Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja The_Akzu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
SIinä vaiheessa kun pelien ainoa myyntikanava on konsoleiden omat kauppapaikat, ei paineita alennuksille tai tarjouksille juurikaan ole, kun kilpailu puuttuu.

Backlogissa toki löytyy itseltänikin sen parikymmentä peliä, mutta jokainen pelaaja tietää sen tilanteen, jossa se kauan odotettu peli on pakko päästä ostamaan mahdollisimman nopeasti julkaisupäivästä, vaikka kotoa löytyisi hyllymetreittäin pelattavaa.
Tämä on huuhaa-puhetta. Kyllä ne paineet pelien hinnan laskemiseen ovat aina olemassa, kun pelin julkaisusta on kulunut muutaman kuukauden verran. Jos joku kuvittelee, että pelien hinnoissa ei olisi hurjasti katetta julkaisussa, niin metsään meneepi. Joten kun jonkun pelin parhaat myynnit alkavat tippumaan, tulee peli löytymään alesta - oli peli fyysisenä tai sitten kauppapaikoissa ainoastaan ostettavissa. Ne alet ovat vauhdittamassa myyntiä, vaikka sitten pienemmillä katteilla. Tuotteesta halutaan saada aina tuottoja tai ainakin minimoida mahdollisia tappioita, jolloin hinnatkin tulevat luonnollisesti aina jossain vaiheessa laskemaan.
 
Tämä on huuhaa-puhetta. Kyllä ne paineet pelien hinnan laskemiseen ovat aina olemassa, kun pelin julkaisusta on kulunut muutaman kuukauden verran. Jos joku kuvittelee, että pelien hinnoissa ei olisi hurjasti katetta julkaisussa, niin metsään meneepi. Joten kun jonkun pelin parhaat myynnit alkavat tippumaan, tulee peli löytymään alesta - oli peli fyysisenä tai sitten kauppapaikoissa ainoastaan ostettavissa. Ne alet ovat vauhdittamassa myyntiä, vaikka sitten pienemmillä katteilla. Tuotteesta halutaan saada aina tuottoja tai ainakin minimoida mahdollisia tappioita, jolloin hinnatkin tulevat luonnollisesti aina jossain vaiheessa laskemaan.
Tässä on kaksi erityyppistä ja erilaisen kilpailutilanteen sanelemaa tilannetta.

Konsolien kauppapaikalla alennusmyynnit ovat pelin julkaisijan/kehittäjän ja varmaan jossain tapauksissa kauppapaikan omistajan sanelemia. Samalla kauppapaikalla julkaistut pelit kilpailevat hinnallaan saman kauppapaikan muita pelejä vastaan. Tässä jää jälleenmyyjien välinen hintakilpailu kokonaan pois. Kun taas fyysisiä pelejä myyvät liikkeet kilpailevat toisia jälleenmyyjiä vastaan. Tämä tekee sen, että esim. Gigantista saattaa saada ohjevähittäishinnaltaan yli 70 euron pelin julkaisupäivänä 50 euron tuntumaan. Tämä tekee myös sen, että Kärkkäinen yhtäkkiä myy Nintendon first party -pelejä -50% alennuksella. Toki julkaisijoiden alennuksia nähdään myös fyysisten pelien kanssa, mutta samalla jälleenmyyjät nokittelevat toisiaan.

Paineet hinnan laskemiseen ovat tosiaan olemassa niin digikauppapaikalla kuin kivijalkakaupoissa, mutta diginä jää kuitenkin yksi kilpailuaspekti kokonaan pois.
 
Tässä on kaksi erityyppistä ja erilaisen kilpailutilanteen sanelemaa tilannetta.

Konsolien kauppapaikalla alennusmyynnit ovat pelin julkaisijan/kehittäjän ja varmaan jossain tapauksissa kauppapaikan omistajan sanelemia. Samalla kauppapaikalla julkaistut pelit kilpailevat hinnallaan saman kauppapaikan muita pelejä vastaan. Tässä jää jälleenmyyjien välinen hintakilpailu kokonaan pois. Kun taas fyysisiä pelejä myyvät liikkeet kilpailevat toisia jälleenmyyjiä vastaan. Tämä tekee sen, että esim. Gigantista saattaa saada ohjevähittäishinnaltaan yli 70 euron pelin julkaisupäivänä 50 euron tuntumaan. Tämä tekee myös sen, että Kärkkäinen yhtäkkiä myy Nintendon first party -pelejä -50% alennuksella. Toki julkaisijoiden alennuksia nähdään myös fyysisten pelien kanssa, mutta samalla jälleenmyyjät nokittelevat toisiaan.

