Pelien hinnoista

[JLunen]

Hieno kommentti Jlunenilta, nostan hattua. Sen verran huomauttaisin kuitenkin, että ruuan hinta on noussut suhteessa enemmän kuin yleinen inflaatiotaso ja nähdäkseni pelien hinta taas hieman vähemmän tai saman verran kuin yleinen inflaatiotaso. Pelien hinta suhteessa muihin tuotteisiin on siis laskenut.

Nöyrät kiitokset. Joo, hyvä huomio, ruoka on kallistunut etenkin tällä vuosikymmenellä ihan reilusti. Koitin vain ottaa jotain esimerkkiä, johon kaikki voisivat samaistua tarkastamatta sen kummemmin sen paikkansa pitävyyttä. Polttoaineen hinta kävi myös mielessä, mutta sekin on elänyt etenkin tällä vuosikymmenellä aika villisti.

En ole katsonut, että mikä se uusien AAA-pelien keskihinta tosiaan tällä hetkellä voisi olla, uskoisin itsekin sen nousseen inflaatiota hitaammin, koska se keskihinta lienee kuitenkin selvästi alle 80 € vielä toistaiseksi.

Edit: niin ja kaikille polttoaineiden hinnat eivät tietysti ole kovin relevantteja kuin välillisesti korkeintaan, joten siinä mielessä ruoka on parempi.

 

[IlpoNuokko]

Kuten täällä on jo aiemmin sanottu: totta kai inflaatio ym. tarkoittaa, että erinäisten hyödykkeiden hinta nousee vuosien myötä. Samaa pätee tietenkin peleihin. Uuden sukupolven konsolipelin perusversion hinta voi Suomessa olla jopa 80 euroa ja sillä sipuli. Suhteessa hintataso on siis kutakuinkin sama kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Pelien hinnat eivät ole varmasti jatkossakaan tipahtamassa entiselle tasolleen. Seuraava "uusi normaali" tullee olemaan 90 €. Tästä huolimatta ennen vanhaan pelit saattoivat maksaa suhteessa jopa enemmän.

Mennäänpä ajassa reilut 30 vuotta taaksepäin. Äidiltä joululahjaksi vuonna 1994 kinuamani Mortal Kombat II (SNES) maksoi 600-700 markkaa. Nykyrahassa siis vähemmän maltillisesti 170-200 €. En edelleenkään ymmärrä mistä yksinhuoltajaäitini taikoi rahat tuohon.

Kaivelin lisäksi mielenkiinnosta omia ostoksia vuosien varrelta:

2004                                     [2025]
GTA: San Andreas        (PS2) 59,00 € -> 87,36 €

2007
TLoZ: Twilight Princess (Wii) 64,95 € -> 91,41 €

2009
Fight Night Round 4     (PS3) 69,90 € -> 94,53 €

2013
Call of Duty: Ghosts    (PS4) 64,95 € -> 80,39 €

Aihetta sivuten: Playstation 3 -konsoli maksoi julkaisussa (2007) muistaakseni 650-700 € eli nykyrahassa vajaat tuhat euroa. Melkoinen hinta! Jäin itse tuolloin odottelemaan "edullista" 40 Gb -versiota (479 € -> 674 €).

Kyllä minä sanoisin, että pelaaminen on varsin edullista harrastamista esimerkiksi 90-lukuun ja jopa 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen verrattaessa. 90-luvulla vielä bonuksena paha lama vaikutti kansan ostovoimaan todella merkittävästi.

Pelaaminenhan ei ole varsinaisesti mikään ihmisen perustarpeen tyydytys. Silläkin tavalla ajateltuna tämä ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Voinee siis tavallaan puhua jopa luksusharrastuksesta.

 

[shamaniac]

Kuten täällä on jo aiemmin sanottu: totta kai inflaatio ym. tarkoittaa, että erinäisten hyödykkeiden hinta nousee vuosien myötä. Samaa pätee tietenkin peleihin. Uuden sukupolven konsolipelin perusversion hinta voi Suomessa olla jopa 80 euroa ja sillä sipuli. Suhteessa hintataso on siis kutakuinkin sama kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Pelien hinnat eivät ole varmasti jatkossakaan tipahtamassa entiselle tasolleen. Seuraava "uusi normaali" tullee olemaan 90 €. Tästä huolimatta ennen vanhaan pelit saattoivat maksaa suhteessa jopa enemmän.

