Vastaus: Day Z (ARMA II MOD)
Tuolla vaikka pitäisi pystyä paikantamaan missä on ja minne mennä. Helpointahan on mennä rantaa pitkin, mutta ei tietysti ihan kirjaimellisesti. Krasnostavin lähellä olen ite ja kait Foeman? Jos sinnepäin porukka alkais tulemaan sunnuntaihin mennessä niin saadaan nopeasti jengi kasaan seikkailua varten.
Joo, täältä itsekkin olen jatkamassa...
Kas vain, itsekin suunnistin eilen sattumalta Krasnostaviin.
Ja eilen oli taas kyllä hauskaa menoa.
Klikkaa kartta auki, jotta pysyt kärryillä, missä on mikäkin paikka.
Löysin tosiaan eilen sen kalastajaveneen (kuten jo aiemmassa viestissä hehkutin) tuolta Nizhnoyen satamalaiturilta (kartan oikeassa reunassa rannikolla). Aikani seilailin ensin etelään päin, mutta ajattelin saavani heti kuulan kallooni, jos lähden elvistelemään veneeni kanssa sinne. Käänsin paatin vastakkaiseen suuntaan ja lähdin kohti tuntematonta pohjoista (koko seutu oli mulle vielä ihan vierasta, kun oon aiemmin pysytellyt tuollta Elektron ja Chernon lähettyvillä / etelärannikolla). Lopulta päädyin Berezinoon, mutta juuri kun olin ajamassa rantaan, moottori alkoi yskiä tai ainakaan paatti ei enää totellut kaasutinta. Bensa näytti olevan vähissä, joten siinä lienee syy. Jos lähden uimaan, niin menetän luultavasti tavarat jorpakkoon. Siinä varmaan parikymmentä minuuttia taistelin sen veneen kanssa ja aina pari metriä kerrallaan pääsin etenemään kohti laiturin nokkaa. Lopulta pääsin rantaan ja jemmasin veneen laiturin taakse, josta harva sitä tajuaa löytää. Laiturilta löytyi pienen pieni varasto tai vastaava, johon pääsin lämmittelemään ja sateen suojaan, olihan hypotermia jo iskemässä, kun sateessa veneilin pitkän aikaa. Lämmittelin sitten sisällä varmaan puolisen tuntia, söin ja join vielä, kun en parempaakaan keksinyt.
Seuraavaksi serveri kaatui, joten vaihdoin toiseen. Spawnasin luonnollisesti samaan paikkaan eli siihen varastoon. Tällä kertaa ilma oli aurinkoinen, joten lähdin etenemään laiturilta kohti kaupunkia. Muutamia eläviä kuolleita lähti perään, joten juoksin pakoon portaita ja tikkaita pitkin joidenkin säiliöiden päälle. Tutkailen ympäristöä muiden selviytyjien varalta, samalla kun zombit örisevät alapuolellani. Käännyn tikkaisiin päin, joista juuri kiipesin säiliöiden päälle ja kauhukseni huomaan kaksi zombia aivan ihollani. Säikähdän taas niin pirusti ja ammun nämä paniikissa. Luun murtumia kun ei passaa tulla, kun ei morfiinia löydy. Muutkin zombit kiipeilevät ylös pikkuhiljaa, joten hoitelen ne siinä alas laskeutuessani. Aseena toimii revolveri, johon löytyy myös ihan kiva määrä panoksia. Vähän aikaa kaupunkia tutkailtuani löysin mm. Winchester-kiväärin ja siihen Slug-panoksia läjäpäin. Disconnectaan serveriltä ja lopetan pelin siihen.
Tulen illemmalla takaisin, serveri on tosin taas eri. On jo myöhä ja hämärää, lähden silti suunnistamaan kohti tuntematonta metikköä, suuntana ilmeisesti pohjoinen tai luode, päämääräksi otan lopulta tuon Krasnostavin kaupungin ja etenen siis Khelmin kautta. Aikaisemmin löytämäni taskulamppu pääsi nyt hyötykäyttöön ja pimeä metsä oli kieltämättä aika säikyn näköinen kuusia lampulla valaistessa. Vaarana on, että joku muu selviytyjä voisi nähdä lamppuni, mutta epäilen kenenkään olevan täällä korvessa. Löydän hiekkatien, joka johtaa pian asfaltoidulle autotielle. Chattailin tuon reissun ajan joidenkin kanssa, kunnes yksi pyytää Steam-tunnustani, lisää minut kaverikseen, minä hyväksyn pyynnön ja pian sovimme tapaavamme Krosnastovissa. Kaveri on itse lähellä Stary Soboria. En ole varma omasta sijainnistani, mutta arvelen olevani kartalla tuolla keltaisella tiellä, joka johtaa Krasnostaviin ja tuo musta viiva, joka johtaa tieltä Klen-vuorelle on se hiekkatie. Lähden siis seuraamaan tietä oikealle. Pian oikealla puolella tietä vastaan tulee yksinäinen iso rakennus, jonkinlainen lato tai vastaava. Menen sisään taskulampun kanssa ja katselen ympärille lootin toivossa. En kerkeä sen enempää tutkailla tavaroita, kun joku karjaisee sivultapäin ja käännyttyäni huomaan valokeilassa päällekarkaavan zombien. Säikähdän niin maan pirusti, kun en osannut odottaa, että täällä korvessa yhden yksinäisen talon luona olisi zombeja. Vaihdan Winchesteriin ja ammun kalman. Pari muuta kuulee laukauksen ja eksyy myös latoon. Nämä hoideltuani tutkin loottia rauhassa ja lähden taas seuraamaan tietä. Oikealla äskeisen ison ladon vieressä näkyy pienempi talo, jonne johtaa soratie. Osaan täten viimein paikantaa itseni tarkasti. Tuo lato siis sijaitsi tosiaan tuolla kartalla tuon keltaisella merkatun tien varressa, aivan lähellä Krasnostovia.