Paineet hinnan laskemiseen ovat tosiaan olemassa niin digikauppapaikalla kuin kivijalkakaupoissa, mutta diginä jää kuitenkin yksi kilpailuaspekti kokonaan pois.
Tosin eivät nuo digikauppapaikat kilpaile nytkään noiden kivijalkakauppojen hintojen kanssa niinkään. En sanoisi kauppapaikkoihin liittyvän konsoleilla kilpailua ylipäätään, vaan kauppapaikkojen ”kilpailu” ja hinnoittelu ovat korrelaatiossa sen kanssa minkä verran myyntejä ja tuottoja tavoitellaan. Asiaan ei juurikaan vaikuta kilpailijoiden hinnoittelu vaan myyntitavoitteet ja katteessa oleva vara tiputtaa hintaa myynnin lisäämiseksi. Esim. Sonyn ja Microsoftin kauppapaikoissa ovat multiplatter-peleissä samat alennukset lähes järjestään joulun ja muidenkin juhla-aikojen aleissa.
 
Jos joku kuvittelee, että pelien hinnoissa ei olisi hurjasti katetta julkaisussa, niin metsään meneepi.
Viimeksi kun kävin porin pelipisteessä niin tuli omistajan kanssa puhuttua pelien ja konsoleiden hinnoista.
Arvaapa mikä oli esim uuden call of dutyn sisäänostohinta? 70e, joten jos haluaa edes kympin voittoa niin pakko siihen on se 80e lätkäistä joten se ei ollut ottanut niitä hyllyyn ollenkaan ja muutenkin ottaa varsin nihkeästi uusia pelejä aivan samasta syystä.
 
Viimeksi kun kävin porin pelipisteessä niin tuli omistajan kanssa puhuttua pelien ja konsoleiden hinnoista.
Arvaapa mikä oli esim uuden call of dutyn sisäänostohinta? 70e, joten jos haluaa edes kympin voittoa niin pakko siihen on se 80e lätkäistä joten se ei ollut ottanut niitä hyllyyn ollenkaan ja muutenkin ottaa varsin nihkeästi uusia pelejä aivan samasta syystä.
Juu, ne katteet eivät välttämättä kivijalkakaupoilla olekaan kummoisia - ainakaan Codin kaltaisissa peleissä jotka myyvät tolkuttomasti vaikka hinta olisi mikä tahansa. Mutta mitä luulet, ottaako Activision Blizzard kunnon katteen tuosta 70 euron ulosmyyntihinnastaan?
 
Juu, ne katteet eivät välttämättä kivijalkakaupoilla olekaan kummoisia - ainakaan Codin kaltaisissa peleissä jotka myyvät tolkuttomasti vaikka hinta olisi mikä tahansa. Mutta mitä luulet, ottaako Activision Blizzard kunnon katteen tuohon 70 euron myyntihintaansa?
Activision ei tavallaan ota mitään katetta, kun ei ole jälleenmyyjä. Activision julkaisijan asemassa miettii, että uusin Cod maksoi X miljoonaa kehittää, joten millä hinnalla pistetään peli myyntiin, että saadaan parhaimmat mahdolliset myynnit. Tästä sitten tulee voittoa peliin kehitykseen sijoitettuun rahaan nähden - tai ei tule. Cod on tietysti siitä vähän huono esimerkki, kun isot myyntiluvut on käytännössä varmat, mutta pienemmät julkaisijat ja ei niin suositut pelit painivat tämän asian kanssa varmasti enemmän. Kuvitellaan että joku vähemmän suosittu peli maksoi 10 miljoonaa kehittää ja se myy 70 euron myyntihinnalla 100 000 kappaletta. Ei jäänyt kehittäjälle/julkaisijalle yhtään "katetta", vaikka myyntihinta oli sama kuin Codilla.
 
