Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

Liityn myös tähän lasken vain fyysiset pelit -porukkaan. Jotenkin kun ne on oikeasti tuossa vieressä niin ne on omia. Digitaaliset pelit on vain numeroita ja kuvia ruudulla. Xboxilla vielä helposti sekoittuu Game Pass -katalogin pelit omien joukkoon kun pelejä selaa, niin siinä enää osaa sanoa mikä on omaa ja mikä vuokralla. :)

Edelleen se tärkein on pelaaminen, mutta on tuo fyysisten keräily sellainen oma hauska pikku sivujuonteensa harrastuksen sisällä. Esim. jonkun erikoisemman Play-Asiasta tilatun julkaisun saapumisilmoituksen pärähtäminen puhelimeen aiheuttaa hyviä fiiliksiä, siinä missä tietysti pelin pelaaminen kun sen hyppysiin saa.
 
Konsolipuolella tämäkin eri. Omistan GOG sivuston mukaan (joka ei laske kaikkia) 755 peliä PC:lle, kaikki diginä. Mukaan en tietenkään laske mitään game pass vuokrapelejä.

Ymmärrän hyvin että pelin myyminen fyysisenä on eri, steamissä pitäsi myydä koko tunnus, mutta kyllä minä koen yhtä lailla omistavani nuo pelit, vaikkakin eteenpäinmyynti on rajallista.

Ennemminkin valintaa rajoittaa käytettävissä oleva tila. Kun konsolipuolen fyysisiä levyjä löytyy helposti > 100, ei olisi mitään mahdollisuutta saada enää > 700 PC peliä mahtumaan mihinkään järkevästi.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä meneekö keskustelu jo sellaiseksi saivarteluksi, että moderoinnin jumalat laskeutuvat kohta valtaistuimeltaan jyrisemään, mutta tässä vielä omat viisi senttiä:

Minusta omistajuuteen liittyy se, että voin tehdä omaisuudellani mitä haluan. Vaikka sellaistakin, mikä ei ole se varsinainen käyttötarkoitus. Minulla on kaikki valta valita. Pelilevyn voin laittaa oikean tai väärän laitteen sisään, käyttää lautasena tai vaikkapa kellon taustakuvituksena. Digitaalinen teos ei ihan näin taivu. Voi kai sen digitaalisen kokoelmansakin toki myydä tunnuksineen, mutta eipä sen tilin olemassaolo ole lopulta minusta kiinni.

Ja mitä tulee fyysisen median kestävyyteen, niin siitä tuskin tarvitsee olla huolissaan. Ainakin itse veikkaan, että NES-kasetitkin elävät minua pidempään. Eihän niitä hautaan kannata mukaan ottaa, kun siellä pitäisi sitten olla kuvaputkitelevisio ja sähkötkin vielä. Ehkä siinä vaiheessa kun itse setämies on jo matojen gurmeeta, voi kokoelman myydä jollekin pidempi-ikäiselle setämiehelle tai ehkä uudelleen syntyneelle sellaiselle. Kokoelmasta saadut rahat luonnollisesti lahjoitetaan kissoille.

No ainahan ne keskustelut menee hieman raiteiltaan ja ketjussa kohta puhutaan ihan jostain muusta ku ketjun aiheesta ja se on ihan ok, kuha palataan takas itse asiaan.
 
Liityn myös tähän lasken vain fyysiset pelit -porukkaan. Jotenkin kun ne on oikeasti tuossa vieressä niin ne on omia. Digitaaliset pelit on vain numeroita ja kuvia ruudulla. Xboxilla vielä helposti sekoittuu Game Pass -katalogin pelit omien joukkoon kun pelejä selaa, niin siinä enää osaa sanoa mikä on omaa ja mikä vuokralla. :)

Edelleen se tärkein on pelaaminen, mutta on tuo fyysisten keräily sellainen oma hauska pikku sivujuonteensa harrastuksen sisällä. Esim. jonkun erikoisemman Play-Asiasta tilatun julkaisun saapumisilmoituksen pärähtäminen puhelimeen aiheuttaa hyviä fiiliksiä, siinä missä tietysti pelin pelaaminen kun sen hyppysiin saa.

