Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Baldur’s Gate 3

Päätin itsekkin ostaa tämän lauantaina, kun Starfield oli sen verran vaisu.

En ole ikinä pelannut tällaista ropea, joten päätin, että vedän ekan läpipeluun ihan suosiolla easyllä. Istuin varmaan lähemmäksi 1.5h hahmon luonnissa ihmetellen niitä vaihtoehtoja ja päädyin lopulta Drow rogueen. Taikoja, skillejä yms. on niin jumalaton määrä ettei tiedä mitä valitsisi. Testaillaan ja nautiskellaan tarinasta ja hahmoista.

Sunnuntaina ja maanantaina meni molempina 10h setit. Tiistaina arki taas kutsui. Koukuttaa ja pahasti, että odottaa jo viikonloppua, kun on taas aikaa pelailla.
 
Nyt kun on päässy vähän pidemmälle (ristus edelleen periaatteessa act1:ssä) niin onhan tää aika helvetin kova peli. Tarina on auennut hissuksiin, vieläkään ei oikein tiedä koko kuviota eikä yhtään tiedä, että kuka on oikeesti kuka, mitä motivaatoita yms. Mielenkiinnolla oottelen mitä edessä siintää.

Vastaan on tullut jo vanhoja tuttuja BG1 ja 2 ajoilta mikä on ollu hienoa.
 
Ei ole tullut vielä ainakaan luettua yhtään kriittistä arviota ps-versiosta. Päinvastoin, kaikki kehuvat version tasoa ja dial-wheel ratkaisua. Jotkut pelaavat ps-versiota jopa mieluummin kuin pc-versiota kun puhutaan hiirinäppis-kombosta vs ohjain., koska pitävät "jatkuvasta ohjauksesta" naksuttelun sijaan.

On se taivuttava ja hommattava peli sunnuntaina kunhan kotia pääsee. Ei oo jälleenmyyntiarvoa tai bugivapaata ja sulavan ruudunpäivityksen omaavaa peliä näin alkuun, mutta mitä sitten. Luultavasti itselle se peli elden ringin ohella viimeisen 10-20 vuoden ajalta.
 
Nyt kun on päässy vähän pidemmälle (ristus edelleen periaatteessa act1:ssä) niin onhan tää aika helvetin kova peli. Tarina on auennut hissuksiin, vieläkään ei oikein tiedä koko kuviota eikä yhtään tiedä, että kuka on oikeesti kuka, mitä motivaatoita yms. Mielenkiinnolla oottelen mitä edessä siintää.

Vastaan on tullut jo vanhoja tuttuja BG1 ja 2 ajoilta mikä on ollu hienoa.
Suositteletko pelaamaan ensin BG 1 ja 2, ennen kuin sitten lopulta aloittaa BG3? Jos tarina suoraan niistä jatkuu ja selkeitä viittauksia tarinassa ja hahmoissa noihin löytyy, niin silloin saattaisi olla omasta mielestäni järkevää nuo vanhat pelit ensin pelata.
Ei ole tullut vielä ainakaan luettua yhtään kriittistä arviota ps-versiosta. Päinvastoin, kaikki kehuvat version tasoa ja dial-wheel ratkaisua. Jotkut pelaavat ps-versiota jopa mieluummin kuin pc-versiota kun puhutaan hiirinäppis-kombosta vs ohjain., koska pitävät "jatkuvasta ohjauksesta" naksuttelun sijaan.

