Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maagiset
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En palaisi tähän muuten, koska olin jo unohtanut koko keskustelun, mutta tuoreimman Pelit-lehden sivulla 31 sanotaan Escape from Duckovia extraction shooteriksi, joten aloin miettimään, että onko täällä väitetty genremääritelmä sittenkin lähinnä mielipide. Duckovista puuttuu täysin muut pelaajat ja silti suomalainen pelilehti puhuu pelistä nimenomaan exctraction shooterina.

Nappaan siis takaisin tähän:

Tuohon genre hommaan ei oikeastaan ole isompaa lisättävää mutta ehkä tiivistäisin vielä, että peli on extraction shooter jos siitä löytyy nämä kolme asiaa: PvPvE, permadeath tms mikä se termi onkaan ja se itse extraction mekaniikka eli mennään kenttään ja koetetaan päästä sieltä hengissä ja ajallaan pois. Helldiversiin on otettu elementtejä extraction shootereista mutta se ei kuitenkaan lopulta ole extraction shooter.

Google AI-yhteenveto, mitä en toki itsekään pidän minään totuuden faktoina, listaa näin:

"An extraction shooter is a high-stakes video game subgenre blending tactical shooting with survival, where players enter a map (a "raid" or "run") to find loot and complete objectives, but must reach a specific extraction point to keep their gathered gear; dying before extraction means losing everything, creating intense player-versus-player-versus-environment (PvPvE) encounters focused on looting, survival, and strategic escape, exemplified by games like Escape from Tarkov, Hunt: Showdown, and Helldivers 2."

Sinänsä huvittava listaus koska lopussa mainitusta Helldivers 2:ta tuo mainittu PvPvE puuttuu. Esimerkkinäkin se kuitenkin on listattu:

Popular Examples
  • Escape from Tarkov (The genre's benchmark)
  • Hunt: Showdown (Focus on bounty hunting and unique atmosphere)
  • Helldivers 2 (Co-op focused with friendly fire and objective-based extraction)
  • The Cycle: Frontier Dark and Darker (Fantasy setting)
Muutenpa tuon tekoälyn summauksen voisi toki ohittaa AI-typeryyksinä mutta omakin järki sanoo että "extraction shooter" on nimensä mukaisesti "shootingia" ja "extractionia", mihin Helldivers 2 menee. Tätä ajatustani tukee myös tuo Pelit-lehden Duckov-arvostelu.

En siis itse kokisi että on noin välttämätön määritellä genre pilkuntarkasti. Minulle Helldivers 2 on yhä extraction shooter, koska minulle tuo genre on ampumista ja selviytymistä vetäytymiseen saakka.

Olen varmasti jossain muussakin yhteydessä kysynyt samaa, mutta kuka lopulta voi tai saa määrittää jonkin genren niin tarkkaan että voi sanoa että joku peli ei muka ole sitä tai tätä? Eikä siis sillä tapaa että "NHL on autopeli, nönnönnöö"-pöljyyttä vaan sitä, missä ainakin genren tärkeimmät elementit on pelissä olemassa oleellisessa osassa.

Noita voi sitten tarkentaa siten, että mistä on kyse: Helldivers on mielestäni extraction shooter ilman PvE:tä ja laajempaa loottia. Lootinkin suhteen itse silti koen että sitä siellä on mutta ymmärrän jos kokee että ne kolme eri tason materiaalia ei ehkä joidenkin mielestä ole sellaista loottia mitä sillä yleensä tarkoitetaan.

Ei ole tarkoitus tulla tässä sanomaan että "hähää, olin oikeassa", vaan enemmänkin että ei näitä genrerajoja nyt tarvitsisi näin tarkkaan alkaa nörtteilemään. Extraction shooter on ainakin minulle jonkinlainen ylätermi, jonka alle mahtuu niin Helldivers 2 kuin vaikka tuo mainittu Duckov.
 
En palaisi tähän muuten, koska olin jo unohtanut koko keskustelun, mutta tuoreimman Pelit-lehden sivulla 31 sanotaan Escape from Duckovia extraction shooteriksi, joten aloin miettimään, että onko täällä väitetty genremääritelmä sittenkin lähinnä mielipide. Duckovista puuttuu täysin muut pelaajat ja silti suomalainen pelilehti puhuu pelistä nimenomaan exctraction shooterina.