Nii jotenki siihen ku repii pelin muoveista tai joku erikoisversio ja se uuden pelin haju, siihen ei ikinä kyllästy. Sit ku tulee viesti et paketti lähetetty, tai kävelet pelikauppaan ja ostat pelin ja saat sen kauan odottavan pelin käteen aiheuttaa semmosia kiksejä mitä digi ei vaan pysty, siinä vaan katot kellosta et kohta alkaa download ja sit se on siel, ei yhtää sama fiilis. Joilleki tämä on ihan se ja sama onko haju vai ei vai onko lerpukka kädes vai ei, itelle tämä on pelaamisen lisäksi elämän pieniä iloja, tottakai se pääilo on itse pelaaminen mut en tästä pikku harrastuksesta luovu niin kauan kun se on mahdollista.

Enkä niinkään mieti niin pitkälle että "kun maailmanloppu" tulee ja netti kaatuu nii bunkkerissa voin sit pelata näitä.
 
Liityn myös tähän lasken vain fyysiset pelit -porukkaan. Jotenkin kun ne on oikeasti tuossa vieressä niin ne on omia. Digitaaliset pelit on vain numeroita ja kuvia ruudulla. Xboxilla vielä helposti sekoittuu Game Pass -katalogin pelit omien joukkoon kun pelejä selaa, niin siinä enää osaa sanoa mikä on omaa ja mikä vuokralla. :)

Edelleen se tärkein on pelaaminen, mutta on tuo fyysisten keräily sellainen oma hauska pikku sivujuonteensa harrastuksen sisällä. Esim. jonkun erikoisemman Play-Asiasta tilatun julkaisun saapumisilmoituksen pärähtäminen puhelimeen aiheuttaa hyviä fiiliksiä, siinä missä tietysti pelin pelaaminen kun sen hyppysiin saa.
En ota kantaa tuohon fyysiset vai digitaaliset sen kummemmin, mutta tuohon asiaan että Gamepass pelit sekoittuvat omiin peleihin, niin ei pidä paikkaansa. Jos vähänkään viitsii paneutua pelit ja sovellukset valikkoon niin sieltä alhaalta löytyy koko kirjasto osio, joka taas on jaettu esim. minulla seuraaviin osioihin: koko kirjasto, omistamani pelit, Xbox Gamepass, Games with Gold, EA Play ja omistamani sovellukset. Jos esim. valitsee tuon omistamani pelit niin näkee vain juuri ne pelit mitkä omistaa, eli on ostanut itselle. Luonnollisesti näissä osioissa näkyvät vain digitaaliset pelit, levysi näet sieltä hyllystäsi/laatikostasi. Lopuksi vielä jos katsot esim. vain koko kirjasto osioita, niin kaikissa Gamepass peleissä on kyllä se Gamepass "logo".
 
En ota kantaa tuohon fyysiset vai digitaaliset sen kummemmin, mutta tuohon asiaan että Gamepass pelit sekoittuvat omiin peleihin, niin ei pidä paikkaansa. Jos vähänkään viitsii paneutua pelit ja sovellukset valikkoon niin sieltä alhaalta löytyy koko kirjasto osio, joka taas on jaettu esim. minulla seuraaviin osioihin: koko kirjasto, omistamani pelit, Xbox Gamepass, Games with Gold, EA Play ja omistamani sovellukset. Jos esim. valitsee tuon omistamani pelit niin näkee vain juuri ne pelit mitkä omistaa, eli on ostanut itselle. Luonnollisesti näissä osioissa näkyvät vain digitaaliset pelit, levysi näet sieltä hyllystäsi/laatikostasi. Lopuksi vielä jos katsot esim. vain koko kirjasto osioita, niin kaikissa Gamepass peleissä on kyllä se Gamepass "logo".
No en sitä ihan noin kirjaimellisesti tarkoittanut. Sen takia yritin hymiöllä sitä lausahdusta keventää. Tiedän toki, että niitä voi jaotella. Ja se on oikeasti ihan hyvä ominaisuus, että pelin kuvakkeen päällä on tuo Game Pass -logo.
 