On se taivuttava ja hommattava peli sunnuntaina kunhan kotia pääsee. Ei oo jälleenmyyntiarvoa tai bugivapaata ja sulavan ruudunpäivityksen omaavaa peliä näin alkuun, mutta mitä sitten. Luultavasti itselle se peli elden ringin ohella viimeisen 10-20 vuoden ajalta.
Liha on heikko, ja tuli samaan sorruttua. Eikä peli diginä ollutkaan ”kuin” 70 euroa tällä hetkellä, joten periaatteena pitämäni 80 euron hintaan pelien ostamatta jättäminen ei tullutkaan tässä eteen. Jostain syystä luulin ensin, että pelin hinta olisi diginä julkkarissa 80 euroa. Onhan tuo 70 euroakin toki kallis hinta, mutta must have-peleissä näitä tulee välillä maksettua. Toki voi mennä aikaa ennen kuin pääsen tämän läpi pelaamaan, kun nyt on suurella innolla edelleen tullut pelattua Starfieldiä, ja mikäli sitten vielä ennen BG3:ea pelaankin vielä backlogista boxille löytyvät BG 1 ja 2.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole tullut vielä ainakaan luettua yhtään kriittistä arviota ps-versiosta. Päinvastoin, kaikki kehuvat version tasoa ja dial-wheel ratkaisua. Jotkut pelaavat ps-versiota jopa mieluummin kuin pc-versiota kun puhutaan hiirinäppis-kombosta vs ohjain., koska pitävät "jatkuvasta ohjauksesta" naksuttelun sijaan.

On se taivuttava ja hommattava peli sunnuntaina kunhan kotia pääsee. Ei oo jälleenmyyntiarvoa tai bugivapaata ja sulavan ruudunpäivityksen omaavaa peliä näin alkuun, mutta mitä sitten. Luultavasti itselle se peli elden ringin ohella viimeisen 10-20 vuoden ajalta.
On kyllä esimerkiksi Divinity Original Sin kakkoseen verrattuna äärimmäisen toimivat kontrollit, valikot ym. Ei kyllä ainakaan itselläni ole pahaa sanaa tähän mennessä sanottavaksi.

Ekat maistiaiset siis otettuna, ja tukkaan tulee odotetusti taisteluissa ja pihalla ollaan jälleen kerran kaikesta buildeista ym. Bugeja ei muuten ole näkynyt, paitsi toi tutoriaalien häviäminen. Ja sen takia varmaan pihalla ollaanki ku hetki meni ymmärtää taisteluissa kaikki nyanssit.

Munkilla lähdin liikkeelle, katsotaan mitä tästä tuleepi.
 
Suositteletko pelaamaan ensin BG 1 ja 2, ennen kuin sitten lopulta aloittaa BG3? Jos tarina suoraan niistä jatkuu ja selkeitä viittauksia tarinassa ja hahmoissa noihin löytyy, niin silloin saattaisi olla omasta mielestäni järkevää nuo vanhat pelit ensin pelata.

Liha on heikko, ja tuli samaan sorruttua. Eikä peli diginä ollutkaan ”kuin” 70 euroa tällä hetkellä, joten periaatteena pitämäni 80 euron hintaan pelien ostamatta jättäminen ei tullutkaan tässä eteen. Jostain syystä luulin ensin, että pelin hinta olisi diginä julkkarissa 80 euroa. Onhan tuo 70 euroakin toki kallis hinta, mutta must have-peleissä näitä tulee välillä maksettua. Toki voi mennä aikaa ennen kuin pääsen tämän läpi pelaamaan, kun nyt on suurella innolla edelleen tullut pelattua Starfieldiä, ja mikäli sitten vielä ennen BG3:ea pelaankin vielä backlogista boxille löytyvät BG 1 ja 2.
Ei ole mikään pakko niitä ekoja pelata, lähinnä tullu vastaan fan serviceä ihan muutaman hahmon kautta vasta, dnd maailman legendaarisia tyyppejä ja joitain pieniä lore-juttuja.

BG1/2 ja BG3 välillä on aikaa kulunut noin 100-120 vuotta, joten suoraa tarinallista jatkoa tämä ei ole ja ne kuviot on taputeltu. Hyvin pääset maailmaan sisään siis ilmankin noita aikaisempia
 
On kyllä esimerkiksi Divinity Original Sin kakkoseen verrattuna äärimmäisen toimivat kontrollit, valikot ym. Ei kyllä ainakaan itselläni ole pahaa sanaa tähän mennessä sanottavaksi.

Ekat maistiaiset siis otettuna, ja tukkaan tulee odotetusti taisteluissa ja pihalla ollaan jälleen kerran kaikesta buildeista ym. Bugeja ei muuten ole näkynyt, paitsi toi tutoriaalien häviäminen. Ja sen takia varmaan pihalla ollaanki ku hetki meni ymmärtää taisteluissa kaikki nyanssit.

