Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Dragon Age: The Veilguard

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HideoMiyamoto
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kertokaahan, näkeekö tässä jostain, mikä on tehtävien ns. suositeltu level omalle hahmolle? Tuntuu että tuli vastaan eräs pomotappelu melko aikaisessa vaiheessa peliä ja ei kyllä tunnu olevan mitään jakoa omalla lvl 9 hahmolla. Netistä löytyvissä ohjeissa puhutaan että tää pahis ois luokkaa lvl 25, mutta mistään kohtaa pelin valikoita en onnistu tollasta tietoa bongaamaan.
Ei taida valitettavasti tuota nähdä mistään ennakkoon. Itsekin olisin tietoa kaivannut kyl. Ainoastaan jos vihut on isompi levelisiä, nii ne on tainnut näkyä punaisella level-numerolla.
 
Ei taida valitettavasti tuota nähdä mistään ennakkoon. Itsekin olisin tietoa kaivannut kyl. Ainoastaan jos vihut on isompi levelisiä, nii ne on tainnut näkyä punaisella level-numerolla.
Mä oon varmaan sitten puusilmä kun en ole noita leveleitä nähnyt missään. En normivihujen enkä pomojen kohdalla.
 
Ei ne taidakaa näkyä ku joidenkin sivutehtävien bossien päällä, sillo ku ne on isommalla levelillä ku ite. Normi vihuissa ja bosseissa en oo nähny. Vähä randomilla tuntuu näkyvän noita..
 
Omaan makuun muovista ja lapsellista paskaa, enkä mitään muuta odottanutkaan. Nämä vanhat studiot alkaa olemaan mennyttä aikaa, pl Rockstar (toivottavasti). Hienoa että täällä on kuitenkin ihmisiä jotka tästä nauttivat, en väheksy muiden mielipiteitä ko pelistä. Mutta ei ole kyllä mulle. Varsinkin käsikirjoitukset tuntuvat menevän huonompaan suuntaan nykyään.
 
Peliä se 35h pelattuna, niin täytyy sanoo, että joitain huonojakin puolia pelissä on, nimittäin erilaisia vihollistyyppejä on todella vähän. Kokoajan kun niitä samanlaisia vihuja tulee, niin muuten erinomainen taistelu muuttuu aika tylsäksi.

Valintojen tekeminen ei tunnu yhtään samanlaiselta, kuin Witcher 3:ssa, jossa joistain valinnoista tulee jopa paha mieli, että tulipas tuolle huono kohtalo, vaikka kuvitteli valitsevansa sen vaihtoehdon, joka oli pienempi paha. On tässäkin isojakin valintoja, mutta ne ei tunnu niin merkityksellisiltä, kuin W3:ssa.

Peliä vaivaa sekin, et tässä ei oikeestaan mitään pelottavaa/ahdistavaa ole. Kun vertaa parhaimpiin kauhupeleihin, niin ei edes pelin pahimmat/rumimmat alueet tunnu miltään. Voisiko graafinen tyyli vaikuttaa? Ehkäpä. Muuten kyllä graffat ovat meikäläisen mieleen. Mun risupartanen kääpiö näyttää hyvältä, vaikka itse sanonkin.

Kaikki mitä pelissä on tullut nähtyä, niin kyllä tälle 8/10 antaisin, jos vertaa muihin AAA-peleihin. Ei olla parhaimpien tasolla, mutta selvästi keskinkertaisten yläpuolella. Bugeja on äärimmäisen vaikea löytää.

Kaikesta huolimatta tää on tämän vuoden paras peli. Kertonee paljon tästä pelivuodesta. Ei tullu Starfieldin ja Ragnarökin tasoisia tekeleitä, imo.

Naurettavasta W-sanasta semmoinen huomio, ettei tässä sellasta oo. Parissa sivujutussa tulee ehkä jotain vastaan, siinä se. Vaikka olis tullu kunnon W-tykitystä, niin ei se tämmöisessä fantasiassa haittaa yhtään. Eri asia jos niitä laitettais esim. KCD2:een, sillon ei välttämättä toimis. Kyseessä kuitenkin PELI, niin ei se niin vakavaa olisi sekään.
 
