HideoMiyamoto
Well-Known Member
11 miljoonaa myytyä peliä. Taitaa olla Sonyn nopeiten myynyt yksinoikeus. Edellisellä osalla kesti yli vuosi päästä yli 10 miljoonaan joten onhan tämä huikea suoritus.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.Sain tämän lainaan ja jokunen tunti takana ja noh tämähän on ihan God of War 2018:aa. Hetki meni taas saada aivot supersankarispektaakkelimoodiin, mutta sen jälkeen on maistunut pölöyksistään huolimatta ihan hauskasti. Päässä soi Video Game Dunkeyn toteamus "it's not high art, but it's high entertainment". Katsotaan kommentteja lisää kunhan peli etenee.
Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.
Juu onhan tämä todellakin sellainen Sony Interactive Entertainment -muotin pläjäys että alta pois, mutta toisaalta en valita, tiesin mitä tulevan pitää. Kun en tästä mitään ole maksanut, niin koitan suhtautua tiettyihin itseä ärsyttäviin juttuihin huumorilla. Ymmärrän, jos toiset eivät jaksa.Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.
Itse en vain päässyt mihinkään surkutteluun asti, vaan lopetin jo ennen sitä.“This has all the qualities of a good game,” I thought, “The visuals are polished to a mirror sheen. The set pieces are impressive. The combat… functions. The story’s actually pretty good with lots of characters with distinct personalities and complex motives and clean underpants and noses and all the other shit you need.”
“It is exactly the sort of thing that an absolute searing twat in the Youtube comments would call ‘objectively good.’ So, that all being the case, why does the sense that I’m barely halfway through the fucking thing fill me with abject misery?”
Juuri näin. Ja kun menit pari lausetta aiemmin hehkuttamaan Sonyn yksinoikeuspelejä, niin tämähän on asia joka koskee aivan erityisesti näitä. Horizon näissä mielestäni pahin, mutta tämä tulee tiukasti perässä Spider-Manin ja Last of Usien kanssa. Aivan käsittämätön "ominaisuus", eritoten kun näissä voi muuttaa kaikkia mahdollisia muita asetuksia.Jos yksi osa nega pitää ottaa esille niin juurikin tuo netissäkin manattu AI:n puzzlejen spoilaaminen vaikka pelaaja ei sitä pyydäkään. Tämä peli ei ole ainut joka tuota tekee, mutta siitä pitäisi ehdottomasti tällä alalla päästä eroon, vaikkapa jonkin asetuksen muodossa sitten haluaako pelaaja niitä puzzleja spoilattavaksi.
Juu no itse en Sonyn pelejä pelaile niiden puzzlejen takia, niin ei tuo liikaa pääse muuten hyvää kokonaisuutta haittaamaan. Mutta eiköhän tähän nyt enemmän kiinnitetä huomiota Sonyn peleissä, kun pienimuotoinen haloo tästä nousi Ragnarökissä ja IGN taisi myös deveiltä kysellä tästä myös. Eiköhän viesti mennyt perille, että iso osa pelaajista ei koe tarpeelliseksi näitä spoilaamisia.Juuri näin. Ja kun menit pari lausetta aiemmin hehkuttamaan Sonyn yksinoikeuspelejä, niin tämähän on asia joka koskee aivan erityisesti näitä. Horizon näissä mielestäni pahin, mutta tämä tulee tiukasti perässä Spider-Manin ja Last of Usien kanssa. Aivan käsittämätön "ominaisuus", eritoten kun näissä voi muuttaa kaikkia mahdollisia muita asetuksia.
No siis jos aivan kirjaimellisesti otetaan, niin ei Last of Useissa varmaankaan mitään spoilattu. Mutta sellaista "generaattoriin pitää saada virta"/"minun pitää löytää toinen reitti"-jupinaa tuli pelattavilta hahmoilta kuitenkin omaan makuuni liikaa ja huomasin tuhisevani, että JOO JOO S**TANA, ETITÄÄN PARAIKAA.Juu no itse en Sonyn pelejä pelaile niiden puzzlejen takia, niin ei tuo liikaa pääse muuten hyvää kokonaisuutta haittaamaan. Mutta eiköhän tähän nyt enemmän kiinnitetä huomiota Sonyn peleissä, kun pienimuotoinen haloo tästä nousi Ragnarökissä ja IGN taisi myös deveiltä kysellä tästä myös. Eiköhän viesti mennyt perille, että iso osa pelaajista ei koe tarpeelliseksi näitä spoilaamisia.
Oliko muuten niin, että TLOU-sarjassa myös hahmot spoilasivat puzzlet? Itse muistelisin jostain UC3 ajoista lähtien, että Naughty Dogin peleissä nuo olisi toteutettu siten näppärästi eli L3 prompti tulee ruutuun tietyn ajan päästä jota painamalla ratkaisu tulee ruudulle, mutta muuten NPC:t pysyvät hiljaa. TLOU-peleissä ei muutenkaan tainnut juurikaan puzzleja olla?
Equipment
Fixed an issue where Darkdale Waist Guard or Risen Snow Armor could not be upgraded past Level 9 in NG+.
