Mulla sama, jos joku kysyy monta peliä omistan niin jostain syystä lasken vain ne hyllyssä olevat fyysiset vaikka löytyy diginä kirjastosta lukuisia digipelejä, PS+ saamia pelejä en laske ollenkaan koska niitä ei omista, ne on vaan lainassa.
Ensinnäkin ne fyysiset on paljon mukavampi laskea. Vähän kuin oikeaa kirjaa on mukavampi lukea kuin jotain ruutua (en ole tosin niitä oikeita lukulaitteita kokeillut).
Minulla kuitenkin se pääjuttu on se, että vaikka koenkin tietty omistavani myös digipelini niin suuren osan niistä olen saanut jostain PS Plussan tai Games with Goldin kautta. En siis ole suurinta osaa niistä varsinaisesti koskaan hankkimalla hankkinut, joten ne ovat sellaista kamaa, mikä on vain jostain tullut. Ihan eri asia kuin harkittu ostos. Ei niitä jaksa sitten sinne kokoelmiinsa erikseen laskeakaan.
Ja sitten kun niitä kokoelmiaan joskus laskeskelee niin mukavampi näpätä kuvat peleistä kuin ottaa screenshot jostain listasta.
Kyllähän niitä digitaalisiaki voi laskee, mut tää on tämmöstä ainakin mulla että digipelejä en tunne omistavani vaikka ne omistaakin.
Samanlaista fiilistä mutta jotenkin niin että ne ei tunnu sillä tapaa niin tärkeiltä. Suurin osa kun on tullut "kaupanpäällisinä" eri palveluista tai sitten kun on ollut niin halvalla ja pitänyt sen vuoksi ostaa. Monet on jäänyt myös kokonaan pelaamatta tai kesken juuri saman asian vuoksi.
Fyysisellä mennään täälläkin. Digitaaliset pelit lasken toki mukaan kokoelmaan mutta tuntuvathan nuo vähän karvalakkimalleilta. Jotenkin etäisiltä..
Etäinen on hyvä sana myös minun kohdallani digipelejäni kuvaamaan. Ne on olemassa mutta ei niitä jaksa kauheasti edes selailla. Joskus kun katselee niin aina yllättyy että mitä siellä on ja että miksi siellä on tuo ja mistä se tuokin on tullut jne.
Joskus X360-aikaan oli enemmän aikaa (ja vähemmän pelejä tarjolla?) joten niitä ilmaisia ja alennuksesta ostettuja teoksia pelaili paljon enemmän mutta mitä kauemmin on eletty niin sitä vähemmän niille "jostain" kertyneille peleillä on jaksanut antaa huomiota.
Eikö moni pc-pelaajakin omaa tuhansia pelejä, joista vitsailevat että suurin osa pelaamatta ja osa saattaa ostaa pelejä useamman kerran kun ei muista että kokoelmissa on jo kyseinen peli jne. Minusta tuollainen kokoelma ei tunnu ns. omalta kun ei niitä hankintoja ole tehnyt sillä ajatuksella että tekee niillä varsinaisesti edes mitään. Enemmän sellaista "kun halvalla sain"-touhua, johon itsekin olen kyllä joskus syyllistynyt kun kaapeissa on kyllä varmaan kymmeniä avaamattomia pelikoteloita kun on vitosella saanut jotain, mikä ei varsinaisesti ole ikinä jaksanut kiinnostaa mutta "kun halvalla sai".
Toisaalta ne fyysiset "yhdentekevät ostokset" olen tainnut laskea kokoelmiin mukaan, joten kyllä minulla jonkinlainen "koroke" on silti fyysisille olemassa. Ehkä ne on siksi mielenkiintoisempia että niistä on usein joku tarina: "tämä oli Mustan Pörssin loppuunmyynnistä ja maksoi vitosen ja on yhä muoveissa" jne. Ei jossain "Steamin alet vuonna 2009 ja en ole käynnistänyt koskaan" ole oikein mitään samaa fiilistä.