Activision ei tavallaan ota mitään katetta, kun ei ole jälleenmyyjä.
Tottahan toki ottaa. Kirjoituksessasi taisivat kate ja tuotto niputtua turhan tiukasti yhteen. Perinteisesti katetuotto on ollut myyntituotto vähennettynä muuttuvilla kustannuksilla. Muuttuvat kustannukset ovat enemmän ja vähemmän kiinni myydyssä kappalemäärässä. Esimerkiksi kuljetuskustannuksia yms. joissain tilanteissa myös palkat. Käsite on vähän tapauskohtainen.

Kun katetuotosta vähennetään vielä kiinteät kustannukset päästään kiinni yrityksen tulokseen.

Eli myös esimerkkisi vähemmän suosittu peli on tuonut talolle katetta 100 000 kpl myynnillään, mutta katetuotto ei riitä kattamaan kiinteitä kustannuksia, jolloin jäätiin pakkaselle.
 
Siinä vaiheessa, kun fyysinen media jätetään konsoleista pois, lopetan minä tämän harrastuksen. Puistattaa jo ajatuskin, että pitäisi sen jälkeen olla konsoleiden kauppapaikkojen ryöstöhintojen armoilla.
Omalla kohdallani harrastus tuskin tippuu kokonaan mutta sitten ostellaan vielä reilummista aleista ja jos ei saa sellaiseen hintaan mikä itselle kelpaa niin sitten voi miettiä että jaksaako enää, jos ei siis rahaa omasta mielestään rahalle vastinetta tms.

SIinä vaiheessa kun pelien ainoa myyntikanava on konsoleiden omat kauppapaikat, ei paineita alennuksille tai tarjouksille juurikaan ole, kun kilpailu puuttuu.
Kuten tuossa jo sanottiin niin ei kilpailu ole ainoa syy alentaa hintoja. Jossain vaiheessa iskee "saturaatio", eli ne joita kiinnostaa ostaa tuote ovh-hintaan on jo tuotteen ostaneet ja jäljellä on enää ne, jotka eivät maksa sitä ovh-hintaa, joten jos heidän kukkarolleen haluaa niin pitää alentaa hintaa. Ja sitten taas jonkin ajan kuluttua vielä lisää niin kauan kuin järkeä on.

Nyt on nähty että hittipelejä saa vuosien päästä esim. 5-10 eurolla, joten liekö se raja siellä sitten lopulta. Ja sitten niitä jaetaan myös osana tilauspalveluita jossain kohtaa.

Backlogissa toki löytyy itseltänikin sen parikymmentä peliä, mutta jokainen pelaaja tietää sen tilanteen, jossa se kauan odotettu peli on pakko päästä ostamaan mahdollisimman nopeasti julkaisupäivästä, vaikka kotoa löytyisi hyllymetreittäin pelattavaa.
Tiedän tunteen mutta esim. Ragnarökista en olisi maksanut silti 70-80 euroa. Sainkin sen 50 eurolla, jolloin ostin heti.

Eli minulla voi tuo "pakko päästä pelaamaan"-tunne olla mutta kyllä se tuotteen hinta silti vaikuttaa myös. Ei ole mikään ongelma jättää kauppaan jos ei saa itselle sopivaan hintaan.

Hirveän moni tuntuu silti maksavan mukisematta mitä pyydetään ihan vain siksi että pääsee heti pelaamaan.

Jonkinlainen murros tapahtui mielestäni PS3/PS4-aikakauden taitteessa. Suurta roolia näyttelivät Steam ja konsoleille ilmestyneet digitaaliset kauppapaikat. Alkuun verkkoyhteys tarjosi mahdollisuuden päivittää pienempiä bugeja, pelata verkkopelejä ja vaikkapa ostaa lisäsisältöä (ei siis itse pelistä höylättyä sisältöä). Jossain vaiheessa mahdollisuus muuttui luvaksi julkaista pelejä täysin ruokottomassa kunnossa ja julkaisupäivän laastareista tuli samalla hyvin yleinen ilmiö. Samalla fyysisen ja digitaalisen jakelukanavan erot alkoivat valitettavasti kaventumaan.
Digitaalisuuden ikävimpiä piirteitä tosiaan on se, että on jo pitkään ollut arkipäivää julkaista peli paskassa kunnossa idealla että "korjataan siinä samalla".