Mulla sama, jos joku kysyy monta peliä omistan niin jostain syystä lasken vain ne hyllyssä olevat fyysiset vaikka löytyy diginä kirjastosta lukuisia digipelejä, PS+ saamia pelejä en laske ollenkaan koska niitä ei omista, ne on vaan lainassa.
Ensinnäkin ne fyysiset on paljon mukavampi laskea. Vähän kuin oikeaa kirjaa on mukavampi lukea kuin jotain ruutua (en ole tosin niitä oikeita lukulaitteita kokeillut).

Minulla kuitenkin se pääjuttu on se, että vaikka koenkin tietty omistavani myös digipelini niin suuren osan niistä olen saanut jostain PS Plussan tai Games with Goldin kautta. En siis ole suurinta osaa niistä varsinaisesti koskaan hankkimalla hankkinut, joten ne ovat sellaista kamaa, mikä on vain jostain tullut. Ihan eri asia kuin harkittu ostos. Ei niitä jaksa sitten sinne kokoelmiinsa erikseen laskeakaan.

Ja sitten kun niitä kokoelmiaan joskus laskeskelee niin mukavampi näpätä kuvat peleistä kuin ottaa screenshot jostain listasta.

Kyllähän niitä digitaalisiaki voi laskee, mut tää on tämmöstä ainakin mulla että digipelejä en tunne omistavani vaikka ne omistaakin.
Samanlaista fiilistä mutta jotenkin niin että ne ei tunnu sillä tapaa niin tärkeiltä. Suurin osa kun on tullut "kaupanpäällisinä" eri palveluista tai sitten kun on ollut niin halvalla ja pitänyt sen vuoksi ostaa. Monet on jäänyt myös kokonaan pelaamatta tai kesken juuri saman asian vuoksi.

Fyysisellä mennään täälläkin. Digitaaliset pelit lasken toki mukaan kokoelmaan mutta tuntuvathan nuo vähän karvalakkimalleilta. Jotenkin etäisiltä..
Etäinen on hyvä sana myös minun kohdallani digipelejäni kuvaamaan. Ne on olemassa mutta ei niitä jaksa kauheasti edes selailla. Joskus kun katselee niin aina yllättyy että mitä siellä on ja että miksi siellä on tuo ja mistä se tuokin on tullut jne.

Joskus X360-aikaan oli enemmän aikaa (ja vähemmän pelejä tarjolla?) joten niitä ilmaisia ja alennuksesta ostettuja teoksia pelaili paljon enemmän mutta mitä kauemmin on eletty niin sitä vähemmän niille "jostain" kertyneille peleillä on jaksanut antaa huomiota.

Eikö moni pc-pelaajakin omaa tuhansia pelejä, joista vitsailevat että suurin osa pelaamatta ja osa saattaa ostaa pelejä useamman kerran kun ei muista että kokoelmissa on jo kyseinen peli jne. Minusta tuollainen kokoelma ei tunnu ns. omalta kun ei niitä hankintoja ole tehnyt sillä ajatuksella että tekee niillä varsinaisesti edes mitään. Enemmän sellaista "kun halvalla sain"-touhua, johon itsekin olen kyllä joskus syyllistynyt kun kaapeissa on kyllä varmaan kymmeniä avaamattomia pelikoteloita kun on vitosella saanut jotain, mikä ei varsinaisesti ole ikinä jaksanut kiinnostaa mutta "kun halvalla sai".