Mennäänpä ajassa reilut 30 vuotta taaksepäin. Äidiltä joululahjaksi vuonna 1994 kinuamani Mortal Kombat II (SNES) maksoi 600-700 markkaa. Nykyrahassa siis vähemmän maltillisesti 170-200 €. En edelleenkään ymmärrä mistä yksinhuoltajaäitini taikoi rahat tuohon.

Kaivelin lisäksi mielenkiinnosta omia ostoksia vuosien varrelta:

2004                                     [2025]
GTA: San Andreas        (PS2) 59,00 € -> 87,36 €

2007
TLoZ: Twilight Princess (Wii) 64,95 € -> 91,41 €

2009
Fight Night Round 4     (PS3) 69,90 € -> 94,53 €

2013
Call of Duty: Ghosts    (PS4) 64,95 € -> 80,39 €

Aihetta sivuten: Playstation 3 -konsoli maksoi julkaisussa (2007) muistaakseni 650-700 € eli nykyrahassa vajaat tuhat euroa. Melkoinen hinta! Jäin itse tuolloin odottelemaan "edullista" 40 Gb -versiota (479 € -> 674 €).

Kyllä minä sanoisin, että pelaaminen on varsin edullista harrastamista esimerkiksi 90-lukuun ja jopa 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen verrattaessa. 90-luvulla vielä bonuksena paha lama vaikutti kansan ostovoimaan todella merkittävästi.

Pelaaminenhan ei ole varsinaisesti mikään ihmisen perustarpeen tyydytys. Silläkin tavalla ajateltuna tämä ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Voinee siis tavallaan puhua jopa luksusharrastuksesta.

Hauskasti itsellä jäi juuri PS2 ja PS3 aikakaudet välistä ja aloitin pelaamisen itse rahoittamalla vasta X360-ajalla. Näitä aiemmat oli sponsored by parents. PS2 oli varattu julkaisussa mutta äiti perui koska maksoi kuulemma niin paljon. Itse jätin taas PS3:n ostamatta koska ihan helvetin kallis ja koko konsolipelaaminen olisi jäänyt ellei pikkuveli olisi tutustuttanut X360:een ja mm. Gears of Wareihin.

---

Mutta miksi aina revitään joku kohta X ajasta, jolloin on ollut kallista? Itse muistan nimenomaan tuon X360-ajan, jonka koen monellakin tapaa pelaamisen kulta-aikana. Oli vielä kaksi tahoa, joilla oli oikeasti yksinoikeuksia ja loistavaa pelattavaa. Oli GameStop. Oli Ahvenanmaa.

Ja sitten usein myös unohdetaan vertailuista parit seikat, mitkä tosin nyt oli ainakin kertaalleen nostettu esiin: pelikasetit oli kalliimpia valmiistaa kuin levyt ja harrastajia eli ostajia oli vähemmän. Nykyään peliteollisuus on helvetin paljon isompi, joten ostajia on enemmän, levyjen teko halvempaa kuin kasettien ja diginä ei tule mitään (fyysisen) valmistuskuluja.

Toki samalla budjetit peleissä on nousseet ihan naurettaviksi.

Siinäkö nouskoot hinnat vaikka 100 euroon. Minä maksan sitten entistäkin vähemmän, siis varsinkin jos fyysinen huononee ja vähenee vielä nykyisestään, kuten varmasti tekee. Nytkin pelattavaa niin paljon että jos nyt alkaisin backlogia vain pelaamaan niin olisi varmaan ne ekat 100 euron pelit pudonneet puoleen hintaan. Ei tule olemaan siinä mielessä ongelma ettäkö ei keksisi tekemistä hinnan laskemista odotellessa. Ja kun ei onneksi ole mitään isompia FOMOja pelien "relevanttiudesta" tai vastaavista, niin pystyy ihan hyvin pelaamaan pelit vaikka kymmeniäkin vuosia myöhemmin, kuten monesti on tehnytkin ohi menneiden teosten osalta. Siitä tulikin mieleen, että siinä kohtaa olisi myös oiva tilaisuus hankkia kaikki viimeisetkin ohimenneet teokset pelaukseen.