Nappaan siis takaisin tähän:



Google AI-yhteenveto, mitä en toki itsekään pidän minään totuuden faktoina, listaa näin:

"An extraction shooter is a high-stakes video game subgenre blending tactical shooting with survival, where players enter a map (a "raid" or "run") to find loot and complete objectives, but must reach a specific extraction point to keep their gathered gear; dying before extraction means losing everything, creating intense player-versus-player-versus-environment (PvPvE) encounters focused on looting, survival, and strategic escape, exemplified by games like Escape from Tarkov, Hunt: Showdown, and Helldivers 2."

Sinänsä huvittava listaus koska lopussa mainitusta Helldivers 2:ta tuo mainittu PvPvE puuttuu. Esimerkkinäkin se kuitenkin on listattu:

Popular Examples
  • Escape from Tarkov (The genre's benchmark)
  • Hunt: Showdown (Focus on bounty hunting and unique atmosphere)
  • Helldivers 2 (Co-op focused with friendly fire and objective-based extraction)
  • The Cycle: Frontier Dark and Darker (Fantasy setting)
Muutenpa tuon tekoälyn summauksen voisi toki ohittaa AI-typeryyksinä mutta omakin järki sanoo että "extraction shooter" on nimensä mukaisesti "shootingia" ja "extractionia", mihin Helldivers 2 menee. Tätä ajatustani tukee myös tuo Pelit-lehden Duckov-arvostelu.

En siis itse kokisi että on noin välttämätön määritellä genre pilkuntarkasti. Minulle Helldivers 2 on yhä extraction shooter, koska minulle tuo genre on ampumista ja selviytymistä vetäytymiseen saakka.

Olen varmasti jossain muussakin yhteydessä kysynyt samaa, mutta kuka lopulta voi tai saa määrittää jonkin genren niin tarkkaan että voi sanoa että joku peli ei muka ole sitä tai tätä? Eikä siis sillä tapaa että "NHL on autopeli, nönnönnöö"-pöljyyttä vaan sitä, missä ainakin genren tärkeimmät elementit on pelissä olemassa oleellisessa osassa.

Noita voi sitten tarkentaa siten, että mistä on kyse: Helldivers on mielestäni extraction shooter ilman PvE:tä ja laajempaa loottia. Lootinkin suhteen itse silti koen että sitä siellä on mutta ymmärrän jos kokee että ne kolme eri tason materiaalia ei ehkä joidenkin mielestä ole sellaista loottia mitä sillä yleensä tarkoitetaan.

Ei ole tarkoitus tulla tässä sanomaan että "hähää, olin oikeassa", vaan enemmänkin että ei näitä genrerajoja nyt tarvitsisi näin tarkkaan alkaa nörtteilemään. Extraction shooter on ainakin minulle jonkinlainen ylätermi, jonka alle mahtuu niin Helldivers 2 kuin vaikka tuo mainittu Duckov.
Ehkä tuon sekavuuden tekee sen juuri kuten sanoit että se mitä koitat viedä extractionii on niin kapea kun puhutaan kunnon extraction pelistä niin silloin nään että se lootin määrä pyörii tai siitä kapasiteetistä mitä voit viedä ulos eri itemejä ja aseita yms niin on 50-10000 määrässä.
 
Ehkä tuon sekavuuden tekee sen juuri kuten sanoit että se mitä koitat viedä extractionii on niin kapea kun puhutaan kunnon extraction pelistä niin silloin nään että se lootin määrä pyörii tai siitä kapasiteetistä mitä voit viedä ulos eri itemejä ja aseita yms niin on 50-10000 määrässä.
No minulle extraction shooteria pelatessa tärkeintä on ampua ja päästä elossa poistumaan. Se on minulle riittävästi että se on ns. extraction shooter. Ei näistä mielestäni tarvitse liian vaikeaa tai pilkuntarkkaa tehdä. Ilmeisesti Pelit-lehdessä ollaan samoilla linjoilla, ellei kyse ole sitten jonkinlaisesta kauheasta virheestä, jonka vuoksi tilaajamäärät laskevat (entisestään) ja lehti lopettaa. Tosin varmaan lopettaa muutenkin, niin kuin Pelaaja ja monet muut lehdet.
 
