Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Black Myth: Wukong

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja DestiZ
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Näköjään lopputekstit tuli eilen ruudulle. 50h meni ja monessa pomossa meni yli tunti, kun liikkeet olivat aika monimutkaisia ja monivaiheisia, että hyvin soulslike tää. Erona se ettei omaa hahmoa voi luoda, kuollessa ei menetä mitään ja aseita on tosiaan tasan yksi. Kyllä Sekiro ja SotE olivat hieman ehkä vaikeempia, mutta vain hieman. Yllättävän hyvä peli, kun ei odotuksia juuri ollut.
Olen miettinyt tämänkin ostamista jossain vaiheessa, koska olin siinä käsityksessä että tämä on enemmän God of Waria. Mutta tuon luettua tämä kuulostaa kyllä hyvinkin Soulslikeltä. Siihen genreen on nyt iso ähky, joten tämä jääköön paljon myöhemmäksi.
 
Näköjään lopputekstit tuli eilen ruudulle

Onko jotain vinkkejä vikaan pomoon? :D Ei nimittäin vaan mene millään. Eka vaihe menee samantien, mutta toka vaihe jää aina health barin puoleen väliin, sitten loppuu kärsivällisyys. Yrityksiä on jo aika monta...

Olen miettinyt tämänkin ostamista jossain vaiheessa, koska olin siinä käsityksessä että tämä on enemmän God of Waria.

Kyllähän tässä mäiskitään, mutta parryn sijasta tärkeämpänä on ehkä se hahmon build ja väistely eli perfect dodge. GoW:ssa ja muissa pärjää paljon helpommin pelkällä rämpytysmäiskinnällä.
 
Olen miettinyt tämänkin ostamista jossain vaiheessa, koska olin siinä käsityksessä että tämä on enemmän God of Waria. Mutta tuon luettua tämä kuulostaa kyllä hyvinkin Soulslikeltä. Siihen genreen on nyt iso ähky, joten tämä jääköön paljon myöhemmäksi.

Jonnekin sinne Soulsliken ja GoW välimaastoon tämä menee, jos nyt jotenkin yrittää luokitella. Haastetta löytyy kyllä ihan reilusti, mutta toisaalta kuolemistahan ei tässä menetä yhtään mitään. Vihut tekevät kovaa lämää, mutta bossitkin kuolevat suhteellisen nopeasti ja ovat liikkeiltään enimmäkseen ollut helppoja luettavia.
 
Onko jotain vinkkejä vikaan pomoon?
Jotain sellasta juomapulloa käytin, joka palautti healthia 60%, mutta hetkeen ei sitä käyttäessä liikkuminen onnistunut. Näkymättömäksi kannattaa välillä muuttua ja muuttaa muotoa aina kun mahdollista. Kannattaa odottaa, että ne neljä pallukkaa täyttyy ja sit tekee raskaan hyökkäyksen. Sit sellanen, että ihan rauhassa seuraat mitä liikkeitä se pomo tekee. Ei kannatta hirveen aggressiivinen olla ja yritä tehdä niitä perfect dodgeja. Vaikee se on kuin mikä, ainakin 2h sitä sai vääntää.
Jonnekin sinne Soulsliken ja GoW välimaastoon tämä menee, jos nyt jotenkin yrittää luokitella. Haastetta löytyy kyllä ihan reilusti, mutta toisaalta kuolemistahan ei tässä menetä yhtään mitään. Vihut tekevät kovaa lämää, mutta bossitkin kuolevat suhteellisen nopeasti ja ovat liikkeiltään enimmäkseen ollut helppoja luettavia.
No kyllä noiden kaikkien alueiden pääbossit olivat todella vaikeita mulle. Sit se yks pirun sirkka, jumankauta miten nopeita ja pitkiä sarjoja se teki.
 