En väitä etteikö pelaaminen voisi olla halpaa kun ottaa vertailuun sitä ja tätä sekä huomioi inflaatiot ja ostovoimat mutta käytännön kannalta itse katselen vain sitä hintalappu. En maksa yli 80 euroa pelistä. Piste. Tuokin oli joskus varmaan "en maksa yli 70 euroa pelistä", joten sekin raja on siirtynyt, eli vaikka olen asian kanssa jääräpää, niin en silti ole asiaa täysin kiveen hakannut. Mutta aina se täyden hinnan maksaminen on ollut totta vain poikkeustapauksissa. Täysiä hintoja maksoin tasaiseen tahtiin vain silloin kun pelit oli maksimissaankin sen 60 euroa, tai siis tarkemmin sanoen "59,95" tms.

 

[Keissi]

Paljon PS3 PS2 tuella ja 500GB SSD:llä?

 

[Remeded]

Paljon PS3 PS2 tuella ja 500GB SSD:llä?

Näin äkkiseltään hatusta heitetty veikkaus, 500€ helposti.

 

[jryi]

Ahneus on usein elinehto. Jos ei tule voittoa, ei tule pelejäkään. Ikävästi siinä on innokkaimmat ja varakkaimmat ostajat yleensä valaan roolissa.

Tavallaan hyväksyn tällaisen hinnoittelun. Videopeleissähän valmistajan marginaalikustannus (eli se kustannus, joka tulee siitä että valmistaa "vielä yhden kappaleen") lähentelee nollaa, varsinkin digitaalisessa kaupassa. Tällöin julkaisijan intresseissä on myydä mahdollisimman monta kappaletta maksimoiden myyntihinta elinkaaren kussakin vaiheessa. Jos joku on valmis maksamaan pelistä vaikka 150€, niin on ihan ymmärrettävää, että tälle jollekulle tarjotaan mahdollisuus luopua tuollaisesta rahakasasta.

Jos hinta jäisi pysyvästi tuonne puolentoista sadan hujakoille, niin sitten tietysti harmittaisi, mutta kun personoidun hinnoittelun toisessa päässä on mahdollisuus pudottaa hinta haluttaessa vakka yhteen euroon. Tärkeintä on saada nyhdettyä se viimeinenkin penni jokaiselta, joka on valmis jotain maksamaan.

Sanon taas kerran tämän, että en osta pelejä nykyään uutena, enkä kovin vanhanakaan, jos hinta ei ole laskenut tarpeeksi. En kärsi FOMOsta, koska tiedän joko hinnan putoavan jonnekin 3-40 euroon tai pelin ilmestyvän jonnekin PSPlussaan. Ja jos kumpikaan ei tapahdu, niin vieläkään ei ole pelattava loppunut. Ghost of Yotein pelaaminen ei ole kuitenkaan mikään luovuttamaton ihmisoikeus.

 

[pelle]

Tuli äsken koettua iso innostuminen ja pettymys parin sekunnin sisään.
Selasin vpd:n ps2 peli listaa ja siellä oli resident evil: dead aim.
Sitten katsoin hieman oikealle ja näin 66e hinnan.
Edes sähköpostissa ollut vitosen alekoodi ei saa ostamaan tuolla hinnalla vaikka se mun mielestä on ihan oikeasti hyvä peli.

Mutta hei aina voi asiat olla vielä huonommin. Siellä on xboxin outrun coast to coast 201e.
Ja minä kun ajattelin, että mun maksama yli 40e ps2 versiosta oli jo kova hinta.

 

[m_vierimaa]

Ensimmäinen pelikonsolini oli Mattel Intellivision. Muistelen että pelit maksoivat tuolloin noin 600 mk sille, rahanarvomuuntimella tuo vastaisi tänä päivänä noin 300€. Ilmankos vanhempani olivat varsin tuohtuneita pelien hinnoista. Jokainen voi käydä youtubesta katsomassa miltä näytti senaikainen rpg-superpeli Dungeons & Dragons: Treasures of Tarmin.

