Minulla on ollut yhtä juhlaa nyt jo kohta kolme vuotta, pitkäaikainen terveyshaitta on näköjään nyt selätetty
Kuulostaa pieneltä vaivalta mutta kyllä on rajoittanut kovasti tekemistä kivuista puhumattakaan, nimittäin polvilumpion sijoiltaanmeno. En ole edes laskenut näitä kertoja aiemmin mutta yritetään:
1997:
Armeijassa, jalkapalloillessa meni sijoiltaan ja sain luksuskyydin (traktorin perässä lavalla) takaisin kasarmille. Polvella oli turvotuksen takia kokoa kuin isolla ananaksella. Tilkkaan pariksi viikoksi missä tyhjensivät verta sieltä polven sisältä ja keppikuuria pari viikkoa vielä tuon jälkeen. Mettäreissulle lähdin (vaikka siis ei olisi tarvinnut) poikien kanssa siitäkin huolimatta
. Tämän jälkeen se pysyi kasassa tosi pitkään, kunnes:
2013:
Duunissa, töiden jälkeen sählyssä. Tiesin heti mitä oli käynyt koska ei ollut ensimmäinen kerta. Lumpio mutkallaan. Tohtorille samoin tein, veren tyhjennys (tämä oli muuten aika ikävä kun oli joku ulkomaalainen tohtori ja käytti ihan saatanan paksua neulaa ilman mitään puudutuksia) ja jumppaohjeita. Kolmisen viikkoa kepeillä.
2018:
Parvekkeella, nousin ylös kääntyessäni samaan aikaan oikealle - POPS! Tällä kertaa kipu oli niin kova että lähti taju, Tokenin siitä parvekkeen lattialta. Tohtori, veret poies ja keppikuuri.
Näytä liitetiedosto 10763Näytä liitetiedosto 10764
(Huvittaa että veti mustaksi nilkkaa myöden toi kerta. Kärpäsetkin pörräs jalan ympärillä ja minä olin "Menkäähän pois siitä, en ole kuollut vielä!")
Kuvat on kesälomalta, oltiin mökillä, ja jäihän tuokin vähän torsoksi kun ei päässyt veneilemään tms, kökötti siellä sohvalla koko loman..
Muutama kuukausi tuon jälkeen oli vielä jotain pientä kipuilua kun oltiin Aurinkorannoilla perheen kera reissussa niin kävelin hissistä poies ja taas kääntyessäni samaan aikaan oikealle niin POPS! Selitin hotellin henkilökunnalle että kaikki on ihan ok mutta nuo veret pitäisi suht piakkoin sieltä poistaa kun hyytyessään sisälle aiheuttaa vaivaa myöhemmin. Ja että kepit helpottaisi kovasti elämää. No, he soittivat ambulanssin paikalliselle ortopedille, joka tietysti ei ollut paikalla vaan hälytettiin paikalle erikseen. Saapuessaan paikalle ymmärsi yskän välittömästi ja poisti sisäänvuotaneet veret. 700€ kun ollut kunnollista matkavakuutusta.
Näytä liitetiedosto 10766
Kotiin päästessäni menin vielä lääkäriin (oli muuten kotona edelleen edellisestä kerrasta palauttamatta jääneet kepit
) ja kysyin että oliskohan aika kuvata tuo koipi ja katsoa mitä siellä on meneillään. Höpsis, jumppaat sen vaan kuntoon oli vastaus. Selvä.
2019:
Tämä oli aika paha, olin nimittäin Inkoon saaristossa (mihin on lossiyhteys) eräilemässä ja telttailemassa, Autolle on matkaa sen pari kilometriä. Juuri kun oltiin pääsemässä meidän telttapaikalle niin polvessa paukahti niin että pari metriä takanani tuleva kaverinikin kuuli sen. Kiesus, menin mereen istumaan ajatellen että jos se laskisi turvotusta. Mietin että miten perkeleessä tästä nyt selvitään. Mukana ollut kun burana 400 ja normi retkeilyvarusteet pariksi yöksi. Alkoi olla jo ilta niin kelasin että ei kai auta kun puudutella Captain Morganilla ja kuumalla kaakaolla. Onneksi tuo mun kaveri on enemmän kuin kyvykäs kaikkeen perussäätöön, puidenkeruu, nuotiot jne.
Yö meni kehnosti vaikka olikin burana Morgan combo, herätessäni söin aamulla vielä parit buranat ajatellen että ne sen verran auttaisi että pääsisi metsästä pois.. Maasto tuolla on hankala ja mun kaveri on varmaan puolet minua pienempi niin en häneenkään voinut luottaa että kantaisi tai tukisi minua edes paria kilometriä. Kun yritin nousta teltasta niin ei siitä tullut mitään, kipu oli vaan niin jäätävä.. Tässä kohtaa suomalainen mies nyörtyi, ja soitin hätäkeskukseen. 40 min myöhemmin meripelastuslaitos parin palomiehen kanssa ajoi veneellä rantaan ja tiputti mut lossirantaan mistä sitten tämä ystäväni autolla poimi kyytiin.
Matkalla palomiesten kanssa juttelin ja kerroin tuon polven historiaa niin olivat sitä mieltä että todellakin pitää edes vähintään kuvata. Tästä rohkaistuneena kotiopäästessäni taas tohtorille, kerroin koko historian ja sainkin ajan magneettikuvauksiin.
2019:
Löydöksiä löytyi että ristisiteistä ole paljon jäljellä ja irtonaisia luunsiruja siellätäällä polvea (osa todella vanhoja kuulemma). Suositus on että leikataan.
Vielä samana vuonna Terveystalossa leikkasivatkin (kiitos vaan työnantajani vakuutusten), otti jotain jänteitä reidestä millä en kuulemma tee mitään ja laittoi polveen
Kuva alla jälkeenpäin.
Näytä liitetiedosto 10765
Viestin idea on että pari vuotta meni ikävästi kun oli koko ajan vammainen eikä edes joku sukkien laittaminen jalkaan ollut mikään itsestään selvyys. Leikkauksesta toipumisen jälkeen tullut takaisin noi normaalit, päivittäiset lenkit, kuntosalilla kuntopyöräily jne ja varmaan osittain siksi kirjoitin tänne tänään on että liukastuin kauppareissulla ja polvi vääntyi - mutten ollut moksiskaan! Olen kiitollinen ja ennenkaikkea iloinen että homma on kunnossa viimein
Terveyttänsä ei pidä ottaa itsestään selvyytenä
P.s. Terveystalolle terveiset, oli ihanaa palvelua, kun heräsi nukutuksesta lyötiin ruoka menu eteen ja kysyttiin että haluatko konjakkia ruoan kanssa