Olen lukenut/kuullut paljon syitä miksi jättää peli pelaamatta, mutta ensimmäisen kerran kuulen että yksi syy on se kuinka kolmannen persoonan kamerakuvakulma ei keskitä hahmoa keskelle ruutua. Tai että se on "nykyvillitys".
Nykyvillityksenä se kyllä näyttäytyy minulle. Minulla ei ole tämän lajityypin peleistä vallan suurta kokemusta, kun enemmän ovat kiinnostaneet metroidvaniat, tasohyppelyt, JRPG:t ja pakanrakennuspelit. Olen aiemmin kuitenkin pelannut esim. toimintapelejä Batman Arkham Asylum, Uncharted 3 ja Dark Souls III. Näissä ukkeli on ruudun keskellä, jolloin tuntuma on huomattavasti kivampi. Näistä poiketen nykyään lähes jokainen AAA-toimintapeli laittaa ukkelin vasempaan reunaan. Ei kiitos.
 
Nykyvillityksenä se kyllä näyttäytyy minulle. Minulla ei ole tämän lajityypin peleistä vallan suurta kokemusta, kun enemmän ovat kiinnostaneet metroidvaniat, tasohyppelyt, JRPG:t ja pakanrakennuspelit. Olen aiemmin kuitenkin pelannut esim. toimintapelejä Batman Arkham Asylum, Uncharted 3 ja Dark Souls III. Näissä ukkeli on ruudun keskellä, jolloin tuntuma on huomattavasti kivampi. Näistä poiketen nykyään lähes jokainen AAA-toimintapeli laittaa ukkelin vasempaan reunaan. Ei kiitos.
Kyllä on pelistä tykkääminen pienestä kiinni :D No eipä se toki minulta ole pois jos noin naurettavan ”nykyvillityksen” takia missaa aivan upean pelin. Voi olla vain tyytyväinen, ettei itellä ole mitään noin pahoja mieltymysongelmia.
 
Minulla ei ole tämän lajityypin peleistä vallan suurta kokemusta, kun enemmän ovat kiinnostaneet metroidvaniat, tasohyppelyt, JRPG:t ja pakanrakennuspelit.
Tämähän sen kertoo, miksi tämä näyttäytyy "nykyvillityksenä". Over the shoulder löi läpi tasan 20v sitten RE4:n myötä, joten ei se vaan objektiivisesti katsottuna ole "nykyvillitys".

Olen aiemmin kuitenkin pelannut esim. toimintapelejä Batman Arkham Asylum, Uncharted 3
En ehkä ihan ymmärtänyt, että missä kohden tuo hahmon epäkeskeisyys on ongelma, kun Arkhamissa Batman on aika paljonkin ruudun vasemmassa reunassa. En enää Arkhamin ja Uncharted 3:n kameroista muista juurikaan, niin piti youtubesta tarkistaa ja Batmanissa näyttäisi olleen hyvin vahva oikean olan kamera kävellessä jne, mutta juostessa ja liitäessä se sitten keskittyi hahmon taakse. Unchartedissa taas oltiin hahmon takana keskellä kävellessä ja juostessa, mutta aseella tähdätessä kamera zoomasi oikealle olalle RE4-tyylisesti.

Batmanissa kamera sinänsä onkin kävellessä niin lähellä, että jos hahmo olisi keskellä, niin olisipahan hapokasta koittaa nähdä mitään. Tuo olalle viety kamera mahdollistaa sen, että voidaan olla lähempänä hahmoa ja näkymästä tulee ainakin omasta mielestäni immersiivisempi (vähemmän pelimäinen), kun ei katsotakaan kaikkea korkealta yläviistosta. Tarina- tai ammuskelupainoitteisiin peleihin sopii mielestäni oikein hyvin, kun taas esim. hack n slash -peleissä se luonnollisesti haittaa tekemistä. Kauhupeleissä muutenkin lähellä hahmoa oleminen ja näkökentän rajaaminen luo myös tunnelmaa.
 
