En tiiä, salaliittoteorioille ääni täältäkin. Jos eilen tuli otettua kahdeksan voittoa putkeen lähes nollapelillä, niin meno on tänään ollu jotain aivan muuta. Viis matsia ja kaikissa kunnolla turpaan. Vastustajien taso välillä surkea-kohtalainen. Pahin tapaus osas hädin tuskin syöttää. Silti vempautusrannarit uppoaa, kamppijäähyjä koko ajan, miljardi tolppaa tai muuta hasekkeilua ja muuta sontaa. Mukaan mahtu pari hylättyä maaliani ja yksi oma, kun pakki potkas lurun omiin.
Eka matsin jälkeen ajattelin "sattuuhan näitä, päivän eka matsi ja tein pari pahaa virhettä. Eiköhän ens peli jo kulje entiseen malliin. Paskanmarjat! Viidennessä pelissä oli ohjain lähellä lentää telkkarista läpi. Sitten totesin, että ihan turha yrittää enää, koska jokin mystinen voima ei anna mun voittaa, vaikka miten pelaisin.
En tasan tarkkaan ole yhdessä yössä voinut huonontua NOIN paljon. Suorastaan vituttaa jo ennakkoon, kun näkee millon kone ei suosi. Kaks-ykkönen, pari syöttöä, pakki kujalla ja varma maali. Mitä vielä, johonki se kiekko vaan pomppaa mystisesti. Sitten omassa päädyssä annat sen maailman helpoimman syötön pakkien välillä, niin eiköhän se jotenkin bugipomppaa vastustajan karvaajalle ja se vempauttaa aivan toivottomasta paikasta sisään.. Hohhoijaa.
Mää en osaa sanoa, mikä se "momentum factor" tässä pelissä on. Se ei ole koti/vierasetu, eikä joukkueen tasoero, mutta se on varmaa, että joistain peleistä tiedät ensi vihellyksestä lähtien, tuletko voittamaan vai et ja SE KYRSII!
Ja kyllähän se toimii toisinkin päin. Täällä selostinkin kun ihailin vastustajan taitoa ekan erän ja olin neljä muna takaa-ajoasemassa. Siitä huolimatta, yhtäkkiä kaikki mitä yritän onnistuu ja toisella ei mikään. Peli päättyy mulle 5-4.
Pari kertaa pistäny oikeen notea perään, ettei ollu ihan reilua, koska olin heti kymmenen kertaa huonompi ja silti voitin. Toisaalta joskus tekee mieli rageangstata "sää et osaa pelata tasan yhtään tätä, etkä tajua jääkiekosta, puolustamisesta tai maalintekopaikkojen luonnista yhtään mitään. Mutta tää peli ei vaan halus sun voittavan".
Joo, riitti avautuminen, kiitos