Olisi mielenkiintoista kun vaikkapa talonrakennuksessa tai teiden rakentamisessa olisi sama periaate. Puolet seinästä vielä puuttuu mutta asukaa sen mitä pystytte ja ilmoittakaa puutteista niin korjataan. WC-tilat tulee päivityksellä muuttopäivänä. Teillä taas olisi liikennemerkkejä paikkoihin mitä ei ole ja silloilta puuttuisi toinen kaista, joka tulee avajaispäivänä tai kun ehditään.

Kuulostaa naurettavalta mutta on peleissä arkea. Ja silti porukka ostaa ne pelit julkkarissa toivoen että ne on korjattu siihen mennessä.

Viimeksi kun kävin porin pelipisteessä niin tuli omistajan kanssa puhuttua pelien ja konsoleiden hinnoista.
Arvaapa mikä oli esim uuden call of dutyn sisäänostohinta? 70e, joten jos haluaa edes kympin voittoa niin pakko siihen on se 80e lätkäistä joten se ei ollut ottanut niitä hyllyyn ollenkaan ja muutenkin ottaa varsin nihkeästi uusia pelejä aivan samasta syystä.
Katetta niissä silti on ja siitä jonkinlaisena todisteena toiminee jo ero digin ja fyysisten hinnoissa. Vai mikä sen selittää että enemmän työtä, materiaalia jne. sisältävä versio on ollut käytännössä aina peleissä halvempi vaihtoehto?
 
Tottahan toki ottaa. Kirjoituksessasi taisivat kate ja tuotto niputtua turhan tiukasti yhteen. Perinteisesti katetuotto on ollut myyntituotto vähennettynä muuttuvilla kustannuksilla. Muuttuvat kustannukset ovat enemmän ja vähemmän kiinni myydyssä kappalemäärässä. Esimerkiksi kuljetuskustannuksia yms. joissain tilanteissa myös palkat. Käsite on vähän tapauskohtainen.

Kun katetuotosta vähennetään vielä kiinteät kustannukset päästään kiinni yrityksen tulokseen.

Eli myös esimerkkisi vähemmän suosittu peli on tuonut talolle katetta 100 000 kpl myynnillään, mutta katetuotto ei riitä kattamaan kiinteitä kustannuksia, jolloin jäätiin pakkaselle.
Myönnetään että oikaisin mutkia suoriksi, mutta väitän että viestini pointti pysyy siitä huolimatta. Ippe puhuu viestissään kuinka paljon katetta Activision ottaa 70 euron pyyntihinnallaan. Kuten sanot, sitä ei voi ihan samaan tapaan laskea kuin että jälleenmyyjä ostaa pelit 70e kappale ja myy 80e kappale. Ja tässä myös tuon ei suositun pelin esimerkki pätee, kun yksittäisen pelin hinta ja (myynti)kate voi olla jälleenmyyjälle ihan sama kuin Codin, kun taas julkaisijalle jotain ihan muuta.
 
Tiedän tunteen mutta esim. Ragnarökista en olisi maksanut silti 70-80 euroa.

En minäkään olisi maksanut. (Kuten en mistään muustakaan pelistä.) Ragnarökin hinnanalennusta oli tosin helppo odottaa, koska kyseessä on yksinpeli ilman ihmeempää uudelleenpeluuarvoa. Peli tulikin käytettynä ostettua 50 eurolla vain pari viikkoa julkaisun jälkeen.
 
Pelien hinnan alennukset (kuten myös nk. plussa-peleiksi) osuvat usein hyvin myös maksullisten DLC-pakettien julkaisujen kanssa hyvin yhteen.

Vaikka peliä myydään alennuksella, tai jaetaan kk-maksullisessa palvelussa "ilmaiseksi", niin tällä yleensä buustataan pelin pelaajakantaa, jotta voidaan myydä "tuotantotehokkaampaa" maksullista pelipakettia.
 