Jotain sellasta juomapulloa käytin, joka palautti healthia 60%, mutta hetkeen ei sitä käyttäessä liikkuminen onnistunut. Näkymättömäksi kannattaa välillä muuttua ja muuttaa muotoa aina kun mahdollista. Kannattaa odottaa, että ne neljä pallukkaa täyttyy ja sit tekee raskaan hyökkäyksen. Sit sellanen, että ihan rauhassa seuraat mitä liikkeitä se pomo tekee. Ei kannatta hirveen aggressiivinen olla ja yritä tehdä niitä perfect dodgeja. Vaikee se on kuin mikä, ainakin 2h sitä sai vääntää.

No kyllä noiden kaikkien alueiden pääbossit olivat todella vaikeita mulle. Sit se yks pirun sirkka, jumankauta miten nopeita ja pitkiä sarjoja se teki.

Itsehän olen vasta chapter 4 ettei varmaan puolistakaan bosseista ole vielä kokemusta, mutta tähän mennessä ei monenkaan kanssa ole suurempia ongelmia ollut. Joukkoon toki mahtuu niitäkin. Chapter 2 vikabossi ainakin tuotti ihan reilusti harmaita hiuksia :D
 
Näköjään lopputekstit tuli eilen ruudulle. 50h meni ja monessa pomossa meni yli tunti, kun liikkeet olivat aika monimutkaisia ja monivaiheisia, että hyvin soulslike tää. Erona se ettei omaa hahmoa voi luoda, kuollessa ei menetä mitään ja aseita on tosiaan tasan yksi. Kyllä Sekiro ja SotE olivat hieman ehkä vaikeempia, mutta vain hieman. Yllättävän hyvä peli, kun ei odotuksia juuri ollut.

Mulla on melkein 40h mittarissa ja parit vikat bossit jäljellä chapter 4 :D
Sama tääl. Kun pääset neljännen luvun loppuun, nii sit tulee kovaa pomoa. :D

Joo pari on jäljellä journalin mukaan et saas nähdä :D äsken kaatui toistaiseksi pelin vaikein bossi itselle ja nyt kyllä vaati yrityksiä jo aika paljon :D
Yellow Loong

Liioitellut pitkiä osalla bosseista noi combot
 
Tää on meikän eka soulborne tyylinen peli ja onhan tää nyt ihan helvetin hyvä. Tosin alan kallistua siihen että vaikeustaso ois kiva lisä. Nyt vissiin 40 kertaa yrittänyt tokan kentän pomoa. Huoh... Ois muutakin pelattavaa mut tää vaan iskee ja turhauttaa
 
Tää on meikän eka soulborne tyylinen peli ja onhan tää nyt ihan helvetin hyvä. Tosin alan kallistua siihen että vaikeustaso ois kiva lisä. Nyt vissiin 40 kertaa yrittänyt tokan kentän pomoa. Huoh... Ois muutakin pelattavaa mut tää vaan iskee ja turhauttaa

Tervetuloa "kerhoon". Täs itel nyt menossa souls marathon/triathon mikälie, just alotin dark souls trilogian ja nyt uusintakierros/dlc bloodbornes ja lisää vaa tekköö mieli. Tässä tekis mieli antaa kaikkia suosituksia mitä mahtavan hienoja souls pelejä (Bloodborne köh) ym tässä oliskaan vielä tarjolla mutta eihän sitä nyt kehtaa vaan nauti nyt tästä.

Tämä on ostoslistalla sitten joskus.
 
Minäpä jätin Far Cryt hetkeksi sivuun ja lainasin tämän kirjastosta. Aivan alussa vasta, mutta heti pelattavuus iski ja lujaa. Tarinasta ja mytologiasta en ymmärrän yhtään mitään, mikä onkin kiehtovaa kokea se tällä tavalla. Hauska aina nähdä mitä seuraavaksi tulee vastaan. Vähän kuin pelasin aikoinaan ekaa Dark Soulsia ja olin aivan pihalla kaikesta.