Munkilla lähdin liikkeelle, katsotaan mitä tästä tuleepi.
Hienoa kuulla - itse pidin jo Divinity 2:n kontrolleista jne.

Vähän tuo munkki kiehtoisi itseäni myös. Mutta varmaan se musta haltia kera kahden miekan tulee taas luotua.

@Ippenator, briteissä taitaa olla n. £58, joten ei niin paha. Jokatapauksessa satoja tunteja huippuviihdettä tiedossa, joten kyllä tuon nyt tämän kerran sulattaa. Kaikki muut pelit on tullut ostettua jälkijunassa ja vaihdettua paikallisessa gamestopissa, joten kyllä sitä nyt voi tällä kertaa periaatteista vähän taipua.
 
Ensimmäiset 5 tuntia nyt takana. Ei mitään ymmärrystä pelistä tai mekaniikoista. Mutta pirun hauskaa tämä silti on.
Täysin samat tunnelmat. Tunti meni ihmetellessä hahmoeditoria, nelisen tuntia itse peliä. Peli tuntuu kyllä etenevän jouhevasti ja vaikka emmin ottaako helpoimman vaikeustason päätin kuitenkin lähteä sille normaalilla liikkeelle kokeilemaan. Yksi game over ruutu tuli matkalla vastaan, mutta autosave oli onneksi napannut juuri taistelun alkuun niin toisella yrittämällä meni sitten sekin kohta helposti läpi.

Tykkään kyllä kovasti ja aika tämän parissa kuluu kuin siivillä, millään ei olisi malttanut peliä pistää pois.

Kirjastosta varasin jo D&D sääntökirjan, pitää vähän tutustua aiheeseen tarkemmin… oi, olisipa vielä aika kun pelissä tuli mukana kunnon fyysinen manuaali, tässä se olisi ollut kyllä jo kirjan kokoinen.
 
Harkitsen vakavasti että ostaisin tämän, ehkä olen sitten hypen ja kehujen uhri. Mutta se mikä tässä kiehtoo on mulle täysin hyppy tuntemattomaan. En ole ennen mitään vastaavaa pelannut ja se että en tiedä pelistä mittään on ehkä suurin syy oppia uutta mutta saattaa olla myös riski etten tule tykkää.
 
Harkitsen vakavasti että ostaisin tämän, ehkä olen sitten hypen ja kehujen uhri. Mutta se mikä tässä kiehtoo on mulle täysin hyppy tuntemattomaan. En ole ennen mitään vastaavaa pelannut ja se että en tiedä pelistä mittään on ehkä suurin syy oppia uutta mutta saattaa olla myös riski etten tule tykkää.
Itsellä täysin sama pohdinta menossa ja alan kallistumaan siihen, että ostan tän. Toi vuoropohjainen taistelu systeemi on ollut iso punainen vaate aikoinaan, mutta oonhan mä oppinut tykkäämään parsakaalistakin.
 
Noh päätös on nyt tehty, peli viittä vaille asennettu konsoliin ja aamukaffet porisee. Katotaa oliko kallis virhe vai onnistunut diili. Veikkaan jälkimmäistä koska RPG, koska seikkailu, koska tosi kehuttu peli? Se selviä sitten...
Uskon, että olet tyytyväinen. Metacritic arvosteluissa suurin osa pelaajasta antaa tälle 10/10. Omalla kohdalla, en ole vastaavaa kokenut varmaan koskaan. Kaikki toimii ja käyttöliittymä on, kuin aina tälläistä käyttänyt. Edelleen 5/5
 
Balduria on tullut pelattua melko paljon, mutta kovin alussa vielä olen. Omat hahmot ovat melko lähellä tasoa 4 ja pelitunteihin nähden se on vaisu lukema, sillä loottihirmuna pengon joka paikan liiankin tarkkaan. Ulkoisesti tämä on kerrassaan upea, kontrolleja ei tarvitse miettiä joka hetki ja julkaisu vaikuttaa todella valmiilta. Se on hieman jarruttanut omaa etenemistä, että olen laittanut tulille oman privaattiseikkailun lisäksi pari muutakin tarinaa, mutta eri hahmoilla. Näissä molemmissa on pelikaveri mukana.

