Vastaus: Battlefield Bad Company [PS3 Hype]
Battlefield on verkkosotaa parhaimmillaan ja yksinpelikin mielytti..
+ Pelin äänimaailma: aseet, ympäristö. Kuulokkeilla pelatessa kuulin kuinka Sweetwater sylkäisi vieressäni, kärpästen pörinän ja lehmien ammunnan.
+ Hajoava ympäristö: minusta on aivan liikaa vaatia, että koko taistelukentän saisi tuhottua hiekkakasaksi asti. Puut kaatuvat hienosti ja lautaa roiskuu.
+ Pelin grafiikka on tunnelmallista ja mielestäni riittävän hyvää. Kauniit värit ja maisemat.
+ Moninpeli (Lue alla oleva)
Herään omasta tukikohdasta. Aurinko paistaa kirkkaana taivaalla. Tajuan olevani "support" ! iso rynkky olalla, lääkintäpakkauksia, puukko ja pikku pyssy. . . . . Joku on jäänyt beissiin tykin pariin leikkimään, päätän rynnätä nopeasti hummerin luo. Auto starttaa hetkessä ja lähden kohti taistelua. Ajaessani kohti kylää, kauniiden maisemien loisteessa.. näen jotain muhkeaa?
....jokivene lepää rannassa. Käännän auton ja hyppään pois. Samassa olenkin jo veneellä tykittämässä jokea pitkin kohti tuota vihollis-sotilaita kuhisevaa kylää. Päätän ajaa sillan ali aina kylän taakse saakka. Toivon näin koukkaavani vihollisen selustaan. Hyppään veneestä täydessä vuhdissa ja uin rantaan. Märät vaatteet eivät hidasta matkaa ja liikun nopeasti muurin taakse piiloon. Olen nyt aivan vihollisen takana.. heidän tukikohdassa.. kullan tuoksu hieroo sieraimiani, mutta en säntää suoraan kullan luokse.
Huomaan kuinka jalkani ovat veden peitossa.. vesi on noussut talojen sisään, kylä lainehtii vedessä. Otan veitsen esiin ja lähden sokkeloisia käytäviä pitkin kohti punasina neliöinä näkyviä vihollisia. Huomaan liikettä pihamaalla, kaivan valtavan rynkkyni esiin ja annan lyijyn laulaa.. osumatarkkuus on huono, mutta viholliset juoksevat suojiin.
Tähän saakka kaikki on sujunut liiankin hyvin. Olin kiivennyt rauniotalon kolmanteen kerrokseen. Sieltä näki hyvin ja olin suojassa. Sitten peliin puuttuu kohtalo? Rakkaat sotatoverini ovat päättäneet hyökätä helikopterilla suoraan kullan kimppuun.. kopteri kaartaa taivaalta suoraan pihamaalle, solttujen tippuessa sen kyydistä. Seuraa räjähdys ja savu. Hetkeen en nää kunnolla, sitten tajuan, se on menoa nyt! 12 vastaan 12 tulitaistelu alkaa tässä veden valtaamassa raunio kylässä. Itse viskon lääkintäpakkauksia eteeni minkä kerkeän ja annan rynkyllä tulta.. panoksia riittää satoja.
..Tässä vaiheessa ihastelin pelin tunnelmaa, olin vain yksi muista, tyhmä sotilas jonkun rauniotalon suojassa, nauramassa tälle kaikelle hulluudelle... sitten kaikki muuttui. Askelten äänet tikkaissa. Havahdun tuohon ääneen, minulla on langattomat 5.1-kuulokkeet päässä - kuulen selvästi 'tik 'tik' - tik' tik' . Kiipesin itse noita tikkaita pitkin aina tänne kolmanteen kerrokseen, tiedän, kuulen joku on tulossa. Käännyn ja otan veitsen esiin. Odotan.. nopea tulitaistelu pihamaalla on tauonnut. Odotan.. askelten ääni on loppunut, mutta missä vihollinen.. oliki hän oma? Tuskin olen sentään vihollisen kulta-aarteiden lähellä.
Päätän katsoa itse. Hilaan itseni varovasti tikkaita alas.. ja kuinka ollakkaan huomaan 2.tasanteella snaipperin, snipun ..suoraa edessäni. Siinä tämä naamiais-asuinen pelle katselee kauas horisonttiin ja toivoo löytävänsä saalista. Codissa tämä karvaturri olisi voint asentaa miinoja selustaansa. Minä tein aina niin. Nyt olimme kuitenkin toisessa Bad Company maailmassa. Ja Minähän olin hänelle BAD COMPANYA!! - veitsen terävä viilto, reppu läsähtää iskun voimasta maahan. Takaapäin veitsellä tapettu.. lojuu jalkojeni edessä.
Tie edessäni on auki. Kipuan nopeasti alas... ehkä liian nopeasti, koska jalkani menevät poikki tippuessani. loppu on historiaa - tämä on Battelefield - herään tukikohdassa, otan hummerin ja .....
Ääänimaailma todellakin rokkaa kuten joku jo mainitsi, sotafiilis jyllää kokoajan ku tulee myrkylää niskaan taukoamatta ja samalla ryömitään juoksuhaudassa. 
ja ihan uusia vekotuksia mulle noi pelin aseet.. Tietty pari vanhaa tuttuakin löytyi.. 