Vakuutti niin kovasti, että tilasin oman kopion Prismasta vieläpä täyteen hintaan.
 
Minäpä jätin Far Cryt hetkeksi sivuun ja lainasin tämän kirjastosta. Aivan alussa vasta, mutta heti pelattavuus iski ja lujaa. Tarinasta ja mytologiasta en ymmärrän yhtään mitään, mikä onkin kiehtovaa kokea se tällä tavalla. Hauska aina nähdä mitä seuraavaksi tulee vastaan. Vähän kuin pelasin aikoinaan ekaa Dark Soulsia ja olin aivan pihalla kaikesta.

Vakuutti niin kovasti, että tilasin oman kopion Prismasta vieläpä täyteen hintaan.
Itsekin ostin tämän Gigantista fyysisenä tällä viikolla. Eilen vasta aloin kokeilla, enkä nyt mitenkään hirveästi syttynyt. Varsinkaan tuolle sekavalle ja omaan makuuni liiankin oudolle, ja ehkä vähän lapsellisellekin mytologialle. Tosin vasta alussa ollaan, joten saattaahan se mieli muuttuakin. Graafisesti ihan pätevän oloinen peli toki, ja kai tuo pelattavuuskin on ihan ok, vaikken sitä nyt erityisen hyväksikään kokenut alun perusteella. Riittävän hyvin taitaa kuitenkin itsellenikin toimia. Sellainen juuri ja juuri varovaisen positiivinen kokemus jäi pelistä ensimmäisen pelisession jälkeen. Jatketaan toki pelaamista, mutta varsin maltillisin odotuksin.
 
Viimeksi muokattu:
Itsekin ostin tämän Gigantista fyysisenä tällä viikolla. Eilen vasta aloin kokeilla, enkä nyt mitenkään hirveästi syttynyt. Varsinkaan tuolle sekavalla ja omaan makuuni liiankin oudolle, ja ehkä vähän lapsellisellekin mytologialle. Tosin vasta alussa ollaan, joten saattaahan se mieli muuttuakin. Graafisesti ihan pätevän oloinen peli toki, ja kai tuo pelattavuuskin on ihan ok, vaikken sitä nyt erityisen hyväksikään kokenut alun perusteella. Riittävän hyvin taitaa kuitenkin itsellenikin toimia. Sellainen juuri ja juuri varovaisen positiivinen kokemus jäi pelistä ensimmäisen pelisession jälkeen. Jatketaan toki pelaamista, mutta varsin maltillisin odotuksin.
Itse pidän taas yliampuvista ja oudoista jutuista. Sitten kun heti alussa mennään aivan eeppisiin tunnelmiin, niin ai että. Tällaiset jutut ovat vähän guilty pleasure minulle :D

Pelattavuus myös muistuttaa mukavasti GoW:ia ja Soulsia. Pitää olla hereillä, mutta ehkä tämä peli on vähän armollisempi kuin vaikkapa Sekiro.
 
Itse pidän taas yliampuvista ja oudoista jutuista. Sitten kun heti alussa mennään aivan eeppisiin tunnelmiin, niin ai että. Tällaiset jutut ovat vähän guilty pleasure minulle :D

