TUHOMURSU
KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Lost Odyssey
Kymmenisen tuntia pelaillut ja oikeastaan noitten muksujen mukaantulo oli ensimmäinen tarinallinen elementti joka kiinnosti millään tavalla. Missä roolipelissä päähahmolla on viimeksi ollut sukulaisia mukana? En kyllä osaa muistaa yhtäkään. Lapsenlapsista puhumattakaan.
LO vaikutti mukavasti aikuisemmalta setiltä jonka korreloin potentiaalisesti parempaan stooriin. Arvattavaa paskaahan se on ollut tuohon kymppituntiin saakka kuitenkin ja miljööt elottomia. Visuaalisesti peli palloilee näyttävän ja kömpelön välillä, sillä engine lyö konetta vyön alle liekkö sitten paskan koodin vuoksi ja jotkut kohdat puhtaasti tahmaavat. Suunnittelukin menee laidasta laitaan. Plussaa lähes minimiin vedetystä söpöilystä.
Tulee oikeastaan pelattua lähinnä musiikkien vuoksi. Blue Dragonista jäi jotain kautta niin Uematsun paskan maku suuhun etten varsinaisesti ollut viitsinyt LO:ta vaivautua kunnolla kuuntelemaan. Tunnaria jossain kuunnellut tietysti mutta nuopa yleensä eivät anna minkäänlaista kuvaa itse pelin ääniraidoista. LO yllätti kovasti positiivisesti. Musiikissa on selkeitä Uematsukonventioita, mutta ne eivät jostain syystä kuitenkaan kuulosta täysin tylsiltä.
Ei mikään erityisen hyvä peli, mutta pelailee mieluummin kuin turpaansa ottaa.
Soundtrack täytyy varmaankin tilata ellei taso nyt kakkoslevylle siirryttyä romahda.
Kymmenisen tuntia pelaillut ja oikeastaan noitten muksujen mukaantulo oli ensimmäinen tarinallinen elementti joka kiinnosti millään tavalla. Missä roolipelissä päähahmolla on viimeksi ollut sukulaisia mukana? En kyllä osaa muistaa yhtäkään. Lapsenlapsista puhumattakaan.
LO vaikutti mukavasti aikuisemmalta setiltä jonka korreloin potentiaalisesti parempaan stooriin. Arvattavaa paskaahan se on ollut tuohon kymppituntiin saakka kuitenkin ja miljööt elottomia. Visuaalisesti peli palloilee näyttävän ja kömpelön välillä, sillä engine lyö konetta vyön alle liekkö sitten paskan koodin vuoksi ja jotkut kohdat puhtaasti tahmaavat. Suunnittelukin menee laidasta laitaan. Plussaa lähes minimiin vedetystä söpöilystä.
Tulee oikeastaan pelattua lähinnä musiikkien vuoksi. Blue Dragonista jäi jotain kautta niin Uematsun paskan maku suuhun etten varsinaisesti ollut viitsinyt LO:ta vaivautua kunnolla kuuntelemaan. Tunnaria jossain kuunnellut tietysti mutta nuopa yleensä eivät anna minkäänlaista kuvaa itse pelin ääniraidoista. LO yllätti kovasti positiivisesti. Musiikissa on selkeitä Uematsukonventioita, mutta ne eivät jostain syystä kuitenkaan kuulosta täysin tylsiltä.
Ei mikään erityisen hyvä peli, mutta pelailee mieluummin kuin turpaansa ottaa.
Soundtrack täytyy varmaankin tilata ellei taso nyt kakkoslevylle siirryttyä romahda.