Kyllä on pelistä tykkääminen pienestä kiinni :D No eipä se toki minulta ole pois jos noin naurettavan ”nykyvillityksen” takia missaa aivan upean pelin. Voi olla vain tyytyväinen, ettei itellä ole mitään noin pahoja mieltymysongelmia.
Ei se minultakaan ole pois, laadukasta pelattavaa riittää silti mielin määrin.

En myöskään sanonut, että se olisi ainoa syy. Ehkä suurin miinus on pelin pitkähkö kesto. Katsoin vähän gameplaytä, ja ei vaan kokonaisuutena jotenkin innostanut, ääninäyttely ja hahmot mukaan lukien.

Eikös uusimmissa God of Wareissa ukko oo vasemmassa reunassa? Silti parhaimpia pelejä mitä on tehty. Tai sit poikkeus vahvistaa säännön.
On vasemmassa, ja kesken jäi mokoma. Hahmon liikuttaminen tuntuu vain uskomattoman nihkeältä tuollaisissa peleissä.

Se Bathan Arkhamkin jäi muuten kesken.
 
Over the shoulder löi läpi tasan 20v sitten RE4:n myötä, joten ei se vaan objektiivisesti katsottuna ole "nykyvillitys".
Ja objektiivisesti katsottuna "over the shoulder" -pelejä julkaistaan silti nykyään huomattavasti enemmän kuin tuolloin, eikö?

näkymästä tulee ainakin omasta mielestäni immersiivisempi (vähemmän pelimäinen), kun ei katsotakaan kaikkea korkealta yläviistosta
Ha, nyt päästiin ytimeen! "Vähemmän pelimäinen". Päinvastaista etsin omilta peleiltäni - "enemmän pelimäistä". Pelaan pelejä, koska ne ovat pelimäisiä. Katson elokuvia, koska ne ovat elokuvamaisia. Pelit ovat kyllä immersiivisiä pelimäisinäkin. Varmasti tästä se nihkeä tuntumani johtuu. Mutta kuten todettu, nykyään ei ole pulaa etenkään indie-puolella minullekin mieluisista peleistä.
Nimenomaan sinulta se on pois jos laadukas peli jää aivan naurettavan asian takia pelaamatta. Mutta you do you! :D
Nimenomaan minulta se ei ole pois, kun peleihin käytettävä aika on joka tapauksessa rajallinen. Samalla ajalla voin pelata vielä parempia pelejä, kuten Silksongia ja Hades II:ta. En kuitenkaan ehtisi pelata kaikkia mahdollisia saatavilla olevia pelejä, joten mitäpä väliä mihin sen peliaikansa käyttää, jos vaan muita hyviä pelejä löytyy. Ja viime vuosina on löytynyt.
 
Ai nämä vuoren varmat vuoden pelit? Eiku niin joo! :D
En ymmärrä viestisi pointtia.
Kyllä on pelistä tykkääminen pienestä kiinni :D No eipä se toki minulta ole pois jos noin naurettavan ”nykyvillityksen” takia missaa aivan upean pelin. Voi olla vain tyytyväinen, ettei itellä ole mitään noin pahoja mieltymysongelmia.
Enpä ole yksin tämän mielipiteen kanssa. Googlen AI-yhteenvetokin toteaa: "If you're tired of the ubiquitous over-the-shoulder (OTS) perspective in third-person games, you're not alone; the industry feels saturated with it, leading to similar gameplay".

Näköjään foorumistien pitää vain kritisoida toisten mieltymyksiä yrittämättäkään ymmärtää niitä :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Nykyvillityksenä se kyllä näyttäytyy minulle. Minulla ei ole tämän lajityypin peleistä vallan suurta kokemusta, kun enemmän ovat kiinnostaneet metroidvaniat, tasohyppelyt, JRPG:t ja pakanrakennuspelit.
Expedition 33 on niin lähellä JRPG:tä kuin nyt Japanin ulkopuolelta tuleva peli voi olla. Sehän on ottanut ihan tekijänsä mukaan niistä vaikutteita. Siinä on vuoropohjainen taistelu sekä tunnepitoinen ja yllätyksellinen tarina. Jos hahmoiksi vaihtaisi piikkitukkaiset karikatyyrit tämä menisi ihan sokkona JRPG:stä.
 
