuja ja manipulatiivisia alleviivaamisia.

Tällainen menee helposti todella hienosäädöksi, mutta kuten sanottua niin itseäkin ärsyttää jos tyyli meinaa olla liian siirappinen.
Mutta esim. mainitusta the Wiresta keksin heti minuutissa todella monta esimerkkiä, jotka voisivat mennä liian kriittisellä katsojalla hermoon. Tai jota voisi kutsua korostetuksi. Stringer Bell sympaattisena opiskelijana, McNultyn veikeät isäkuviot, se yksikin gangsteri välittämässä kultakaloistaan jne.

Mutta sehän viihteessä onkin jännää, että yleensä on pienestä kiinni mikä itse kullekin toimii.

 

[Murdoc]

Ei vaan hahmot pitäisi kirjoittaa koruttomammin ja ilman selkeitä tarinan ulkopuolisia tökerön korostettuja ja manipulatiivisia alleviivaamisia. Onko aikuisen ihmisen oikeasti noin vaikeaa ymmärtää kirjoitettua tekstiä? Vai onko niin suuri tarve vain päästä itse kirjoittajaa arvostelemaan, kun omaa suosikkiaan arvostelee, ja omat argumentit loppuvat muutoin kesken?

Normaalisti on ihan helppo ymmärtää mutta jostain syystä nämä teikäläisen TLOU kommentit on harvinaisen vaikeaselkoisia ratkottavaksi. Mistä lie johtuu. Ei argumentit kesken lopu mutta huomannu jo ajat sitten, että tästä aiheesta sinulle on ihan turha argumentoida mitään, sen verran pahasti asenteellista ja omaa agendaa täynnä olevaa settiä selität.

Mutta jos vielä ihan aiheeseen niin koetatko vielä selittää millä tavalla, siis ihan käytännössä, hahmo pitäisi kirjoittaa, jotta voidaan näyttää millainen hahmo on kyseessä? Eikö nimenomaan hahmon pienet (koiran kanssa leikkiminen jne) ja suuret teot luo sitä kuvaa millanen hahmo on kyseessä? Mitä väärää on rikastuttaa pelihahmoja tällä tavalla? Aivan samalla tavalla Joelin ja Ellien persoonallisuutta on laajennettu. Tai Nathan Draken (pelaamassa Crashia, leikkimässä Nerf-pyssyillä).

 

[asin]

Samat tyypit täällä peliä hehkuttavat ja aina samoista asioista kovasti närkästyvät peliä arvosteltaessa. Ja ihan yhtälailla sinulla ja kumppaneilla on ristiretki meneillään. Sitä ei toki itse varmaankaan oikein huomaa, tai ainakaan halua huomata, kun tietysti ajattelet olevasi oikeassa.

En nyt oikein sisäistä tuota miksi minulla olisi jokin ristiretki menossa. Itse olen kirjoittanut tähän ketjuun murto-osan viestien määrästä mitä sä olet. Joskus olen tarttunut viesteihisi koska niitä on kirjoitettu jo julkaisusta saakka ja se sun mielipide peliä koskevista kysymyksistä on kerrottu kymmeniä ellei satoja kertoja. Sä ensinnäkin spoilasit täällä pelin jo ennen julkaisua niin onhan siellä tarinassa pakostikin mennyt jotain tunteisiin ja syvälle. Siitä lähtien se on ollut tällaista vääntöä ties kenen kaikkien kanssa. Se oma mielipide on kerrottu jo sata kertaa joten miksi tuoda se aina esiin tai edes vierailla ketjussa? Mä ymmärtäisin sen jos se mielipide ilmaistaan kerran kaksi tai vaikka kolme kertaa mutta aina kun tähän ketjuun tulee niin siellä on samaa vääntöä aina sun toimesta.

 

[Ippenator]

Normaalisti on ihan helppo ymmärtää mutta jostain syystä nämä teikäläisen TLOU kommentit on harvinaisen vaikeaselkoisia ratkottavaksi. Mistä lie johtuu. Ei argumentit kesken lopu mutta huomannu jo ajat sitten, että tästä aiheesta sinulle on ihan turha argumentoida mitään, sen verran pahasti asenteellista ja omaa agendaa täynnä olevaa settiä selität.