No niin. Sainpa tuon Mass Effect legendary edition savotan eilen vihdoinkin valmiiksi ja pääsin aloittelemaan tätä.

Aivan alussa ollaan joten eihän tästä voi kovin paljoa vielä sanoa, liekö tarvettakaan. Muut ovat täällä jo kertoneet tunnelmiaan ja aikalailla 100% voin allekirjoittaa nuo.

Peli pyörii kuin unelma (series x) Bugeja tahi glitchejä ei yksinkertaisesti ole (no ainakaan vielä) Grafiinen anti miellyttää kokoajan enemmän ja enemmän. Combat toimii (maagi) Ja voi pojat. Ensin tuo Mass Effect trilogia putkeen ja nyt tämä eikä tietoakaan valtaisasta avoinesta mailmasta. On tämä avonaisempi kuin mässy, mutta aika putkessa mennään. Ja se on hyvä se. Olin jo lähes unohtanut kuinka mukavaa putkijuoksu voikin olla.

Joku kyseli että minkäs näköisellä hahmolla mennään. No tässäpä tämä täti jolla tämä setä pelaa. Emmä jaksanut ihan hirveästi vääntää että aika basic hamolla mennään tällä kertaa.


1000034640.png
 
Viimeksi muokattu:
Viime viikolla ikävästi ei ehtinyt ihan kauheasti pelaamaan, mutta edelleen maistuu peli kyllä todella hyvin. Nyt on kaikki kumppanit avattu ja tuleekin vaihdeltua niiden välillä aika aktiivisesti eikä ole oikeastaan mitään lemppareita vielä muodostunut.

Varusteet ovat jatkaneet positiivisesti yllättämistään siinä mielessä että samankin elementin aseita löytyy maagille aika paljon ja niiden efektit ovat hyvinkin erilaisia, joten monenlaisia buildeja pitäisi pystyä kyllä tekemään. Nytkun on saanut enemmän kykypisteitä käytettyä niin olen siirtynyt tuli/sähkö maagiksi, mutta edelleen sähkö on se moodi, jossa enimmäkseen pyörin. Tuli vastaan orbi, joka vaihtaa elementtiään näiden kahden välillä tietyissä tilanteissa niin pakkohan sitä oli sit lähteä vähän avartamaan buildiaan.

Hieman huvitti eilen kun katselin että minulla on nyt 70% maailmankartasta tutkittuna (eli arkkuja jne. löydettynä), mutta tarinallisesti taidan olla vieläkin aika alkupuolella. Taitaa tulla aikamoinen kujajuoksu pelin loppupäästä.
 
Täällähän on hiljentynyt jo oikein huolella. Onko ihmiset kyllästyneet keskenkaiken vai miten on käynyt?

Itsellä taas ikävän täysi viikko oikean elämän askareita takana niin tänään ehti taas vasta kunnolla pelaamaan. Ensi viikolla ei onneksi pitäisi olla yhtään mitään töiden lisäksi niin ehtii taas vähän keskittyä.

Mutta joo, tarinallisesti vauhti on kiihtynyt kyllä oikein huolella ja mielenkiinnolla jatkankin eteenpäin. Teen kaikkisivujutut sitä tahtia kun ne aukeaa ja vain levelien puolesta pystyy tekemään niin on ollut ihan mukava nähdä kuinka paljon niitä aukeaa aina muutaman päätarinatehtävän jälkeen eli tehtävää riittää kyllä koko ajan.

Kovin kummoisia päätöksiä pelissä ei oikein tunnu olevan, mutta en koe sen haittaavan menoa ihan kauheasti. Kumppanien tehtäväpainotteisuudesta on kyllä tullut Mass Effect 2 vahvasti mieleen, mutta ME2:n fillerimäisyys ei onneksi ole läsnä ollenkaan.