Pelattavuus myös muistuttaa mukavasti GoW:ia ja Soulsia. Pitää olla hereillä, mutta ehkä tämä peli on vähän armollisempi kuin vaikkapa Sekiro.
Lähinnä nuo puhuvat ja ihmismäiset eläimet vähän joka puolella tarinaa, ovat helposti itselleni turnoffi. Varsinkin, kun pelin tyyli on muuten sinänsä varsin realistisen taiteellisen tyylisuunnan peli. Jotenkin en vaan noille puhuville eläimille oikein syty. Jotkut Aku Ankka tai Mikki Hiiri olisi eri juttu, kun ovat totaalisesti tästä maailmasta irrallista hupailua. Mutta jos on tuollaista mytologiaa ihmismäisesti puhuvista eläimistä, joka kuitenkin käytännössä sijoittuu tähän maailmaan, niin jotenkin tuntuu liiankin lapselliselta. Toisaalta tuo itämainen tunnelma on kyllä pelissä muuten tuntunut ihan hyvältä,
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä nuo puhuvat ja ihmismäiset eläimet vähän joka puolella tarinaa, ovat helposti itselleni turnoffi. Varsinkin kun pelin tyyli, on muuten sinänsä varsin realistisen taiteellisen tyylisuunnan peli. Jotenkin en vaan noille puhuville eläimille oikein syty. Jotkut Aku Ankka tai Mikki Hiiri olisi eri juttu, kun ovat totaalisesti tästä maailmasta irrallista hupailua. Mutta jos on tuollaista mytologiaa ihmismäisesti puhuvista eläimistä, joka kuitenkin käytännössä sijoittuu tähän maailmaan, niin jotenkin tuntuu liiankin lapselliselta. Toisaalta tuo itämainen tunnelma on kyllä pelissä muuten tuntunut ihan hyvältä,
Juu ymmärrän kyllä ettei kaikille iske. En minäkään ole puhuvien eläimien suuri fani. Toki epäilen vahvasti että tässä tulee vastaa paljon muutakin erilaista vastaan, kuin pelkästään puhuvia eläimiä. Toki, jos se häiritsee että tässä pelataan apinalla niin ei se paljoa auta sitten.

Mutta tosiaan itämainen tunnelma tässä on kyllä vahva, ja tällaisessa fantasiassa olen valmis katsomaan näitä lapsellisia asioita vähän sormien läpi. Mukavaa kontrasti mega synkkiin Dark Soulsiin tai Elden Ringiin.
 
Juu ymmärrän kyllä ettei kaikille iske. En minäkään ole puhuvien eläimien suuri fani. Toki epäilen vahvasti että tässä tulee vastaa paljon muutakin erilaista vastaan, kuin pelkästään puhuvia eläimiä. Toki, jos se häiritsee että tässä pelataan apinalla niin ei se paljoa auta sitten.

Mutta tosiaan itämainen tunnelma tässä on kyllä vahva, ja tällaisessa fantasiassa olen valmis katsomaan näitä lapsellisia asioita vähän sormien läpi. Mukavaa kontrasti mega synkkiin Dark Soulsiin tai Elden Ringiin.
Aloin asennoitumaan enemmän noin, kuin itse mainitsit, ja alkoi muutenkin tuo taistelu maistumaan koko ajan paremmin, joten nyt on kyllä jo sellainen tunne, että onhan tässä todella hyvä peli kyseessä. Mukavaa haastetta, mutta sinänsä grindaamalla ja sopivasti hahmoa kehittämällä voi menestymisen edellytyksiä parantaa pelissä merkittävästi. Tällaisesta pelisuunnittelusta pidän paljon. Kyllä tätä peliä on nyt mielenkiintoista jatkaa.
 
Aloin asennoitumaan enemmän noin, kuin itse mainitsit, ja alkoi muutenkin tuo taistelu maistumaan koko ajan paremmin, joten nyt on kyllä jo sellainen tunne, että onhan tässä todella hyvä peli kyseessä. Mukavaa haastetta, mutta sinänsä grindaamalla ja sopivasti hahmoa kehittämällä voi menestymisen edellytyksiä parantaa pelissä merkittävästi. Tällaisesta pelisuunnittelusta pidän paljon. Kyllä tätä peliä on nyt mielenkiintoista jatkaa.
Juu tässä on oikeasti grindaamisesta paljon hyötyä. Mukava kun ei menetä kuollessaan mitään, joten voi tavallaan tulla takaisin kokoajan voimakkaampana. Samalla tietenkin itsekin kehittyy, niin eiköhän peli helpotu väkisinkin ja ehkä nopeammin kuin Soulseissa. Siksi en kutsuisi tätä soulslikeksi, vaan enemmän hack and slashiksi, vaikka staminan kanssa pitääkin olla tarkkana.