Päädyn pian Krasnostaviin, joka on zombien asuttama. Sammutan taskulampun, jotteivat kalmat huomaa minua ja etenen hiljaksiin kohti kaupunkin keskustaa. Lopulta löydän jonkun sisällementävän talon, joten menen etsimään loottia sieltä taskulampun valossa. Alkaa juuri sopivasti sataa ja kello on nyt pelissä jotain vaille kymmenen (kello löytyy kädestä). Odottelen kärsivällisesti, että tämä kaverini pääsee samaan kaupunkiin. En tiedä ilmansuunnista ollenkaan, koska kompassia ei löydy, enkä näe ollenkaan, mistä tulin, kun on niin pimeää ja vieläpä sataakin. Sovimme, että annamme taskulampuilla merkkejä olinpaikastamme, kunhan tämä on samassa kaupungissa. Jään odottelemaan ja sillä välin disconnectaan, sammutan pelin ja säädän Beta Patchin pelattavaksi Steamin kautta, jotta chattailu helpottuu. Aikani säädettyä saan pelin toimimaan Steamin kanssa ja menen takaisin äsköiselle serverille, jonne spawnaan sinne taloon. Kaveri kertoo kulkeneensa hieman ohi kaupungista ja on nyt päätynytkin kaupungin laidalla olevalle kiitoradalle. Hän kertoo löytäneensä juuri toimivan bussin ja aikoo tulla idästä päin kohti kaupunkia. Kohta hän pyytää minua tulemaan kiitoradalle, mutta aikani suunnistettua ulkona, en löydä muuta kuin kymmenen zombia kintereilläni. Juoksen takaisin äskeiseen taloon, koska sisällä zombit eivät voi juosta, joten ne on helpompi niitata. Huoneeseen valuu zombeja molemmissa ovista, mutta ne eivät mahda mitään Winchesterilleni. Kiväärini suuliekki valaisee muuten lähes pilkkopimeää huonetta. Jotkut zombit tosin bugittavat lattian läpi ja niiltä näkyy vain pää. En huomaa yhtä ja tämä kerkeää iskeä, jalasta taisi murtua joku luu. Ammun äkkiä loput ja kalmojen valuminen sisälle onneksi loppuu. Otan morfiinia murtuman hoitamiseen ja päätän pysyä sisällä ja pyytää kaveria tulemaan tänne kaupunkiin.
Muutaman minuutin päästä taidan kuulla moottorin ääntä jostain. Kaveri käskee laittaa taskulampun päälle, jotta erottaa minut. Tutkailen taskulamppu päällä ikkunasta sateiseen ulkoilmaan ja koitan paikantaa bussia. Kuulen tööttäilyn ja moottorin ääntä, joten lähden ulos. Siellähän se bussi kököttää. Bussin kirkkaat valokeilat sokaisevat koko ruutuni, enkä näe mitään. Juoksen bussin luokse ja koitan löytää ovea. Kääntelen hiiren rullaa, jotta saisin "Get in" -vaihtoehdon, mutta sellaista ei löydy, vaikka kierrän koko bussin ympäri. Kaveri sanoo jo kiihtyneenä "scroll the mouse and get in!", mutta turhaan. Bussin valokeiloissa on läjä zombeja, jotka hakkaavat bussia. Alan ampumaan näitä pois, mutta seuraavaksi huomaan vain, kun bussi on tulessa. Ilmoitus "*kaverin nimi* is dead" koristaa alalaitaa. Juoksen paniikissa takaisin taloon zombit perässäni ja taas saan hoidella kymmenkunta kalmaa pois päiviltä, vain suuliekki valonlähteenäni. Sade loppuu, mutta luonnollisesti edelleen on pimeää. Ei ole vielä edes keskiyö. Menen ulos tutkimaan palanutta bussia ja löydän kaverin ruumiin maasta. Otan tältä kartan, kompassin, M4A3 CCO:n (aseessa kiinni hyvä tähtäin ja taskulamppukin) ja siihen useita lippaita sekä sideharsoja. Menen takaisin taloon ja lopetan pelin. Steamissa pottuuntunut kaveri sanoo menevänsä pelaamaan DotA:a, mutta tieto siitä, että annan tämän tavarat seuraavalla pelikerralla takaisin, lohduttaa paljon.
Tänään lähdetään varmaan taas seikkailemaan. Harmi, että Winchester katosi jonnekin, kun otin sen M4A3:n ja lisäksi hävitin revolverini kaikki panokset, kun siirsin ne reppuun tai jotain. Tuosta bussikohtauksesta tuli väkisinkin mieleen kyllä joku LOST tai vastaava. Olin juuri "pelastumassa" sieltä zombien asuttamasta kaupungista ja oltais voitu ajaa jonnekin mukavaan mestaan telttailemaan, jonne voitaisiin tallentaa ja odottaa aamun tuloa, mutta tottakai bussi räjähti. Aivan kuin kaikissa kauhuelokuvissa, kun näyttää että päähenkilöt ovat juuri pelastumassa, niin tottakai kaikki menee kuitenkin aina pieleen. Ja tätä ei oltu sentään käsikirjoitettu.
On tää vaan hieno peli.
Tulipas pitkä stoori, mutta älkää lukeko, jos ette jaksa.