Tänään tuli kyllä aivan loistava päätarinantehtävä vastaan ja oikein hypähdin sohvallani parempaan asentoon kun oli niin jännää taistelullisesti.
Eli olen aiemmin sivutehtävissä tapellut jo todella vaikeita lohikäärmeitä vastaan ja piessytkin ne muutaman yrityksen jälkeen. Tänään sitten tuli vastaavanlainen lohikäärmetappelu tarinassa vastaan, mutta selkeästi helpompi kuin nämä valinnaiset lohkarit. Kaikilla lohikäärmeillä on täysin samanlaiset iskut olleet tähän asti pienillä elementtieroilla, joten tämäkin lähti aika selkärangasta ja väistelin kaikki iskut. Sain tämän lohkarin n. 50% kohdalle kun tulikin cutscene ja saatiinkin toinen lohkari paikalle ja siitä siirryttiin taistelemaan molempia vastaan. Oli kyllä niiiiiin loistavan hektistä ja sekavaa että iskuja tuli otettu vastaan todella paljon. Lopulta olivat siis aika helppoja piestä, mutta se fiilis siinä oli vain niin mahtava.

ab539ede-53f3-45bb-8a7c-069c71de2c66-1_all_7138.jpg
 
Täällä ainakin PS5 Pro on vienyt kaiken ajan ja kun peli on PC:llä niin ei ole tullut pelattua. Myöskin Stalker 2 ensiviikolla varmaan tulee syömään peliaikaa. Mutta kyllä edelleen tarkoitus palata tämän pariin. Varmaan pieni tauko tekee ihan hyvää kun yli 30h ehti pelata lyhyessä ajassa.
 
Täällähän on hiljentynyt jo oikein huolella. Onko ihmiset kyllästyneet keskenkaiken vai miten on käynyt?

Itse ainakin selailen varsin varovasti ketjua tällä hetkellä spoilerien pelossa.

Itse pelihän on edelleen mainio. Dragon Agea hyvässä ja pahassa. 30 tuntia takana ja edelleen maistuu täysillä. Ikinä ei ole Thedaksen tutkiminen ollut näin mielenkiintoista.
 
Mä ainakin läpäisin tän jo. Tarina piti otteessaan, mutta taistelu alko lopussa olemaan hyvin puuduttavaa. Harvinaisen samanlaisia vihuja tuli vastaan kuin liukuhihnalta. Aiemmin oon kaiken tarpeellisen jo kertonut. Kyllä SotE-DLC oli miljoona kertaa parempi, mutta jos kokonaisista tän vuoden peleistä puhutaan, nii tää oli paras. Indiana Jones ja Stalker 2 muuttavat asian melko varmasti.
 
Itse olen vasta aloitellut tätä. Muutama tunti takana ja olen tykännyt. Semmoista sujuvaa ja mukavan leppoisaa menoa. Taistelutkin olleet ainakin alussa hauskaa puuhaa. Ei ole mikään open world peli, jossa jo kysymysmerkkien määräkin voi tressata. Tarinakin ihan kiva ja pitää sopivasti otteessaan. Tämmöinen mukava toiminnallinen tarinapelihän tämä on. Ei mikään Baldurs Gate 3 tyylinen roolipeli, jos sellaista odottaa, niin pettyy ja pahasti.. Pyöriikin Series X:llä loistavasti.
 