Toisaalta ne fyysiset "yhdentekevät ostokset" olen tainnut laskea kokoelmiin mukaan, joten kyllä minulla jonkinlainen "koroke" on silti fyysisille olemassa. Ehkä ne on siksi mielenkiintoisempia että niistä on usein joku tarina: "tämä oli Mustan Pörssin loppuunmyynnistä ja maksoi vitosen ja on yhä muoveissa" jne. Ei jossain "Steamin alet vuonna 2009 ja en ole käynnistänyt koskaan" ole oikein mitään samaa fiilistä.
 
Eikö moni pc-pelaajakin omaa tuhansia pelejä, joista vitsailevat että suurin osa pelaamatta ja osa saattaa ostaa pelejä useamman kerran kun ei muista että kokoelmissa on jo kyseinen peli jne.

Minulle tätä käy nimenomaan vinyylien kanssa silloin tällöin, kun en ole koskaan jaksanut satojen levyjen kokoelmaa kirjata ylös mihinkään ja sitä tuppaa unohtamaan joskus hankkineensa jonkun levyn jo aikaisemmin. Digitaalisesti tuplien hankkiminen ainakaan Switchille ja Series S:lle ei edes onnistuisi.
 
Tiedättekö te sen tavan ("ongelman"), kun jotkut ihmiset sanovan esim. Netflixissä vain selaavan eri sisältöä pitkään ja ei osaa millään päättää mitä katsoisi. Sitten ehkä lopulta otetaan vain jotain tuttua tai kenties jo aikaisemmin katsottua.

No itsellä oli sama ongelma aikoinaan fyysisten pelien kohdalla. Jostain syystä diginä en ole vastaavasta kärsinyt.
...
Aikoinaan fyysisiä pelejä oli myös ihan kiva keräillä, kun niissä oli jotain laatua. Mutta on ne jo yli 10 vuotta tuntunut itsestä vain muovirihkamalta. Toki keräilypainokset sitten asia erikseen.

Onhan se kiva katsella mitä fyysinen peli maksaa jossain paikallisessa liikkeessä ja sen jälkeen ostaa peli siellä kaupassa kännykällä halvemmalla PS Storen alennuksesta sekä laittaa samalla latautumaan. Automatkan jälkeen sitten suoraan pelaamaan. Modernia elämää...

Mukavahan se on, että on digipalvelut kokoajan vain kehittyneet ja yhtälailla hienoa, että fyysisiä pelejä edelleen löytyy. On vaihtoehtoja. Ikävästi vain tälläkin alueella on jo lähes kaikki peliliikkeet kuolleet, kaupungissa lienee vielä yksi jäljellä. Olihan se osa kokemusta aikoinaan jutella mukavan vanhan peliliikkeen pitäjän kanssa, ikävästi vain korkeat liikkeen vuokrahinnat ajoivat etukäteen eläkkeelle.

Vaikka itse pidän digistä enemmän niin toivottavasti fyysinen kuitenkin säilyisi vielä pitkään rinnalla mukana. Se olisi varmasti kaikille kuluttajille hyväksi.
 
Se olis hienoa jos oltais vaikka vähän kauempana tulevaisuudes et niitä digipelejä vois selata tyylii et tulis joku hologrammi rivi eteen mitä sit sormella pyyhkäsis tyyliin minorty report ja sit naputtais sormella ja siel olis kaikkea sälää luettava ym, sais näin digiin jonkun ns kosketuksen. Menee taas vähä futuriseen offtopiciin :D (kohta yli 100h cyberpunkkia takana)
 
Se olis hienoa jos oltais vaikka vähän kauempana tulevaisuudes et niitä digipelejä vois selata tyylii et tulis joku hologrammi rivi eteen mitä sit sormella pyyhkäsis tyyliin minorty report ja sit naputtais sormella ja siel olis kaikkea sälää luettava ym, sais näin digiin jonkun ns kosketuksen. Menee taas vähä futuriseen offtopiciin :D (kohta yli 100h cyberpunkkia takana)
Sä oot syy, miksi Zuckerberg kehittää sitä kaamean kankeaa Metaverseään.
 