Katetta niissä silti on ja siitä jonkinlaisena todisteena toiminee jo ero digin ja fyysisten hinnoissa. Vai mikä sen selittää että enemmän työtä, materiaalia jne. sisältävä versio on ollut käytännössä aina peleissä halvempi vaihtoehto?
Vähän hiustenhalkomista, puhutaanko katteesta vai voitosta vai mistä. Jollekin bisnes-kontrollerille noilla voi olla kovastikin merkitystä, mutta jokaisen arvoketjussa mukana olevan toimijan kannalta tärkeää on että rahaa tulee sisään enemmän kuin sitä on mennyt ulos.

Mutta joka tapauksessa Ippe on oikeassa tuossa, että jopa digikaupassa jossain vaiheessa on järkevämpää myydä alennuksella, koska se viimeinenkin asiakkaalta tiristetty kymppi on enemmän kuin nolla euroa, jonka asiakkaalta saa, jos hän ei osta peliä. Markkinoinnissa käytetään termiä "long tail".

Taktinen kysymys tässä on se, että milloin kannattaa hinta pudottaa millekin tasolle, jotta saadaan liikevaihto maksimoitua.
 
Itse suhtaudun digipeleihin kahdesta vinkkelistä:
1) Paljonko kyseistä peliä pelaan ja kuinka usein (levynvaihtoruljanssi)
2) Paljonko on hintapreemio digipelillä vs. fyysinen peli sisältäen käytetyn myynnin (ja vaivan)

Kohdan 1) taustalla on erityisesti se, kuinka usein joudun pelilevyä vaihtamaan. Se on nimittäin erittäin ärsyttävää, kun olen muuten tottunut käyttämään suoratoistopalveluita. Esimerkiksi 40 tunnin yksinpeli hakataan läpi kuukaudessa ja se on siinä. Silloin levyversio on ok. Taas codiin voi upota muutama sata tuntia parin vuoden aikana, jolloin toistuva levyn vaihtelu alkaisi ärsyttämään suuresti.

Hintapreemio vaikuttaa digipelin ostamiseen. Jos ero fyysiseen on pieni, ostan digin joka kerta. Nettipeleissä jälleenmyyntiarvo on yleensä kovin pieni ja kun samalla käyttö kohdistuu pitkälle ajalle, niin olen päätynyt ostamaan codit diginä. Sitten taas AC/UC/GoW-tyyppiset pelit olen ostanut fyysisinä, kun kuukauden pelaamisen kustannukseksi voi jäädä vain 10-20 euroa myynnin jälkeen. Pelejä en kerää, joten edellä mainitut ohjaavat eniten ostamistani. Myöskään muovikotelot eivät houkuta muutenkaan.

God of War Ragnarokin olin aikonut ostaa käytettynä, mutta kun sain ostettua PS5:n kylkiäisenä tulleen latauskoodin alta 30€, lipsuin periaatteistani. Hintaero fyysiseen olisi jäänyt jälleenmyynnin jälkeenkin niin pieneksi, että vaivaton digiversio voitti. Taas The Last of Us part II alta 10 euron hinnalla pisti minut ostamaan fyysisen kappaleen.

Edelleen olisin kiinnostunut digiversion, jolla olisi esim. 3kk/6kk/12kk peliaika eli kyseessä olisi vuokrapeli (toimisi yksinpeleissä loistavasti ja esim. codissakin voisi minulle vuosi riittää). Toki hinnan tulisi olla selvästi alle fyysisen kappaleen (ja luonnollisesti digiversion) hinnan julkaisuhetkellä. Uskoisin, että voisin ostaa vaikkapa seuraavan AC:n julkaisusta 39,90€ hintaan puolen vuoden peliajalla.
 
Sama täällä. Keräily on aina ollut osa peliharrastusta, vaikka pääpaino onkin itse pelaamisessa. Jos levyasemat katoavat täytyy itsekin arvioida omaa harrastusta uudelleen, mutta koska pääpaino on pelaamisessa, niin tuskin se mihinkään loppuisi. Lähinnä digitaalisuus vaikuttaisi omalla kohdalla ostokäyttäytymiseen. Pelejä tulisi ostettua harvemmin ja odotettua alennuksia entistä kiivaammin. Tietysti tässä on ajan saatossa haalittu niin paljon pelejä hyllyyn, että eipä sitä uusia tarvitsisi ostaa enää koskaan ja silti ei loppuisi pelattava kesken. :D