Sivumennen kuitenkin mainitsen, että vuoropohjainen taistelu oli se ratkaisevin kynnys, etten saanut tutusta pelikaverista seuraa Baldurin maailmaan. Kun esittelin maailmaa, toimintoja ja yhden taistelun pelinjaon kautta, ilmoille kajahti kommentti "onko tää täysin vuoropohjaista taistelua?". Moinen osoittautui niin pahaksi turn-offiksi, että peli ei kuulemma lähtisi edes alekorista mukaan.

Noh, eihän se kaikkien pala kakkua voi olla. Itsestäni on kiehtovaa tehdä valintoja kykyjen, liikkumisen ja ympäristön osalta taistelutilanteissa. Monesti on tullut kuokkaan, mutta tässäkin on oma kiehtovuutensa: täytyy osata arvioida oman ryhmän vahvuus ja palata "rikospaikalle" myöhemmin sen sijaan, että toivoisi aivan älytöntä noppatuuria ja saisi sen avulla kaadettua vaikkapa kolme muhkeaa ogrea tason 2 hahmoilla.

Se on toistaiseksi ilahduttanut eniten, että levelin nousun myötä parannukset seikkailijoihin ovat ilahduttavan merkittäviä. Tuntuu, että on saavuttanut paljon, vaikka tuli "vain yksi taso" lisää.
 
Jatkettiin eilen samalla neljän jampan porukalla, jolla aloitettiin viikonloppuna.

Ensimmäinen jännityksen aihe oli se, että miten saadaan kaikki sujahtamaan samoihin hahmoihin, joissa oltiin aloitettu, mutta tallennuksesta jatkaminen oli... noh, en sano että yksinkertaista, mutta se onnistui. Yhtenä komplikaationa tosin se, että porukan paladin (joka onnistui rikkomaan valansa ja muuttui oathbreakeriksi) joutui tekemään pidemmän päivän töissä ja pääsi liittymään joukkoon vähän myöhässä. Tallennus oli jostain kumman syystä jäänyt sellaiseen kohtaan, jossa tämä ex-paladin valitsi itsellensä pahaa perkkiä, joten minä pääsin sitten tekemään valinnan uudestaan. En saanut korjaavaa kritiikkiä.

Tällä paikalla olleella kolmikolla sitten testattiin, että miten eri puolilla karttaa pööpöily onnistuu. Jokainen veti vähän omaa show'tansa ja tietysti pikkuveljeni (IRL, pelissä ollaan ihan eri rotua) onnistui jotenkin vakuuttamaan jonkin puritaaniporukan siitä, että hän on paha pedofiili. No tappeluhan siitä tuli (jonka sankari hävisi yksinään samaan aikaan, kun itse olin toisaalla pelastamassa jotain pakolaisia). Gnome-maagi saatiin kuitenkin murrettua ulos tyrmästä ja samalla otettiin matkaan joku päätä aukova goblini. Tällä joukolla sitten yritettiin jotain luolastoa pitkin paeta, mutta taktisesti hyvin sijoitetut ansat viskasivat seurueen fiksuimmat (kröhöm) manan majoille ja jouduttiin turvautumaan tunnin vanhaan pelitallennukseen.

Peliä muuten kannattaa tallentaa useammin kuin kerran tunnissa.

Tässä koheltaessa sitten paladinikin (evp.) saapui paikalle ja päästiin oikeastaan samaan lähtöpisteeseen, jossa oltiin oltu jo aikaisemmin. Niinpä jatkoimme seikkailua.

Vähitellen tässä on ruvennut aukeamaan se, miten oikeasti vapaata tuo seikkailu voi olla. Joka kulman takana on uusia hahmoja, joilla on jotain omaa säätöä käynnissä ja mukaan voi lähteä tai olla lähtemättä. Kuka tahansa (ja siis ihan oikeasti vaikuttaa siltä, että ku-ka ta-han-sa) voi heittää henkensä täysin yllättäen, ja silti tarina jatkuu. Päiväkirjassa on jo useampi questi päättynyt saatesanoihin "X died". Se niistä sivujuonista. Ei siis kannata luottaa siihen, että mitä tahansa voi tehdä ja tärkeät sivuhahmot jatkavat menoaan vaikka sitten tikari kallon läpi iskettynä.

