Pohdin etukäteen, että kuinka näin hienosti rakennetun ja niin monta eeppistä hetkeä sisältäneen tarinan voi lopettaa jättämättä täysin tyhjää tai latteaa fiilistä. Jo hyvin aikaisessa vaiheessa esitelty crucible epäilytti liian helppona ratkaisuna - rakennetaan yksi laite ja kaikki reaperit on tuhottu, deus ex machina. Ja tuleeko lopun jälkeen sormusten herra-elokuvien kaltainen väsyttävä megaepilogi jossa tutut hahmot hyvästellään loputtomissa juttutuokioissa tai tarinapätkissä?
Ajattelin että hyvän lopun tekeminen tällaiseen peliin on varmasti äärimmäisen vaikeaa. Erityisesti kun tietää kriittisen kohdeyleisön. Netissä alkanut kuhina kauheasta lopusta ei erityisesti lisännyt odotuksiani, mutta toisaalta laitoin kaiken nerd ragen piikkiin
Mutta... en minä ihan tuollaista osannut odottaa. Aluksi olin hieman huuli pyöreänä vaihtoehtojen kanssa ja sulautuminen kuulosti järkevältä. Eihän niitä vaivalla pelastettuja gethejä nyt sovi lahdata enkä minä nyt voi ilmiselvään hallinta-ansaankaan langeta
Lopun jälkeen kävin ottamassa selvää että mikä siinä eniten ihmisiä on harmittanut ja törmäsin tuohon indoktrinaatioteoriaan. Siinä on kieltämättä oma viehätyksensä ja logiikkansa. Kenties tuo sulautumisvaihtoehto onkin tilanne jossa Shepard houkutellaan itsemurhaan. Tai kenties koko loppu on vain osa myöhemmin kerrottua vapahtaja-legendaa, kuten aivan loppu saattaisi vihjata. Kenties tällä pohjustetaan universumiin sijoittuvia tulevia pelejä, jolloin pöytä on täysin puhdas ja Shepardin legenda muinaista historiaa.
Toki pelaajien pettymys on ymmärrettävää kun loppu ei olekaan kaunis, kiva ja rautalangasta väännetty. Toisaalta tästä jäi hieman samanlainen fiilis kuin blade runnerin directors cutin lopusta, moniselitteinen ja avoin josta kukin voi tehdä omia tulkintojaan.
Aika näyttää saammeko kuulla tai ostaa tekijöiden virallisen version lopusta. Melkein toivon että emme.