Näköjään foorumistien pitää vain kritisoida toisten mieltymyksiä yrittämättäkään ymmärtää niitä :rolleyes:
Tämä on kyllä niin tätä päivää. Vänkätään ja vänkätään. Täällä on muutama erittäin raskas käyttäjä, jotka tätä harrastaa vissiin ihan huvikseen. Jos teksti on vähänkin "epäselvästi" kirjoitettu, niin siitä lähtee semmonen romaani, että huhhuh. Ihan kuin kyse olisi elämästä ja kuolemasta. Enkä nyt väitä, että sinun tekstisi olisi epäselvä, vaan ihan yleisesti. Täällä kyllä takerrutaan aivan käsittämättömiin asioihin välillä.

Jos joku ei pidä tietystä kuvakulmasta, niin ei kait siitä pidä vetää hernettä nenään. En minäkään pidä FPS-peleistä ollenkaan, ja varmasti on jäänyt muutama helmi pelaamatta. Voi ei.
 
Ai nämä vuoren varmat vuoden pelit? Eiku niin joo! :D
Mitä väliä sillä on mikä on vuoden peli ja mikä ei? Jos peli ei sovi omaan makuun, ei pelin voittamilla palkinnoilla ole yhtään mitään väliä.

Nuo God of Warit täällä mainittiin ja se ensimmäinen näistä uusistahan voitti vuoden peli palkinnon. Omaan makuun se oli suorastaan tylsistyttävä peli enkä ole vaivautunut jatko-osaa edes ostamaankaan. Mielummin sitä käyttää aikansa ja rahansa peleihin joista tykkää kuin suoltaa niitä "parhaisiin" peleihin joista ei tykkää.
 
Eikös uusimmissa God of Wareissa ukko oo vasemmassa reunassa? Silti parhaimpia pelejä mitä on tehty. Tai sit poikkeus vahvistaa säännön.
On, mutta eihän ne enää ole samoissa määrin hack n slash kuin mitä olivat Ascensioniin asti. Ovat menneet selvästi action adventure -suuntaan. Esim. Ninja Gaidenit ovat nyky-GoWeista jo todella kaukana. En tosin ole pelannut tuota 2018-julkaisua sitten vuoden 2019, enkä silloinkaan läpi asti (vaikka tykkäsin kyllä kovasti ja nyt 2026 se on listalla kärkipäässä kun sain Kreikka-saagan pelattua) ja Ragnarök on täysin kokematta.

Ja objektiivisesti katsottuna "over the shoulder" -pelejä julkaistaan silti nykyään huomattavasti enemmän kuin tuolloin, eikö?
Ehdottomasti. Kuitenkin nähdäkseni tuosta (RE4, 2005) lähtien yhä useampi toimintaseikkailu ja myös kauhupelit ovat ottaneet tämän käyttöönsä, enkä kyllä näe, että se olisi muuttumassa. Eli ei siis ole nykyvillitys, vaan se on ollut enemmän tai vähemmän standardi jo pitemmän aikaa, ja jatkunee sellaisena. Se on tietty makuasia mistä tykkää, eikä siinä mitään, sanavalinta vain pisti silmään.

Ha, nyt päästiin ytimeen! "Vähemmän pelimäinen". Päinvastaista etsin omilta peleiltäni - "enemmän pelimäistä". Pelaan pelejä, koska ne ovat pelimäisiä. Katson elokuvia, koska ne ovat elokuvamaisia. Pelit ovat kyllä immersiivisiä pelimäisinäkin. Varmasti tästä se nihkeä tuntumani johtuu. Mutta kuten todettu, nykyään ei ole pulaa etenkään indie-puolella minullekin mieluisista peleistä.
Tuohan se syy voi hyvin olla ja onhan se kieltämättä todella yleinen nykyään, vähän kuin Sonyn tarinavetoiset toimintaseikkailut ovat tässä viimeiset 10-15 v(?) olleet myös. Se on ihan totta, että pelimäinenkin peli voi olla hyvin immersiivinen. En myöskään missään vaiheessa sanonut, että pitäisi tykätä ei-pelimäisistä peleistä, jos sellaisen kuvan viestistäni sait. Pelasin tänä vuonna GoW 1-3 läpi ja ne kaikki olivat keskitetyllä kameralla ja erittäin pelimäisiä. Tykkäsin. Minulle vain se oikealla olalla oleva kamera luo immersiota peleissä, jotka ovat keskimääräistä enemmän realismiin pyrkiviä ja etenkin kauhupeleissä se henkilökohtaisesti toimii, vaikka kaiholla tuleekin muisteltua vanhojen Silent Hillien fiksattuja kamerakuvakulmia.