Tuolloin ei ollut edes piratismia. Konsolipuolella siis, tokihan monilta löytyi kotimikro ja sen kasettikopiopelit. 90-luvun lopulla taas ei ollut temppu eikä mikään asennuttaa playstationiin modi-piiri ja hakea ne psx-pelit vaikkapa Mustamäen torilta.

Kyllä silti työssäkäyvänäkin tuo 80€ hinta tuntuu isolta. Tosin se pätee vain niihin peleihin, jotka olisi pakko saada heti. Itselläni on backlogia jotain 1000 peliä (kirjaimellisesti) joten maltan kyllä odotella vaikkapa indiana jonesin hinnan tippumista, ja tällä hetkellä sen saa jo 40€ pintaan joka on huomattavasti kohtuullisempi pyyntö.

Ehkä hintaan vaikuttaa sekin että pelit kilpailevat ajanvietteenä kaiken muunkin kanssa, joten pelien hinnan nousu näkyy jos jossain muussa harrastuksessa hinta ei nouse samalla tavalla. Väittäisin silti että pelaaminen, jopa PC-pelaaminen, on yksi halvimpia harrastuksia näin aikuisiällä.

 

[Doctor Pepper]

Lukeminen on halpaa, jos ei osta jotain ensipainoksia vuoden 1642 Raamatusta. Kaikkeen saa käytettyä rahaa mutta kyllä aika moni asia on ihan ilmaistakin, kuten vaikka kävely lähimetsässä. Nykyään tulee ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi niin paljon pelattavaa PC-puolelle, että on kyllä todella vaikeaa talousmielessä perustella jotain 80 euron konsolipeliä mutta toisaalta kaikki ei ole aina rahasta kiinni kuluttajalle. Pelintekijöille taas ne 80 euron ostajat ovat tällä hetkellä usein elinehto selviytymiselle.

 

[Pellaaja97]

Mulle tuo 80e on ehdoton maksimi. Mistään pelistä en ole valmis maksamaan enempää. Toki ymmärän että inflaatio nostanut kustannuksia ja laskenut rahan arvoa eli mikä maksoi vuonna 2004 59,90€ on nykyrahassa mitattuna paljon enemmän. Mutta onhan tässä tekniikkakin kehittynyt ja esim. jakelu on nykyään halvempaa (digi) ja varmasti pelien tekeminenkin helpompaa tekniikankehittymisen myötä.

Asia mitä jään kyllä historiasta kaipaamaan on tuo pelien julkaisusykli. Nykyään nää AAA-pelit on tälläisiä megaprojekteja, jotka kestää 4-8 vuotta. Toista se oli ennen kun esim. Mass Effect trilogian pelit julkaistiin viiden vuoden sisään (2007-2010-2012) tai vaikka ps3 uncharted pelit, jotka julkaistiin vuosina 2007-2009-2011. Näihin julkaisusykleihin ei enään kyllä AAA-pelien osalta päästä.

Eikö olisi parempaa bisnestä julkaista näitä pienemmän budjetin pelejä hieman pienemmällä hinnalla ja tiheämmässä julkaisusyklissä, kuin näitä nyky megaprojekteja, jotkaa maksaa vähintään 80e julkaisussa ja jonka tekemiseen on mennyt 6 vuotta aikaa.

 

[Jirza]

Mulla on periaate, että yli 50€ ei pelistä makseta kuin ääremmäisissä poikkeustapauksissa. Ja silti olen onnistunut kahmimaan kaikki itseäni kiinnostavat pelit suhteellisen nopeasti julkaisusta. Esim. tälläkin hetkellä on peluutuksessa melko tuore Ressa Requiem.

Toki tämä vaatii paljon tarjouksien kyttäämistä ja Torin penkomista, mutta toisaalta se on osa tätä harrastusta. Siitä saa jotain selittämätöntä mielihyvää, kun on onnistunut ostamaan jonkun uutuuden lähes puolet halvemmalla, mitä moni peleistään maksaa.

 

[m_vierimaa]

Jotenkin tämä meemi tuntuu (itsellekkin) osuvalta…