Itsekin pelasin Pixel Remasterit läpi toissa ja viime vuoden aikana perinpohjaisesti. Pelit itsessään on tuttuja ja lähes kaikki versiot on tullut pelattua monta kertaa, alunperin jo emulaattoreilla joskus vuosituhannen alussa. Edellisestä läpipeluusta oli kyllä jo vierähtänyt jonkin aikaa, ainakin osan kohdalla.
Täytyy kyllä yhtyä tuohon FF5 hehkutukseen. Vaikka FF:n keskiössä on aina ollut tarinan kerronta, (ainakin tuolta FF4 ajoilta lähtien) niin FF5 on tietyllä tavalla mustalammas tässä. Tarina on ok mutta selkeästi ottaa itsensä paljon lupsakammin ja jotenkin jopa yllätyin, en muistanutkaan kuin humoristinen FF5 pyrkii jatkuvasti olemaan. Jopa pääpahis itsessään on hyvin ironen ja hauska hahmo (sidekicki Gilgameshista puhumattakaan). Pelattavuus on rautaa ja FF5 on edelleen tänäkin päivänä mielestäni yksi parhaimpia versioita Job -systeemistä. Loppua kohden se menee tuohon Freelancer / Mimic hyödyntämiseen mutta eri Jobeja käyttämällä pelikerroista saa mukavan erilaisia.
Tuo humoristinen aspekti yhdistettynä kovaan pelattavuuteen tekee FF5:sta kovan klassikon. Tulevien FF ohjaajien tulisi ottaa tästä mallia. FF16 kaltainen tarkoituksellisen synkkä ja vakava tarina voitaisiin mun puolesta heittää romukoppaan ja ottaa vaikutteita FF5:sta sekä pelattavuudeltaan että kepeydeltään.
FF6 toki on se ultimaattinen klassikko edelleen tänäkin päivänä. Etenkin tarinan ja hahmojen osalta. Itsekin olen unelmoinut oikeasta FF6 Remakesta mutta toisaalta, en usko että se edes tarvitsee sellaista. Alkuperäistä on niin mukava pelata aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka tuota FF5:n Job systeemiä kehuin niin FF6 yhdistelmä hahmo spesifisiä kykyjä ja kaikille opetettavia loitsuja, on todella toimiva systeemi. Tykkään että FF rosterissa on myös uniikkeja hahmokohtaisia kykyjä eikä silleen että end gamessa kaikki on käytännössä kyvyiltään samanlaisia, pois lukien että näyttävät vain erilaisilta. Tämäkin tuo paljon uudelleenpeluu arvoa FF6:lle. Esim. olen miettinyt monesti että joku Gau challenge run voisi olla haastava mutta hauska toteuttaa, tai ainakin kokeilla.
Noihin muihin vanhempiin Final Fantasyihin, yköseen, kakoseen ja kolmoseen mulla on henkilökohtaisesti hyvin nostalginen suhtautuminen, joten niitä on vaikea järjellä arvioida. Varsinkin FF2, omituisuudessaan on hyvä! Tämähän taisi olla Akitoshi Kawazun ensimmäinen Square peli, sama ukko myöhemmin touhunnut (ja vielä tänäkin päivänä) SaGa pelien parissa, joissa on hiukan samanlainen hahmonkehitys systeemi mutta huomattavasti kehittyneempi toki. Tietyllä tavalla vois ajatella että tämä on ennemmin proto tyyppi SaGasta kuin FF peli. Joka tapauksessa, itselläni on rakas suhtautuminen FF2. Kryptinen hahmonkehitys yhdistettynä siihen että pelasin tätä aikoinaan emulaattorilla eikä siihen ollut vielä kunnollista fani käännöstä olemassa, eli hemmetin vaikea ja sekava peli, heh!
Nyt kun pääsi vauhtiin tarinoimaan vanhoista FF:stä niin Mystic Quest olisi sellailnen kultti klassikko, josta toivoisin myös nyky alustoille uusintajulkaisun. Kepeän hauska peli, jossa aivan rautainen soundtrack.
FF16 on onneksi vielä aloittamatta, joten jos sieltä nyt Xbox versiot tulee, niin ei joudu pelaamaan alkua uudelleen.