Todella kovat GoW + Sekiro vibat tulee myös. Molemmat pelit ovat omia lemppareita, joten ihmekös tämäkin maistuu :D
 
Vaikka vieläkin sellaisen sopivan tiukan haastavuuden, sekä reilujen hahmon kehittämismahdollisuuksien ansiosta, peli on pysynyt varsin nautittavana, niin onhan tämä kyllä melkoisen tiukassa putkessa menevää bossrush-meininkiä, joka on alkanut kyllä jossain määrin myös itseäni harmittamaan. Toivoisin hieman enemmän sellaista semiavoimuutta pelimaailmalta sekä enemmän erilaisia rivivihuja noiden bossitaisteluiden välissä. Nyt tuli sellainen vaihe, jossa tuli lähes putkeen kolme bossia, joista kaksi kai minibosseja, ja kolmas alueen pääbossi. Tämän kaltainen maailman rakenne ja pelissä eteneminen ei sinänsä ole oikein mieleeni.

Mutta kuten todettua, pelissä on silti oma vetovoimansa edelleen. Taistelumekanismit ja sellainen reilu haastavuus, ovat kyllä toimineet itselleni hyvin. Lisäksi pelin itämainen tunnelma toimii edelleen erittäin hyvin. Tuo outo kiinalainen mytologiakin on loppujen lopuksi ollut itsellenikin aika mielenkiintoista. Eilen illalla aloittelin erämaa-aluetta, ja se ainakin alun perusteella on jonkin verran enemmän sellaista semiavointa aluetta, jota tämän kaltaisilta peleiltä yleensä toivoisin.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen illalla aloittelin erämaa-aluetta, ja se ainakin alun perusteella on jonkin verran enemmän sellaista semiavointa aluetta, jota tämän kaltaisilta peleiltä yleensä toivoisin.

Tullut jo mainittuakin tässä ketjussa, mutta kannattaa silti rymytä kaikki nurkat yms. koska noita bosseja (lisää :D) ja niiltä saatavia salaisuuksia / gearia / ominaisuuksia nimittäin löytyy, eikä peli oikeastaan kerro niistä mitenkään. Jo ihan ekassa kentässä, eli bambumetsissä.
 
Pääsin juuri Chapter 2:een, eli vissiin tuo erämaa on kyseessä.

Chapter 1 oli kyllä aikamoista boss rushia. Toki se oli odotettavissa, että ei ollut ylläri. Eikä se minua niin haitannut, sillä onhan ne tässä varsin eeppisiä jokainen bossi. Ja kun combat on kovasti minun mieleeni, niin taisteluista oikein nauttii.

Haasteen puolesta voin sanoa, että tässä kyllä saa aika kattavat työkalut taisteluiden selvittämiseen, joten suurta turhautumista tuskin tulee ainakaan useasti. Toki, itse nuohosin ekasta chapterista varmaan joka nurkan johon meni viitisen tuntia, niin kyllähän sitä tuli saatua vaikka minkälaista jännää. Jos olisin vain pääreittiä seurannut, niin ainakin pari bossia olisi varmasti tuntuvat vielä vaikeammalta. Nyttekin niitä sai yrittää muutamaan otteeseen.

Tuntuu kyllä todella hyvältä peliltä. Pitkästä aikaa sellainen joka koukuttaa oikeasti.
 
Se ensimmäinen chapter oli muutenkin paljon enemmän putkijuoksu ja voi pitää ehkä jonkinlaisena tutoriaalina. Sen jälkeen kentät laajenee huomattavasti. Kenttäsuunnittelu on silti pelin ehdottomasti suurin heikkous.
 
Ylös Bottom