Mutta jos vielä ihan aiheeseen niin koetatko vielä selittää millä tavalla, siis ihan käytännössä, hahmo pitäisi kirjoittaa, jotta voidaan näyttää millainen hahmo on kyseessä? Eikö nimenomaan hahmon pienet (koiran kanssa leikkiminen jne) ja suuret teot luo sitä kuvaa millanen hahmo on kyseessä? Mitä väärää on rikastuttaa pelihahmoja tällä tavalla? Aivan samalla tavalla Joelin ja Ellien persoonallisuutta on laajennettu. Tai Nathan Draken (pelaamassa Crashia, leikkimässä Nerf-pyssyillä).

Nuo esimerkkisi ovat juurikin tökeröä pelihahmojen manipulatiivista inhimillistämistä. Samat sanat tuosta Unchartedin Crash-kohtauksesta. Todella tökerö ja myötähäpeää aiheuttava kohtaus. Minusta tuollainen ei mitenkään rikastuta pelihahmoja, vaan tekee niistä enemmän viestin välittäjiä, mitä en sinänsä miltään hahmoilta kaipaa.

Täysin turhia ja turhauttavia kohtauksia peleissä tuollaiset. Pyyhkisin ne toki heti pois peleistä jos voisin. Naughty Dogin peleille toki ovatkin erittäin tyypillisiä. Mutta minähän en sinänsä Naughty Dogin peleistä juuri pidäkään. Varsinkaan niistä peleistä, joissa Druckmannilla on ollut korostuneempi rooli ja vastuu tarinankerronnasta.

 

[asin]

En mä nyt ymmärtänyt mitä vikaa siinä oli että Nathan pelaa Crashia? Samalla tavalla ilahduin eilen kun testasin Yakuza like a dragonia ja sain huomata että pelihallissa pystyi pelaamaan mm. virtua fighter 2:sta. No ehkä mun ei edes kannata ymmärtää näitä, menee elämä liian vaikeaksi.

 

[Ippenator]

En mä nyt ymmärtänyt mitä vikaa siinä oli että Nathan pelaa Crashia? Samalla tavalla ilahduin eilen kun testasin Yakuza like a dragonia ja sain huomata että pelihallissa pystyi pelaamaan mm. virtua fighter 2:sta. No ehkä mun ei edes kannata ymmärtää näitä, menee elämä liian vaikeaksi.

Yakuzassa saa itse valita pelaako tuollaista. Itse en pelaisi, mutta se on toki jokaisen oma valinta pelaako vai ei. Unchartedissa tuo tökerö kohtaus oli pakko pelata pitkin hampain läpi ja samalla katsoa Nathanin ja Elenan siirappista kivailua. No, pelin toiminta oli juuri ja juuri riittävän hyvää, että jaksoin useamman vuoden projektina lopulta sen läpikin pelata. Mutta tarina oli heikko ja siinäkin nuo manipuloivat kerronnan keinot hyppivät silmille tuon tuosta. Ylivoimaisesti heikoin Uncharted-peli tuo nelonen sinänsä, vaikka teknisesti varsin hieno onkin. Tarina ja kerronta vain ovat tuota Druckmannin taattua teennäistä lässyttelyä.

Normaalisti on ihan helppo ymmärtää mutta jostain syystä nämä teikäläisen TLOU kommentit on harvinaisen vaikeaselkoisia ratkottavaksi. Mistä lie johtuu. Ei argumentit kesken lopu mutta huomannu jo ajat sitten, että tästä aiheesta sinulle on ihan turha argumentoida mitään, sen verran pahasti asenteellista ja omaa agendaa täynnä olevaa settiä selität.