Muutenkin pelaan niin monenlaisia pelejä, että en elokuvia erityisesti nykyään edes kaipaa, vaikka tuli niitä ennen käytyä leffafestareillakin katsomassa. Ei silti mitään elokuvilta pois, hieno viihteen ja/tai taiteen muoto sekin ja moni elokuva on kyllä vaikutuksen minuunkin tehnyt.

Yksilöt kaipaavat peleiltä erilaisia ominaisuuksia ja onneksi valinnanvapautta on vielä nykyäänkin, etenkin indie-pelien saralla. Isojen budjettien pelien puolesta taas näkymät eivät mielestäni ole läheskään niin hyvät tulevaisuutta ajatellen, mutta se on sitten oma aiheensa se.
 
etenkin kauhupeleissä se henkilökohtaisesti toimii, vaikka kaiholla tuleekin muisteltua vanhojen Silent Hillien fiksattuja kamerakuvakulmia.
Mikäli tuota tulee kovasti ikävä, niin suosittelen tutustumaan Tormented Souls -peleihin. Niitä on kaksi ja mitä nyt ensimmäistä pelannut niin on kyllä niin sitä perinteistä menoa että. Ei mikään täydellinen peli toki kun tuotantoarvot on mitä on mutta itse olen kyllä tempautunut pelin pauloihin aika täysillä.
 
Mikäli tuota tulee kovasti ikävä, niin suosittelen tutustumaan Tormented Souls -peleihin. Niitä on kaksi ja mitä nyt ensimmäistä pelannut niin on kyllä niin sitä perinteistä menoa että. Ei mikään täydellinen peli toki kun tuotantoarvot on mitä on mutta itse olen kyllä tempautunut pelin pauloihin aika täysillä.
Kiitos suosituksesta, joskus tuo sarja on tullut vastaan, mutta en ole sitten uskaltanut hankkia, kun olen pikaisella googlauksella ajatellut, että ainakin ykkönen voisi olla liian vaikea. Mutta mitä nyt lueskelin taas lisää, niin eiköhän se menisi, vaikka tallennuksia onkin rajallinen määrä. Eka osa olisikin kivassa alessa ainakin pleikalla, joten taidanpa lisätä backlogiin :D
 
Ekassa tormented soulsissa saa myös aika alussa avattua naulapyssyn joka on pelin paras ase ja tarkoitettu lähinnä new game+ vetäisyyn.
Ekan kerran kun luin ohjeet tuon avaamiseen niin luulin sitä vitsiksi sillä siinä piti muistaakseni kiertää joku patsas kolme kertaa ja katsoa jotain tiettyä taulua ja muuta yhtä naurettavaa.
Tuo on se ainoa syy miksi uskaltauduin tuon ostamaan joten toivottavasti tuo sitten myös toimii :D
 
Nuo God of Warit täällä mainittiin ja se ensimmäinen näistä uusistahan voitti vuoden peli palkinnon. Omaan makuun se oli suorastaan tylsistyttävä peli enkä ole vaivautunut jatko-osaa edes ostamaankaan.
Siis täähän on elämää suurempi eeppinen norse-seikkailu, mitä paremmaksi on lähes mahdotonta pistää. Erittäin hyvä isä-poika tarina, täydellinen combat eeppisine taisteluineen, graffat 10/10, Kratoksen mahtava parta ja ääni, järven tutkiminen erittäin hauskaa, Sindri, Brok, Mimir, Ragnarökissä ne vielä monipuolisti taistelua rankalla kädellä + Ragnarökin helvetin hyvät esteettömyysasetukset - mitä kukaan ei huomioi. Huhhuh! :)

Kaikki kehuu KCD2:sta ja BG3:sta ja mun mielestä tylsiä pelejä, jotka vaan tuhlaavat pelaajan arvokasta aikaa.
 
Ylös Bottom