On kyllä ainutlaatuisen tuntuinen peli. En muista Divinityn tehneen samanlaista vaikutusta.
 
Balduria on tullut pelattua melko paljon, mutta kovin alussa vielä olen. Omat hahmot ovat melko lähellä tasoa 4 ja pelitunteihin nähden se on vaisu lukema, sillä loottihirmuna pengon joka paikan liiankin tarkkaan. Ulkoisesti tämä on kerrassaan upea, kontrolleja ei tarvitse miettiä joka hetki ja julkaisu vaikuttaa todella valmiilta. Se on hieman jarruttanut omaa etenemistä, että olen laittanut tulille oman privaattiseikkailun lisäksi pari muutakin tarinaa, mutta eri hahmoilla. Näissä molemmissa on pelikaveri mukana.

Sivumennen kuitenkin mainitsen, että vuoropohjainen taistelu oli se ratkaisevin kynnys, etten saanut tutusta pelikaverista seuraa Baldurin maailmaan. Kun esittelin maailmaa, toimintoja ja yhden taistelun pelinjaon kautta, ilmoille kajahti kommentti "onko tää täysin vuoropohjaista taistelua?". Moinen osoittautui niin pahaksi turn-offiksi, että peli ei kuulemma lähtisi edes alekorista mukaan.

Noh, eihän se kaikkien pala kakkua voi olla. Itsestäni on kiehtovaa tehdä valintoja kykyjen, liikkumisen ja ympäristön osalta taistelutilanteissa. Monesti on tullut kuokkaan, mutta tässäkin on oma kiehtovuutensa: täytyy osata arvioida oman ryhmän vahvuus ja palata "rikospaikalle" myöhemmin sen sijaan, että toivoisi aivan älytöntä noppatuuria ja saisi sen avulla kaadettua vaikkapa kolme muhkeaa ogrea tason 2 hahmoilla.

Se on toistaiseksi ilahduttanut eniten, että levelin nousun myötä parannukset seikkailijoihin ovat ilahduttavan merkittäviä. Tuntuu, että on saavuttanut paljon, vaikka tuli "vain yksi taso" lisää.
Äijä ei puhu balduria!
 
Noh päätös on nyt tehty, peli viittä vaille asennettu konsoliin ja aamukaffet porisee. Katotaa oliko kallis virhe vai onnistunut diili. Veikkaan jälkimmäistä koska RPG, koska seikkailu, koska tosi kehuttu peli? Se selviä sitten...
Itsellä ollut aika samanlaiset pohdinnat tämän kanssa viime aikoina. Hienoa että uskalsit olla rohkea ja hypätä tuntemattomaan :D laitatko jotain ensitunnelmia ku oot vähän päässy pelailemaan, kiinnostaisi kuulla mitä mieltä oot ns ummikkona pelistä
 
Konsolin joskus ei-niin-tarkat kontrollit teki tänään tehtävänsä hupaisen lopputuleman saattelemana.

Tämä siis erässä ACT 1 -sivutehtävässä tuulimyllyllä:
Joku tonttu oli kobolttien toimesta pistetty pyörimään myllyn siipeen ja tokihan hyviksenä halusin hänet pelastaa. Koboltit ku sain nurin, nii rupesin ettiin vipua tai vastaavaa myllyn pysäyttämiseksi.

Noh vivut löytyi, mutta harmikseni (tai ei) pkeikan tattiohjaus vaihtoi viime hetkellä jarrunapista jarrun vapautusnappiin ja mylly ottikin uutta vauhtia ja tämä tonttu lensi jonnekin metsikköön. :D

Ei oikeastaan harmita edes, oli sen verran hauska episodi. Mahtaakohan ruumista vielä löytää jostain...

Äärettömän hyviä ja mielenkiintoisia kohtaamisia tullut vastaan.
 
Näin luiskahti ostohousut jalkaan ja on tässä vähän kerennyt jo pelaamaan.
Mikä ton nopanheiton tarkoitus on? Ilmeisesti jotain kokemuspisteitä vai mikä..
 
Ylös Bottom