Mutta jos vielä ihan aiheeseen niin koetatko vielä selittää millä tavalla, siis ihan käytännössä, hahmo pitäisi kirjoittaa, jotta voidaan näyttää millainen hahmo on kyseessä? Eikö nimenomaan hahmon pienet (koiran kanssa leikkiminen jne) ja suuret teot luo sitä kuvaa millanen hahmo on kyseessä? Mitä väärää on rikastuttaa pelihahmoja tällä tavalla? Aivan samalla tavalla Joelin ja Ellien persoonallisuutta on laajennettu. Tai Nathan Draken (pelaamassa Crashia, leikkimässä Nerf-pyssyillä).

Todetaan tähän nyt vain, että paljon on taas tästä pelistä keskusteltu ja samat asiat jo ties monenko kerran hieman eri sanakääntein käyty läpi. Osa keskustelijoista on ymmärtänyt sanotut asiat puolin ja toisin, mutta ollaan vain oltu eri mieltä, ja osa ei sitten ilmeisesti ymmärrä mitä on edes argumentoitu ja siltikin väittelee asiasta kovasti. Loppukaneettina: meitä on moneen junaan ja osa tulee resiinalla perässä.

 

[Murdoc]

Juuri tökeröä pelihahmojen manipulatiivista ja tökeröä pelihahmojen manipulatiivista inhimillistämistä. Samat sanat tuosta Unchartedin Crash-kohtauksesta. Todella tökerö ja myötähäpeää aiheuttava kohtaus. Minusta tuollainen ei mitenkään rikastuta pelihahmoja, vaan tekee niistä enemmän viestin välittäjiä, mitä en sinänsä miltään hahmoilta kaipaa.

Täysin turhia ja turhauttavia kohtauksia peleissä tuollaiset. Pyyhkisin ne toki heti pois peleistä jos voisin. Naughty Dogin peleille toki ovatkin erittäin tyypillisiä. Mutta minähän en sinänsä Naughty Dogin peleistä juuri pidäkään. Varsinkaan niistä peleistä, joissa Druckmannilla on ollut korostuneempi rooli ja vastuu tarinankerronnasta.

Eli siis et edelleenkään pysty antamaan ihan konkreettista esimerkkiä miten hahmot pitäisi sitten tehdä, että ne olisi tehty ”oikein”? Miten siis tuo Arthur leikkimässä koiran kanssa ei ollut tätä huonoa tarinankerrontaa? Ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa ja yritän ymmärtää, että miten sitten hahmo pitäisi esitellä, kuin sillä mitä se tekee? Esimerkki elokuvasta: Martin Riggs istuu kännissä asuntovaunussaan, halailee kuolleen vaimonsa kuvaa ja on hyvin lähellä ampua aivonsa pellolle. Onko tämäkin siis sitä sinun kuvailemaasi huonoa hahmon kuvailua? Mikä voisi olla parempi tapa esitellä hahmoa, kun näyttää millaisia juttuja tämä hahmo tekee. Imo esim tuo Nathan pelaamassa Crashia ja se koko kohtaus Elenan kanssa on ehkä parasta tarinankerrontaa ja hahmoihin tutustumista mitä olen koskaan kokenut peleissä, ajatuskin siitä kohtauksesta saa hymyn huulille. Todellakin, meitä on moneen junaan…

Osa keskustelijoista on ymmärtänyt sanotut asiat puolin ja toisin, mutta ollaan vain oltu eri mieltä, ja osa ei sitten ilmeisesti ymmärrä mitä on edes argumentoitu ja siltikin väittelee asiasta kovasti. Loppukaneettina: meitä on moneen junaan ja osa tulee resiinalla perässä.

Eipä tähän muuta kommentoitavaa muutakun, että varsin ylimielistä ja itsensä jalustalle nostavaa kommentointia.

 

[kriswel]

Ei, kyllä minua ainoastaan häiritsee se, mikäli ylipäätään hahmoa halutaan tuollaisilla varsinaisen juonen ulkopuolisilla irrallisilla tehokokeinoilla inhimillistää ja jotenkin halpojen keinojen kautta yrittää vedota pelaajaan tai katsojaan. Aivan samaan tapaan häiritsisi Arthurin kohdalla sama manipulointi. En tosin ole tainnut RDR2 tuollaiseen kohtaan asti edes pelata, kun en ainakaan kohtaa muista. Peli jäi aikoinaan kesken tahmean pelattavuuden ja myöskin varsin keskinkertaisen tarinankerronnan takia.