Quests
Fixed an issue where certain quest resources were not granted upon completion in NG+ (Lindwyrm Scales, Sovereign Coals, Essence of Hel). These resources will be granted retroactively to players who should have received them.
System
Fixed a rare case where the application would crash when loading certain save files.
Trophies
Fixed an issue where the "Ready for Commitment" trophy would not unlock when upgrading NG+ armor to Level 9 or above.
Fixed an issue where the "Dragon Slayer" trophy could not be earned during NG+ if the player did not craft the Dragon Scale armor during first playthrough on base game.
Fixed an issue where the "Phalanx" trophy could not be earned if the player crafted a Level 9+ shield prior to crafting every other type of shield.
If you receive the armor from the Lost Items Chest in the shop, you will need to restart or reload your game to get the trophy.
Please note that these trophies will be granted retroactively to players who fulfilled the prerequisites between the time the NG+ patch (v. 04.00) and this patch were implemented.
UI/UX
Fixed a rare case where the application would crash in the UI.
Kuvasit kyllä erittäin hyvin omia tuntojani tämän pelin parissa. Jatkoin juurikin edellispäivänä kuukausien tauon jälkeen tämän pelaamista ja ehti peli minua parisen tuntia pitää luonaan, kunnes alkoi jo taas jotenkin tökkiä, enkä sitten sen jälkeen ole nyt pelaamista jatkanut. Olen toki vasta toistakymmentä tuntia pelannut, joten varmaan olisi vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa tulossa. Ja näyttävähän tämä tosiaankin on - ihan pelien kärkeä sillä osa-alueella. Mutta kun ei vaan jaksa pitää otteessaan pidempään oikein millään. Ykkösen pelasin kyllä todella innoissani läpi, vaikka sekin alkoi loppua kohden ainakin jonkun verran puuduttamaan. Pidin sitä kuitenkin julkaisuvuotenaan ihan jopa vuoden pelinä omaan makuuni. Tähän ei nyt vaan millään tunnu löytyvän sitä samaa intoa. Sääli sinänsä, koska paljonhan tässä on noita sinun jo listaamiasi hyviä puolia. Jokin vain silti mättää, ja kai se onkin juuri käytännössä nuo asiat itsellenikin, jotka jo listasit.Melkein vuosi siinä hulahti, mutta viimein on Rägnarok tatiteltu maaliin. Tämä on sikäli erikoinen tapaus, että periaatteessa tässä on kaikki elementit erinomaisen pelin (2018) erinomaiselle jatkolle. Vaan kertoohan tuo kuukausien mittainen taival karua kieltään. Peli ei meinannut millään pitää otteessaan. Paikoin pelaaminen kävi työstä.
Listataan alkuun plussat:
+ Peli on graafisesti holtittoman näyttävä! 26 tunnin läpäisystä jellonaosa meni photo modessa. Hahmoja seuraava yhden oton käsivarakamera on edelleen hieno idea.
+ Pelattavuus on huippuluokkaa. Kratos tottelee viiveettä ohjausta. Taistelumekaniikka on miellyttävän monipuolinen.
+ Musiikit istuvat mahtipontisuuteen. Bear McCreary on säveltänyt hienon scoren.
+ Parhaimmillaan tapahtumat ja brutaalit taistelut ovat tavattoman eeppisiä. Hienoa on päästä haastamaan kerrostalon kokoista sutta. Näitä eeppisen mittaisia taisteluita muistelen alkuperäisestä God of War -sarjasta lämmöllä.
+ Kratosksen ja Atreuksen isäpoikasuhde on kasvanut edellisen pelin Boy-komentelusta. Kratos on kyllä hieno videopelihahmo vastahankaisine murinoineen.
+ Viikinkimytolgia kiinnostaa ja kekseliäästi käsikirjoittajat ovat saaneet osin tuttuja teemoja sovelletuksi. Neil Gaimanin Norse Gods -kirja tuki hienosti taustoja.
Mikä tässä sitten mättää? Plussalista oli helppo kirjoittaa. Miinuslistaa pitää kaivaa syvemmältä.
- Vaikka meininki on koko ajan eeppistä, niin mikään ei oikein tunnu miltään. Jumalat ja isommat otukset vetävät toisiaan minuuttitolkulla turpaan -- kirveellä! -- ja sitten välinäytöksessä tökkäävät tikarilla käteen ja päättävät lopettaa turhan turparullan ja jatkavat jutusteluaan.
- Eri maailmat tarjoavat näyttävät ja vaihtelevat kulissit, mutta jotenkin ne myös kärsivät runsaudenpulasta.
- Vaikka mytologia kiinnostaa, niin sitä jatkuvaa jorinaa kulloisenkin kahden henkilön välillä on ihan tolkuttomasti liikaa. En suostu kuuntelemaan enää yhtä ainutta Mimirin Brother-tarinaa!
- Vasta ehdin kehua taistelumekaniikkaa, mutta sekin alkoi loppua kohti tympiä. Kovasti piti tattia hakata rivivastustaja-aaltoja vastaan.
Tämä tuntuu jotenkin väärältä, mutta herautan säälittävät 3 tähteä viidestä lopputuomioksi.
Pari photo mode -pomintaa:
Näytä liitetiedosto 11553
Näytä liitetiedosto 11554
Näytä liitetiedosto 11555