Tänään tuli kyllä aivan loistava päätarinantehtävä vastaan ja oikein hypähdin sohvallani parempaan asentoon kun oli niin jännää taistelullisesti.
Eli olen aiemmin sivutehtävissä tapellut jo todella vaikeita lohikäärmeitä vastaan ja piessytkin ne muutaman yrityksen jälkeen. Tänään sitten tuli vastaavanlainen lohikäärmetappelu tarinassa vastaan, mutta selkeästi helpompi kuin nämä valinnaiset lohkarit. Kaikilla lohikäärmeillä on täysin samanlaiset iskut olleet tähän asti pienillä elementtieroilla, joten tämäkin lähti aika selkärangasta ja väistelin kaikki iskut. Sain tämän lohkarin n. 50% kohdalle kun tulikin cutscene ja saatiinkin toinen lohkari paikalle ja siitä siirryttiin taistelemaan molempia vastaan. Oli kyllä niiiiiin loistavan hektistä ja sekavaa että iskuja tuli otettu vastaan todella paljon. Lopulta olivat siis aika helppoja piestä, mutta se fiilis siinä oli vain niin mahtava.

Näytä liitetiedosto 18067
Itse olen samassa kohtaa tarinassa ja oli kyllä erinomainen taistelu. Peli on kyllä edelleen pitänyt hyvin otteessaan ja voin nyt jo sanoa, että tämä on itselleni yksi vuoden parhaista peleistä.

Peliä kritisoitiin paljon huonosta dialogista ja itselleni on nyt hieman alkanut avautua enemmän tämän kritiikin perusteet. En missään nimessä edelleenkään allekirjoita sitä, että peli olisi kauttaaltaan täynnä huonoa dialogia, mutta tuntuu, että pelissä on todella paljon vaihtelua eri kohtausten välillä. Joissain kohtauksissa olet todella sisällä ja ääninäyttelijät pistävät parastaan, mutta seuraavassa kohtauksessa saatatkin miettiä, että pelaanko nyt edes samaa peliä. Itselleni ne hyvät hetket tarinassa ovat kuitenkin helposti olleet sen arvoisia, että niitä heikompia hetkiäkin kestää.

Erityisesti olen tykännyt siitä miten peli on syventänyt DA:n maailmaa ja lorea. Tein juuri sivutehtävän, jossa pureuduttiin Grey Wardenien historiaan ja se oli kyllä aivan erinomainen. Pelin visuaalista ilmettä ei kyllä myöskään voi hehkuttaa tarpeeksi. Käytännössä kaikki alueet, joissa olen käynyt ovat olleet todella hienosti tehtyjä ja ne ovat myös todella erilaisia keskenään.
 
Mä ainakin läpäisin tän jo. Tarina piti otteessaan, mutta taistelu alko lopussa olemaan hyvin puuduttavaa.
Teitkö paljonkin sivujuttuja? Varsinkin noita kumppanien omia tarinoita? Mietin nimittäin juuri eilen Davrinin viimeistä taistelutehtävää tehdessä sitä kuinka isoja loreasioita voikin missata skippaamalla nämä tehtävät.

Mulla on kanssa alkanu olemaan tuon taistelun kanssa hieman tylsää, mutta johtuu ihan yksinään siitä että normivihut kuolee ihan hetkessä. Vähän jotenkin tympii kun painaa neliö, neliö, neliö, kolmio -kombon kerran ja vihu(t) kuolee. Kyllä aika vahvasti kaduttaa ettei alottanu Nightmare vaikeusasteella tätä pelikertaa. Bossitappelut on edelleen kyllä viihdyttäviä.
 
Mulla on kanssa alkanu olemaan tuon taistelun kanssa hieman tylsää, mutta johtuu ihan yksinään siitä että normivihut kuolee ihan hetkessä. Vähän jotenkin tympii kun painaa neliö, neliö, neliö, kolmio -kombon kerran ja vihu(t) kuolee. Kyllä aika vahvasti kaduttaa ettei alottanu Nightmare vaikeusasteella tätä pelikertaa. Bossitappelut on edelleen kyllä viihdyttäviä.
Itselläni on joku 40 tuntia nyt pelikellossa Nightmarella ja voin kyllä vahvistaa, että taistelut tuntuu edelleen hauskoilta, eikä kyllä minkäänlaista kyllästymistä ole havaittavissa. Tietysti myös valittu classi voi tähän vaikuttaa, itse olen pitänyt roguesta todella paljon.
 
Ylös Bottom