Onhan se kiva katsella mitä fyysinen peli maksaa jossain paikallisessa liikkeessä ja sen jälkeen ostaa peli siellä kaupassa kännykällä halvemmalla PS Storen alennuksesta sekä laittaa samalla latautumaan. Automatkan jälkeen sitten suoraan pelaamaan. Modernia elämää...
Varmasti löytyy niitäkin pelejä, jotka kaupassa on kalliimpia kuin diginä mutta yleensä se on nimenomaan niin päin että ei tarvitse edes harkita digiä kun pelit on siellä selvästi kalliimpia. Eri asia sitten vähän vanhempi tarjonta, jonka hinta voi tosiaan jäädä jossain paikallisessa marketissa turhan korkeaksi.

Noin ylipäänsä välttäisin digin ja marketit peliostosten suhteen. Gigantit ja vastaavat kodinkone- ja elektroniikkapuljut tarjoavat yleensä ne parhaat hinnat. Tapana onkin ollut tilata netistä niin saa aina halvimpaan hintaan.

Mitä tuohon tulee että kauppareissulla laittaa latautumaan... Ei minulla niin lyhyitä reissuja ole että ehtisi kokonaista peliä ladata ja sitten kun laitteet ei edes ole virroissa muutoin kuin pelatessa niin ei mitään hyötyä siitä ominaisuudesta. Tietysti ymmärrän että tuosta voi olla hyötyä jos pitää laitteensa aina päällä ja on nopeampi netti kuin 100 megainen.
 
Tuli siirryttyä lähes täysin digitaalisiin peleihin PS4:n aikana jo ja sen seurauksena nyt omistankin Xbox Series S:n ja PS5 digital version ja molemmat on ihan tarkoituksella ostettu. Pohdiskelin tässä että mikäköhän siinä oli syynä että PS4 aikoihin tuli niin hyvin siirryttyä digitaalisiin peleihin niin tämä kommentti havahdutti:
Ei minulla niin lyhyitä reissuja ole että ehtisi kokonaista peliä ladata ja sitten kun laitteet ei edes ole virroissa muutoin kuin pelatessa niin ei mitään hyötyä siitä ominaisuudesta. Tietysti ymmärrän että tuosta voi olla hyötyä jos pitää laitteensa aina päällä ja on nopeampi netti kuin 100 megainen.
Mullahan oli siis aina PS4 lepotilassa ihan sitä varten että voi vaikka junassa tai bussissa ottaa PSVitalla ja mobiilinetillä etäyhteyden ja pelailla PS4 pelejä näin. Muutenkin olisi vaikea pelata jotain fyysistä peliä etänä jos sen levy ei satukaan olemaan konsolissa sisällä. Nyt Steamdeckin omaavana onnistuu sekä Xboxin että PS5:n etäkäyttö yhtä helposti kuin Vita-PS4 aikanaan niin kyllähän se lepotila+digitaaliset pelit tässä taas vie voiton.

Muutoinkin on aika harvinaista että ostan pelejä julkaisun aikoihin kun nykyään tulevat niin nopeasti alennukseen että ei ole mitään järkeä paitsi joillain first party peleillä. Ostin viikko sitten Marvel Midnight Sunsin ultimate editionin 66€ hintaan ja ainakin hintaopas näyttää että hintahistorian paras hinta olisi myös 66€, mutta ainoastaan normieditionilla.

Olen myös aika innokas excelin tekijä ja aloitin lokakuussa 2020 pitämään kirjaa ostetuista ja pelatuista peleistä sekä pelitunneista. Keskiarvona aika tasan 1 tunti per 1€ on peliaika vs. hinta ja pelien keskiarvohinta pyörii 30-35€ luokassa. Tässä on kyllä välillä hirvittänyt silti katsoa tuota summaa mikä sinne on kertynyt sillä n. 2½ vuodessa on mennyt 2600€ pelkästään peleihin.
 