Samanlaisia tehokeinoja löytyy jokaisesta pelistä/kirjasta/elokuvasta. Siis niistä jossa kerrotaan tarinaa ihmislähtöisesti. Se on olennainen osa sitä mitä kutsutaan: draamaksi. Kyllähän tuolta elokuvan puolelta löytyy näitä Hanekeneita jotka kuvaa henkilöitä täysin ulkopuolisen tarkkailijan silmin mutta mä en ole vielä peleissä törmännyt tallaiseen. Jätetään nyt strategia yms pelit pois laskuista.
Peleissä asoita on kuitenkin pakko kärjistää koska grafiikka ei taivu samaan mihin näyttelijä taipuu elävässä kuvassa. Siitä huolimatta elokuvissakin on myös ihan peruskauraa nämä "irralliset ja johdattelevat" kohtaukset jossa henkilö rapsuttaa koiraa tai telmii lasten kanssa. Kummisedässäkin on näitä kohtauksia. Ja sekin ihan vain sen takia että katsoja samastuu henkilöön. Hyi miten alhaista ja moraalitonta inhimillistämistä!

Vastakysymys myös sinulle. Eikös tässä puhuta vain pelistä? Miksi sinulle ja kumppaneille on niin kovin tärkeää itsellenne, että saatte peliä kehua ja osoittaa eri mieltä olevalle, että peli on kuitenkin mestariteos ja ihan oikein toteutettu? Samaa kehää te tässä pyöritte yhtälailla kuin minäkin. Ja kovin tärkeää tuntuu teillekin olevan torpata minun esiin tuomani asiat. Jos ei olisi, niin tämä kehä ei pyörisi ympyrää pelkästään minun voimin.

Kehää tässä kyllä pyöritään. Anyway, musta on ihan luontevaa puhua asioista joista mä pidän. Ja vielä puolustaa näkemystäni. Se on myös sun oikeus. Ongelmana tässä on se että tää on sulle joku henkilökohtainen juttu. Sun viestit oikein tihkuu kiukkua ja sitten sä vielä alat määrittelemään muiden moraalia täällä ja asemoit itsesi sen yläpuolelle.

Jos mä en pidä jostain pelistä niin mä saan sen yleensä kerrottua yhdellä tai kahdella viestillä. Ei mulla ole tarvetta sitä sen enempää vatvoa.

 

[Ippenator]

Eli siis et edelleenkään pysty antamaan ihan konkreettista esimerkkiä miten hahmot pitäisi sitten tehdä, että ne olisi tehty ”oikein”? Miten siis tuo Arthur leikkimässä koiran kanssa ei ollut tätä huonoa tarinankerrontaa? Ihan aikuisten oikeasti kiinnostaa ja yritän ymmärtää, että miten sitten hahmo pitäisi esitellä, kuin sillä mitä se tekee? Esimerkki elokuvasta: Martin Riggs istuu kännissä asuntovaunussaan, halailee kuolleen vaimonsa kuvaa ja on hyvin lähellä ampua aivonsa pellolle. Onko tämäkin siis sitä sinun kuvailemaasi huonoa hahmon kuvailua? Mikä voisi olla parempi tapa esitellä hahmoa, kun näyttää millaisia juttuja tämä hahmo tekee. Imo esim tuo Nathan pelaamassa Crashia ja se koko kohtaus Elenan kanssa on ehkä parasta tarinankerrontaa ja hahmoihin tutustumista mitä olen koskaan kokenut peleissä, ajatuskin siitä kohtauksesta saa hymyn huulille. Todellakin, meitä on moneen junaan…


Eipä tähän muuta kommentoitavaa muutakun, että varsin ylimielistä ja itsensä jalustalle nostavaa kommentointia.

Sinä se et osaa näköjään lukea? Minähän selvästi totesin, että se Arthur leikkimässä koiran kanssa menee nimenomaan täysin samaan kategoriaan kuin Abby leikkimässä koiran kanssa. Lue niitä viestejä äläkä vaan vastaa vänkäämisen takia.