Luin tuon pariinkin kertaan enkä oikein päässyt kärryille.
Siis jos oikein ymmärsin, teillä töissä on löydetty kultainen keskitie tuohon dilemmaan? Tuotteistaa, standardoida ja silti tehdä 100% asiakasvaatimusten mukaista? Vaikka mitä perseilyä siellä vaatimuksissa olisi?
En mielestäni sanonut, että sellaista olisi löydetty, vaikka toki en avannut asiaa sen enempää. Tuo modularisointiprosessi on kestänyt kauan ja se on vieläkin joiltain osin kesken. Lisäksi sitä on yritetty aikaisemminkin, mutta siitä on silloin luovuttu. Se, että onko tuo toimiva ratkaisu, selvinnee vasta tulevien vuosien aikana. Ja kuten totesin, niin asiakkaan vaatimuksista riippuen - ja kuten lähes jokaisessa projektissa onkin käynyt - asiakkaalla on jotain vaatimuksia, joita ei "listalla" olevilla ratkaisuilla voida toteuttaa. Tämä tarkoittaa sitten räätälöintiä ja jos sen arvioidut kustannukset nostavatkin hintaa liian korkeaksi "standardin" tuotteen listahintaan nähden, niin asiakas menee sitten kyselemään kilpailijalta. Ja siis näistä asiakaskohtaisista lisävaatimuksista ei välttämättä tule uusia standardiratkaisuja tulevaisuutta ajatellen, joten ne eivät siis välttämättä ole 100% standardituotteita jälkikäteen tarkasteltunakaan. Ja toki jos vaatimukset ovat jotain, mitä myyntikään ei usko olevan mahdollista toteuttaa, niin ei sellaista myydä. Mutta monesti rajoittava tekijä on uskoakseni raha ja käytettävissä oleva kapasiteetti. Eli paljonko asiakas on valmis maksamaan räätälöinnistä ja paljonko suunnittelupuolella on kapasiteettiä toteuttaa nuo ratkaisut.
Lisäksi näiden räätälöintihommien vaikutusta kustannuksiin voi olla myyntivaiheessa melko hankala arvioida, kun kyseessä ei ole mikään ihan pieni ja yksinkertainen tuote. Kappalemäärä on myös käytännössä aina yksi tai kaksi, niin skaalautuvuudestakaan ei ole apua. Ja jos kappalemäärä on kaksi, niin toisesta voi silti tulla hieman erilainen kuin ensimmäisestä, kun virheitä on ehditty korjaamaan tai muuten tekemään parannuksia ennen kuin toinen tuote on valmis.
Nämä räätälöintihommat aiheuttavat koko tuotantoketjussa lisäkustannuksia aina suunnittelusta valmistukseen. Etenkin suunnittelussa on ongelmallista, kun tuote on muuten modulaarisesti tehty, niin siellä on tietyt rajoitteet (yleensä ainakin tilankäytölliset, eli toisin sanoen voi olla hyvinkin ahdasta saada mahtumaan räätälöityjä ratkaisuja, kun ympäristö on tilan puolesta optimoitu juuri niille standardiratkaisuille).
Ehkä se käyttämäni bundle-vertaus ei sitten tässä kohtaa toimi esimerkkinä mutta minusta se on ainakin lähempänä kuin autovertailu. Syynä erityisesti se että autoissa ne varustelutasot on jo merkittävämmällä tavalla eri malleja kuin mitä tuo uusi PS5-mallisto on.
Samaa mieltä, että on se levyasema selvästi helpompi ja nopeampi sinne pleikkaan saada kuin asentaa autoon ilmastointi. Mutta minun mielestä autojen mallit ovat edelleen sinänsä samassa määrin samoja kuin nämä slimmipleikatkin, vaikka varustelutaso olisikin eri. Syy tähän on ehkä se, että autot ovat muutenkin paljon suurempia ja monimutkaisempia tuotteita, joten eroavaisuudet skaalautuvat myös ylöspäin.
Yhä siis tarkoitin vain sanoa että ne uudet mallit on pohjimmiltaan molemmat levyasemattomia, toisin kuin alkuperäiset mallit, joista vain toinen oli levyasematon. Mitään samanlaista ei voida sanoa alkuperäisistä malleista vaikka varmasti niissäkin on pitkälti samaa linjastoa alla. Toki originaalistakin varmasti saa levyaseman irti siinä missä mistä tahansa elektroniikasta mutta se tekisi konsolista vajaan/puutteellisen eikä muuttaisi sitä toiseksi "malliksi".
Niin, eli siellä on pohjimmiltaan sitten vain yksi malli ja se levyasema tekee siitä tavallaan kaksi mallia. Äh, nyt antaa minun puolesta olla
Samaa mieltä olen, että nyt siellä on sinänsä yksi perusmalli, johon sen levyaseman voi sitten laittaa. Fättien kanssa emolevy oli jo itsessään sen verran erilainen, että modaamalla lisätyn levyaseman yhdistäminen vaati kolvin käyttämistä ja silti PS5 ei sitä tunnistanut, vaikka siihen virrat eräs modaaja onnistuikin saamaan.
En tarkoittanutkaan että yhteiskunnan tarvitsee puuttua mutta kyllähän nämä puljut tietää miten ihmiset saadaan ohjattua tiettyyn suuntaan. On olemassa isoja määriä ihmisiä, jotka työkseen tutkivat ihmisten ostokäyttäytymistä, logiikkaa jne. ja jos tällainen keittiöpsykologikin pystyy heittämään (ainakin oman arvion mukaan) osuvia arvioita miten nuo hommat luultavasti menee, niin siellä kyllä tiedetään vielä paremmin miten saadaan vaikka porukka siihen digiin siirtymään. Ja veikkaan että se minun arvioni toteutuu melko monen kuluttajan kohdalla.
Epäilemättä siellä on tätäkin asiaa mietitty ja pyritty maksimoimaan tuotot juurikin kokonaisuuden kannalta.
Eli ihmisen ihmisyyttä käytetään siinä hyväksi.
Mielestäni markkinointi pohjautuu aika pitkälti tähän, tai ainakin tehokkuuteen pyrkivä markkinointi. Hyvähän se olisi aina kriittisesti tarkastella mainoksia ja etenkin tarjouksia, mutta tuleehan sitä kyllä itsekin välillä oltua "mainostuksen uhri", joskus ehkä puolitahallaankin.