Sepä tämän keskustelun juuri kirvoitti, kun tilastojen mukaan kysyntä fyysiselle ei ole kovin suurta. Prosentit on vahvasti digin suuntaan. Mielestäni fyysisellä on paikkansa jopa silloin, vaikka se toimisi vain pelin lataamiseen oikeuttavana avaimena, kun tässäkin tapauksessa sillä on jälleenmyyntiarvoa ja silloinkin se takaa kilpailua kivijalkapelikauppojen välillä. Toki parempi jos koko peli löytyy datana suoraan levyltä. Kuten mainitset, niin kehittäjätkin ovat jo pidempään tehneet pelejä niin, että ne eivät välttämättä ole julkaisussa "valmiita". Day one patch on enemmän sääntö kuin poikkeus. Näin ollen se levylle painettu peli, vaikka olisikin pelattavissa, on monesti tavalla tai toisella rampa ilman päivityksiä.

Mitä tulee DVD:hin, niin myynnissä niitä vielä on, mutta kovasti ovat markettien leffahyllyt kutistumaan päin. Eikä siis pelkästään DVD-levyjen osalta, vaan ylipäätään. Ainakin omassa lähiprismassa se on niin että pelaaminen on tuotu eteen ja keskelle, kun taas leffat on sysätty johonkin tekniikka-osaston kauimmaiseen nurkkaan. Tämän lisäksi hyllytila on tosiaan pienentynyt selvästi viimeisten vuosien aikana.

Toi on kyl totta, aikoinaan vielä kun oli Anttila niin siinä oli leffakorit ja hyllyt pullollaan niin uutuksia kun tarjouksia tyyliin "osta kympillä 5" josta tulikin aina hamstrattua korillinen leffoja himaan katseltavaks, aikaa ennen netflixiä suomessa. Sekä kaikki muutkin cittarista prismaan hyllyt täynnä leffoja ym, nykyään siel on joku onneton koju jossain nurkassa jossa kukaan ei käy ja valikoima sen mukainen. Siihen vaikuttaa mikäs muu kun nämä netflixit ym, kun porukka ei enää ostelee leffoja, itse kuulun myös näihin. Viimeinen leffa minkä ostin oli Batman blu raylle.

Tätä vauhtia kun alkaa peleihinki ilmestymään kaikkia suoratoistopalveluja, digikaupat kukoistaa niin peleissä voidaan nähdä sama kohtalo. En silti usko että ehkä näin rajusti ihan lähitulevaisuudessa.
 
Myönnetään että oikaisin mutkia suoriksi, mutta väitän että viestini pointti pysyy siitä huolimatta. Ippe puhuu viestissään kuinka paljon katetta Activision ottaa 70 euron pyyntihinnallaan. Kuten sanot, sitä ei voi ihan samaan tapaan laskea kuin että jälleenmyyjä ostaa pelit 70e kappale ja myy 80e kappale. Ja tässä myös tuon ei suositun pelin esimerkki pätee, kun yksittäisen pelin hinta ja (myynti)kate voi olla jälleenmyyjälle ihan sama kuin Codin, kun taas julkaisijalle jotain ihan muuta.
Myönnetään, saatoin pudota kärryiltä pointtisi suhteen. Eikä kyllä vieläkään nappaa :D

Oma pointtini koski kate sanaa, jonka käyttö on kuitenkin aikalailla vakiintunutta. Eli @Ippenator alkuperäinen pointti:
"Mutta mitä luulet, ottaako Activision Blizzard kunnon katteen tuosta 70 euron ulosmyyntihinnastaan?"
pitää mielestäni täysin paikkansa. Activision repii CoD:illa sekä mielettömät katteet että tuotot.

Ja tässä myös tuon ei suositun pelin esimerkki pätee, kun yksittäisen pelin hinta ja (myynti)kate voi olla jälleenmyyjälle ihan sama kuin Codin, kun taas julkaisijalle jotain ihan muuta.
Nyt hukkasit minut tässäkin. Kivijalka voi tienata saman CoD:illa tai esimerkkisi pelillä. Toisaalta voi tienata myös erilailla. Esimerkki pelin kate voi olla julkaisijalle eri tai sama kuin CoDilla, riippumatta myyntimääristä.
 
