Vastaus: Mass Effect 2 - BioWaren avaruuseepos [X360]
Eipä tämä tekoäly säväyttänyt, eikä kai missään väitetykään että mainitsemissasi peleissä olisi parempi tekoäly? Ehkä sitä kun on kertaalleen tai valitettavasti kyllä useampaan otteeseen jo aikaisemmin nähnyt tämän tason vihollistoimintaa, niin sitä odottaa jo hiljalleen parannuksia...
Voin sanoa myös n. 65 tunnin kokemuksella, että sivustaan sieltä ei tule läheskään kaikki viholliset, lähinnä vain ne jotka on ikään kuin tarkoitettu tuohon lähitaisteluun (lue: kroganit), minä pelaan insanityllä en tiedä vaikuttaako se tuohon. Voisi kuvitella että vaikeammalla se tekoälykin on pykälää fiksumpi. Kertaakaan en esim. törmännyt tilanteeseen jossa ihan jalkaväkiopin mukaisesti osa edessä olevista vihollisista sitoo sinut tulitaisteluun (pitää tulen alla, estää etenemisen) sillä aikaa, kun toinen vihollisosasto tulee sivustaan. Eli tähänkään ei vaadi mitään Amerikan temppuja, että saataisiin tehtyä dynaamisemmaksi tuo taistelu.
Äkkiseltään mietittynä aika moni peli kierrättää tiettyä vihollistyyppiä hieman erilaisin speksein, en huomannut että ME2:ssa olisi kyllästynyt mitenkään samankaltaisuuteen (Dragon Agessa näin tosin kävi), mutta näin suorilta Fallout 3 tulee mieleen vihollisten suhteen monipuolisempana pelinä. Toisaalta ulkonäöltä eroavat vihollisetkin saattavat vain luoda illuusiota siitä monipuolisuudesta, jos kaikki ammutaan tuhannen paskaksi samalla tavalla. Eli tässä vähän epäselvää määritelmä siitä, että mikä tekee monipuoliset viholliset...ulkoiset eroavaisuudet, se miten ne tapetaan, käyttäytymismallit vai jokin muu? Mä pidin ME2:n siitä taktisesta elementistä, että on eri ammustyyppejä joita käyttää eri vihollisiin. Pidän myös sitä osana monipuolisuutta, että niillä vihollisilla on omanlaisensa peliin sulautetut taustat, huomattavasti monisyisemmät kuin "randomilla vastaan tuleva erämaan kettu".
Sun postauksia on mukava lukea ja pääosin voin myöntää olevani samaa mieltä monissa asioissa mitä kirjottelet tänne, mutta kannattaa ihan ittensä takia lyödä välillä jarruja siihen faniuteen. Vai oletko tyytyväinen jos ME3 on täysin samanlainen kuin ME2, mutta eri ympäristössä ja hahmoilla? Kyllä tämän luokan tapaukselta - ei vain edeltäjäänsä verraten vaan myös muiden nykypelien tasoon suhteutettuna - on lupa odottaa paljon.
Vihollisten tekoäly on oikein hyvällä ja vaihtelevalla tasolla, suojan ottaminen, perääntyminenkin sekä erikoishyökkäykset pelittävät ihan yhtä hyvin kuin muissa AAA-räiskinnöissä, ellei paremminkin. Kyllä nuo käyttäytyvät ainakin paremmin kuin Gears of Warissa tai Modern Warfaressa.
Eipä tämä tekoäly säväyttänyt, eikä kai missään väitetykään että mainitsemissasi peleissä olisi parempi tekoäly? Ehkä sitä kun on kertaalleen tai valitettavasti kyllä useampaan otteeseen jo aikaisemmin nähnyt tämän tason vihollistoimintaa, niin sitä odottaa jo hiljalleen parannuksia...
Ja viholliset tulevat kyllä aivan saamarin varmasti flankkiin ja läheisyyteen ellei niitä pidättele ampumalla, sen olen jo 65 gameplay-tunnin aikana huomannut harvinaisen selkeästi. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suosittelen muiden näkökantojen esittäjiä perehtymään asiaan uudestaan.
Voin sanoa myös n. 65 tunnin kokemuksella, että sivustaan sieltä ei tule läheskään kaikki viholliset, lähinnä vain ne jotka on ikään kuin tarkoitettu tuohon lähitaisteluun (lue: kroganit), minä pelaan insanityllä en tiedä vaikuttaako se tuohon. Voisi kuvitella että vaikeammalla se tekoälykin on pykälää fiksumpi. Kertaakaan en esim. törmännyt tilanteeseen jossa ihan jalkaväkiopin mukaisesti osa edessä olevista vihollisista sitoo sinut tulitaisteluun (pitää tulen alla, estää etenemisen) sillä aikaa, kun toinen vihollisosasto tulee sivustaan. Eli tähänkään ei vaadi mitään Amerikan temppuja, että saataisiin tehtyä dynaamisemmaksi tuo taistelu.
Mistä pelistä olet löytänyt monipuolisemman viholliskaalan kuin Mass Effect 2:sta? Et ainakaan nykyräiskinnöistä.
Äkkiseltään mietittynä aika moni peli kierrättää tiettyä vihollistyyppiä hieman erilaisin speksein, en huomannut että ME2:ssa olisi kyllästynyt mitenkään samankaltaisuuteen (Dragon Agessa näin tosin kävi), mutta näin suorilta Fallout 3 tulee mieleen vihollisten suhteen monipuolisempana pelinä. Toisaalta ulkonäöltä eroavat vihollisetkin saattavat vain luoda illuusiota siitä monipuolisuudesta, jos kaikki ammutaan tuhannen paskaksi samalla tavalla. Eli tässä vähän epäselvää määritelmä siitä, että mikä tekee monipuoliset viholliset...ulkoiset eroavaisuudet, se miten ne tapetaan, käyttäytymismallit vai jokin muu? Mä pidin ME2:n siitä taktisesta elementistä, että on eri ammustyyppejä joita käyttää eri vihollisiin. Pidän myös sitä osana monipuolisuutta, että niillä vihollisilla on omanlaisensa peliin sulautetut taustat, huomattavasti monisyisemmät kuin "randomilla vastaan tuleva erämaan kettu".
Sun postauksia on mukava lukea ja pääosin voin myöntää olevani samaa mieltä monissa asioissa mitä kirjottelet tänne, mutta kannattaa ihan ittensä takia lyödä välillä jarruja siihen faniuteen. Vai oletko tyytyväinen jos ME3 on täysin samanlainen kuin ME2, mutta eri ympäristössä ja hahmoilla? Kyllä tämän luokan tapaukselta - ei vain edeltäjäänsä verraten vaan myös muiden nykypelien tasoon suhteutettuna - on lupa odottaa paljon.