Kuten tuo että tehtävä NPCt reagoivat ympärillä tapahtuviin asioihin, lähtevät kesken keskustelun vihun kimppuun jos on lähellä, tai niinkuin itsellä kerran kun olin vallannut outpostin tehtävä NPC nappasi helikopterini ja alkoi puolustaa sitä aluetta, yritä siinä nyt saada tehtävää. Itse näen tämän asian kuitenkin realismina pelissä, ei siinä ruveta mitään tehtävän yksityiskohtia kertomaan jos kimppuun hyökätään vaan vihu hoidetaan ensin pois päiviltä, näin epämiellyttävistä ominaisuukista saa nautittavia ja eivät haittaa pelin tempoa.
Itse en kaipaa peleiltä realismia jos ne vielä kaiken huipuksi vievät peli-iloa pois. Tämä esimerkkikin on juuri sitä, mikä turhauttaa. Juuri saanut kokonaisen tukikohdan vallattua niin tulee kesken keskustelun joku "random"-hyökkäys (joka on enemmän sääntö kuin poikkeus) ja pitää odotella.
Yhtä turhauttavaa kuin Breath of the Wildin sade, jonka aikana ei kiipeillä vaan odotellaan että se lakkaa että pääsee taas pelaamaan. Ihan oikeasti vähän turhauttaa kun pitää jossain kallionkielekkeellä odotella että pääsee taas jatkamaan pelaamista.
Toki pelaajia on erilaisia ja jotkut tuntuu tykkäävän tuosta realismista. Itselle pelaaminen on eskapismia enkä kaipaa realismia. En ainakaan jos se tulee peli-ilon/sujuvuuden kustannuksella. Selvennetään sen verran vielä, että realismi ei itsessään ole ongelma vaan se, mitä se tuo tai vie pelistä. Nämä esimerkit sitä huonoa puolta.
Toinen esimerkki: The Last of Usissa Ellie juoksentelee vihujen ympärillä ja kolistelee ympäriinsä ilman että vihut huomaavat. Ei haittaa pätkääkään ja pystyn sivuuttamaan tuon seikan täysin sillä se sujuvoittaa peliä. Jos vaihtoehtona olisi se, että jokainen npc-kaverin ääni tai liike hälyttäisi vihut, niin olisi voinut jäädä koko peli ostamatta. Epäilen että Naughty Dog myös teki tietoisen valinnan tuossa realismin ja viihtyvyyden (tms) välillä. Täysin oikea ratkaisu minusta eikä vie immersiota ainakaan minulta. Pelit on muutenkin niin täynnä immersion rikkojia että tuo ei nyt paljoa isompi homma ole kuin se, että haavat parantuu ja tyyppi nikkaroi aseita ja ammuksia parissa sekunnissa. Asia, jota harvemmin kukaan kritisoi vaikka saattaa noista npc-Ellieistä huomauttaakin.
Mutta ei tässä minulla mitään "Far Cry on täysi paska"-agendaa ole takana. Itselle ei iske ja vähän tosiaan harmittaa kun tykkäsin esim. siitä Primalista niin kovasti. Olisin tästäkin halunnut tykätä ja nauttia enemmän mutta ei voi mitään, liika toiminta joka paikassa syö iloa kun haluaisi rauhassa käyskennellä ja tutkia vihollisten tukikohtia ennen kuin sinne juoksee suinpäin granaatteja heittelemään (johon se tuntuu joka kerta menevän kun ei hiippailu tunnu onnistuvan).
Asia, joka pitää ilmeisesti aina sanoa erikseen: tämä on minun fiilikseni pelistä. Saa tykätä itse ihan vapaasti.
Pieni säätö vihujen määrässä olisi varmasti silti useamman mielestä kohdallaan? Se metsästyksen kohteena olemisen tunnekin olisi varmasti mahdollista toteuttaa eri tavalla kuin määrällä. Onhan sitä useampikin peli, missä tulee jokin oikeasti haastavampi ryhmä tai hahmo perään ja se usein kuumottaa enemmän kuin jokin rivivihollisten lauma.