Tajusin just etten ole ostanut yhtäkään levyä Series X tai PS5 konsoleille! Tiedä edes toimiiko niiden levyasemat. :D
No, Series X:lle periaattessa ole muistini mukaan ostanut yhtään peliä kun Game Passista saanut latailtua noita mitkä nyt on kiinnostanut. Pleikkarille sitten varmaan sen kymmenen, kaksikymmentä peliä?
Tässä kirjoitellessa kävin xboxilla katsomassa ostoksiani, ja oli sielläkin sentään pari ostettua peliä, Lego Star Wars, Watch Dogs Legion, Assassins greed valhalla ja Martha is dead.
Yleensä ostan pelit pleikkarille mutta sattuneista syistä sain käsiini tämän microsoftin tuotteen muutamaa kuukautta ennen pleikkari vitosta.
 
Joskus 2018/2019 paikkeilla omina PS4 aikoina olin ehdottomasti vielä fyysisen formaatin kannattaja ja siitä muistaakseni tähänkin ketjuun kirjoittelinkin. Sitten tuli laitettua peliharrastus tauolle ja konsoli eteenpäin. Nyt kun hiljalleen olen tekemässä paluuta pelailun pariin, niin tuo digitaalisten pelien kätevyys on hieman ajamassa minua siihen suuntaan. Nykyään tuntuu myös siltä, että mitä vähemmän on pientä tavaraa asunnossa, sen parempi.

Mutta kyllä tuo hintojen tarkkailu melkoista kärsivällisyyttä vaatii. Jos haluaisin vaikkapa juuri nyt ostaa himoitsemani Mass Effect Legendary Editionin, olisi se storessa 69,95e ja fyysisenä 30 euron luokkaa (tai käytettynä vielä vähemmän). Monesti se kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, sillä digiversioita tulee tarjoukseen todella kelpohinnoin, jotka eivät jää yhtään fyysisistä jälkeen. Itselläni on "onneksi" niin vähän aikaa pelata, että kerkeää rauhassa kytätä noita tarjouksia.

Jos olisin yhtään aktiivisempi pelaaja ja haluaisin säännöllisesti ostaa pelejä uutena, luulisin siinä tapauksessa fyysisten pelien olevan ainoa järkevä vaihtoehto. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, että itsellä olisi tulossa täyskäännös digitaaliseen suuntaan.

Kätevyydestä vielä: Sain tuossa taannoin PS5 lainaksi ja en yhtään muistanut, että olin muutaman digitaalisen PS4 pelin mennyt ostamaan aikoinaan. Oli hieno yllätys, kun sieltä omasta kokoelmasta pystyi lataamaan itselleen lainakoneeseen pelattavaa. Eli juuri tuo on plussaa, että pelit pysyy "hallussa", vaikka harrastelu on tauolla eikä olisi koko konsolia.
 
Pääasiallisesti fyysisenä. Vanhasta tottumuksesta ja fiiliksestä kun uusi kauan odotettu peli tulee. En tee juurikaan heräteostoksia, joten kaikki ostetut pelit on sillä mentaliteelilla että en myy eteenpäin. Käytännön kannalta ei fyysisissä ole enää hirveästi järkeä, muuta kuin edullisempi hinta.

Digejäkin tulee hommattua, esim. pienemmät ja retrommat pelit joista ei ole joko fyysistä versiota tai sitten todella rajoitettu painos (esim. tuleva FF pixel remaster).

Tärkeintä on kuitenkin että pääsee pelaamaan silloin kun haluaa.
 
Syystä että Jedi: Survivorilla on niin massiivinen asennuskoko ja että peli on vain osittain levyllä on pelijournalisti Jeff Grubb tehnyt kyselyn Twitteriin, että ostatko pelejä fyysisenä, jos peli ei ole kokonaan levyllä.

8500 vastauksen otanta ei tietenkään ole megasuuri, mutta jotain kuitenkin. Vastanneet ovat myös todennäköisesti aika aktiivisia videopeliharrastajia, kun Jeffin kyselyyn vastaavat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurin osa suosii tällaisissa tapauksissa digitaalista.

 
Ylös Bottom