Viikonloppuna tuli katsottua kaksi Riddick elokuvaa,
Pitch Black ja
Chronicles of Riddick.
Molemmat olin nähnyt aikaisemmin, mutta molemmat olivat parempia kuin muistin. Pitch Black on Riddickin esittelevänä pienemmän budjetin kauhu/seikkailuelokuvana oikein mainio. Siinä ei oikein aina tiedä kenen puolella pitäisi olla, kuka on hyvis ja kuka on pahis. Henkilöhahmojen keskinäisten suhteiden kehityksen ohella varsinainen elokuvaa eteenpäin vievä tarina on samaan aikaan hyvin simppeli, mutta juuri sopiva viitekehys tähän selviytymistaisteluun. Erikoistehosteet ovat mielestäni kestäneet aikaa yllättävän hyvin. Nuori Vin Diesel vähäsanaisena fyysisesti uhkaavana Riddickinä on kuin luotu rooliin. Miehen näyttelijän lahjat eivät ole ikinä varsinaisesti säväyttäneet, mutta tämä rooli on suoraan kuin tehty hänelle.
Chronicles of Riddickin muistin olevan selvästi huonompi elokuva kuin Pitch Black, mutta tämä yllätti positiivisesti. Budjetti on kasvanut. Kaikki on isompaa ja hienompaa ja silti tämä jatko-osa onnistuu olemaan hyvinkin (anti)sankarinsa näköinen elokuva. Mahtipontisempi toki, mutta silti selvästi Riddick -elokuva. Tarina kytkeytyy kivasti ensimmäiseen leffaan, vaikka uudet vastustajat ja uusi uhka onkin kertaheitolla isompi. Tässäkin erikoistehosteet, vaikka eivät tätä päivää olekaan, niin näyttävät riittävän hyviltä. Voisi jopa sanoa "hyvällä tavalla" vanhentuneilta. Siellä on cgi:ta, mutta myös kunnon käytännön efektejä, lavastusta ja puvustusta, jotka kompensoivat hyvin.
Täytyy varmaan vielä katsoa sarjan kolmasosa, jonka muistelen olevan näistä se kaikista heikoin. Olen valmis yllättymään positiivisesti senkin suhteen.