SIinä vaiheessa kun pelien ainoa myyntikanava on konsoleiden omat kauppapaikat, ei paineita alennuksille tai tarjouksille juurikaan ole, kun kilpailu puuttuu.

Backlogissa toki löytyy itseltänikin sen parikymmentä peliä, mutta jokainen pelaaja tietää sen tilanteen, jossa se kauan odotettu peli on pakko päästä ostamaan mahdollisimman nopeasti julkaisupäivästä, vaikka kotoa löytyisi hyllymetreittäin pelattavaa.
Jotenkin tuossa epätodellisessa tilanteessa (koska edelleen fyysinen vissiin on edelleen suosiossa ja tuskin katoamassa pitkään aikaan mihinkään) en näe että alet loppuu siihen. Toki ei sitä kukaan voi ennustaa tietenkään. Mutta oli esimerkiksi PC:llä vuosia Steam ylivoimainen kauppapaikka ja onhan siellä iso juttu nuo alet.

No, jokaisen oma asia tietenkin mutta itsellä ne must pelit jotka ostan heti niin niitä tulee hyvin harvoin. Silloin voin helposti maksaa täyden hinnan. Toki nykyään ei sellaista ole, kun jokainen peli on epävarma, että julkaistaanko minkälaisessa kunnossa..
 
Kun lukee näitä kommentteja, niin joistakin tulee sellainen fiilis kuin et olisi peliharrastaja jos et osta pelejä fyysisenä. Onko se niin? Itse myin melkein kaikki fyysiset pelit pois (samoin elokuvat) kun tajusin että ne vievät vain tilaa eikä niitä saa täältä mukaansa kun lähtee täältä menemään. Silti miellän itseni peliharrastajaksi vaikka ne pelit tuppaavatkin olemaan digitaalisessa muodossa.
 
Kun lukee näitä kommentteja, niin joistakin tulee sellainen fiilis kuin et olisi peliharrastaja jos et osta pelejä fyysisenä. Onko se niin? Itse myin melkein kaikki fyysiset pelit pois (samoin elokuvat) kun tajusin että ne vievät vain tilaa eikä niitä saa täältä mukaansa kun lähtee täältä menemään. Silti miellän itseni peliharrastajaksi vaikka ne pelit tuppaavatkin olemaan digitaalisessa muodossa.
En ainakaan itse näin ajattele, vaikka fyysisiä pelejä suosinkin. Jokainen pelatkoon tavallaan. Tärkeintähän on se että ylipäätään pelaa. Tämä fyysinen vs. digi nyt ja jatkossa varmaan vaan herättää entistä enemmän keskustelua, kun vääjäämättä digin suuntaan ollaan menossa.

Siinä me fyysisiä suosivat sitten potkitaan kiukkuisena kiviä pitkin pihamaata ja muristaan itseksemme. :D
 
Kun lukee näitä kommentteja, niin joistakin tulee sellainen fiilis kuin et olisi peliharrastaja jos et osta pelejä fyysisenä. Onko se niin?
No ei helvetissä. Ite oon myös myynyt, luopunut, lahjoittanut fyysisiä pelejä pois melkein kaikki, minkä lisäksi pleikkarissa ei ole edes fyysistä asemaa. Mitä vähempi turhaa materiaalia sen parempi. Harvassa sitäpaitsi ovat pelit, mitä tulee pelaamaan uusiksi tai kiinnostaa käynnistää vielä vuosien päästä.
 
Kun lukee näitä kommentteja, niin joistakin tulee sellainen fiilis kuin et olisi peliharrastaja jos et osta pelejä fyysisenä. Onko se niin? Itse myin melkein kaikki fyysiset pelit pois (samoin elokuvat) kun tajusin että ne vievät vain tilaa eikä niitä saa täältä mukaansa kun lähtee täältä menemään. Silti miellän itseni peliharrastajaksi vaikka ne pelit tuppaavatkin olemaan digitaalisessa muodossa.

Ei suinkaan. Peliharrastaja on henkilö joka pelaa. Aivan sama missä muodossa. Itse miellän sen keräilyn ikäänkuin alalajiksi, joka on itselle mieluisaa puuhaa, vaikka se itse pelaaminen on toki pääasia.
 
Ylös Bottom