Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

Paitsi formaattien vanhentuminen, fyysisellä medialla on aina ongelmana myös ihan fyysinen vanhentuminen. Riippuu tietysti formaatista, mutta mikään tallennusmedia ei ole ikuinen. Siksi pelin fyysinen omistaminen ei tarkoita sitä, että sen pelaaminen onnistuu 30 vuoden kuluttua. Itseasiassa monet perinteiset tallennusmediat kuten kirjat ovat paljon pitkäikäisempiä kuin pelien tallennukseen käytetyt kasetit, levyt, levykkeet ja modulit. Voisi olettaa, että 80-luvun mikrobitteihin tallennetut pelikoodilistaukset ovat paljon pitkäikäisempiä kuin vaikka tänä päivänä hankitut Blu-Ray-levyllä olevat pelit. Netin syövereistä pelit löytyvät vielä silloinkin kun pelilevyt ovat hapertuneet, jos netti on joskus 100 vuoden päästä vielä toiminnassa. Todennäköisemmin se kuitenkin on toiminnassa verrattuna siihen, että jäljellä on vain fyysisiä pelimedioita. Kirjallisuuskin on säilynyt antiikista näihin päiviin asti ahkeran kopioinnin ansiosta. Kopiointi on parempi säilytystapa kuin alkuperäisen säilyttäminen.
 
Paitsi formaattien vanhentuminen, fyysisellä medialla on aina ongelmana myös ihan fyysinen vanhentuminen. Riippuu tietysti formaatista, mutta mikään tallennusmedia ei ole ikuinen. Siksi pelin fyysinen omistaminen ei tarkoita sitä, että sen pelaaminen onnistuu 30 vuoden kuluttua. Itseasiassa monet perinteiset tallennusmediat kuten kirjat ovat paljon pitkäikäisempiä kuin pelien tallennukseen käytetyt kasetit, levyt, levykkeet ja modulit. Voisi olettaa, että 80-luvun mikrobitteihin tallennetut pelikoodilistaukset ovat paljon pitkäikäisempiä kuin vaikka tänä päivänä hankitut Blu-Ray-levyllä olevat pelit. Netin syövereistä pelit löytyvät vielä silloinkin kun pelilevyt ovat hapertuneet, jos netti on joskus 100 vuoden päästä vielä toiminnassa. Todennäköisemmin se kuitenkin on toiminnassa verrattuna siihen, että jäljellä on vain fyysisiä pelimedioita. Kirjallisuuskin on säilynyt antiikista näihin päiviin asti ahkeran kopioinnin ansiosta. Kopiointi on parempi säilytystapa kuin alkuperäisen säilyttäminen.
On taivahan tosi ettei mikään ole ikuista! Siksipä noita kirjojakin digitalisoidaan mikä ehditään. Se kun nyt on varteenotettavin vaihtoehto tiedon säilymiselle.

Tuosta tulikin aasinsillalla mieleen tämä doomsday vault. https://en.wikipedia.org/wiki/Svalbard_Global_Seed_Vault

Ehkä kaikelle datalle (formaatista riippumatta) olisi hyvä järjestää jotain vastaavaa? heh, nyt kun miettii datan määrää ja kuinka paljon sitä kokoajan tulee niin aika haalstavalta tehtävältä kuulostaa.. Kai olisi pakko rajoittaa tuo johonkin tieteellisiin tutkimuksiin ja faktoihin. Wikin voisi kanssa ottaa sinne ollessaan tuommoinen semifaktuaalinen tietosanakirja
 
Viimeksi muokattu:
Fyysisellä medialla on luonnollisesti oma käyttöikänsä, joka vaihtelee formaatista, säilytysolosuhteista, valmistusprosessista ja puhtaasti tuurista riippuen. Normaalikäytössä omasta tuhansien nimikkeiden (elokuvat, pelit, musiikki) valikoimasta käyttökelvottomaksi ovat muuttuneet lähinnä Warnerin HD-DVD:t sekä Agfan valmistamia VHS-nauhoja. Molemmat ovat tunnetusti heikkolaatuisesti valmistettuja. Kokonaisuutena arvioisin kuitenkin oman kokoelmani pohjalta useimpien formaattien kestävän aikaa enemmän kuin niiden omistaja.

Luonnollisesti esimerkiksi VHS-nauhat kannattaa digitoida talteen, mutta siinäkin tarvitaan se fyysinen media ensin. Digitaaliset jakelukanavat tai edes optinen media kun eivät käsitä lähellekään kaikkia vanhemmissa formaateissa julkaistuja teoksia. Oman lisänsä digitalisaatioon tuo joidenkin teosten muuttuminen sisällöllisesti ajan henkeen sopivammaksi. Fyysinen levy puolestaan ei itsestään muutu, vaikka joku olisi sisällöstä sensuroivaa mieltä.

Kukaan ei varmaankaan ole väittänyt fyysistä mediaa ikuiseksi. Ikuista elämää teoksille ei myöskään digitalisaatio tarjoa, vaikka se enemmän vikoja sietääkin. Optimaalinen yhdistelmä on varmaankin näiden sopiva naimakauppa: Annetaan kuluttajalle mahdollisuus fyysiseen mediaan, josta voisi tehdä digitaalisen kopion säilyvyyden turvaamiseksi. Tiedon säilymisen kannalta olennainen asia lienee se, että mahdollisimman monella on se tieto hallussaan. Se tieto voi puolestaan olla vaikka sillä DVD-levyllä.

ps. PS2-pelit olivat enemmäkseen DVD-levyillä, vaikka niitä myös CD-levyillä julkaistiin.
 
Tiedon säilymisen kannalta olennainen asia lienee se, että mahdollisimman monella on se tieto hallussaan. Se tieto voi puolestaan olla vaikka sillä DVD-levyllä.

ps. PS2-pelit olivat enemmäkseen DVD-levyillä, vaikka niitä myös CD-levyillä julkaistiin.
CD formaatti on jo tekemässä kuolemaa. DVD kymmenen vuoden kuluttua varmaan samassa tilassa.
 
Tämä viesti säikäytti minut tilaamaan PS5-version, joka sekin näyttää olevan vähissä näistä itselle tutuista kotimaisista verkkokaupoista. Fyysisten Xbox-versioiden häviäminen ei sinänsä ole yllätys. Kalliiksi käy kyllä tämä suuntaus, jos ei voi jäädä kyttäämään alennuksia pienten painosmäärien (?) vuoksi. Toisaalta ehkä tällaista pienemmän piirin fanituotetta voi tukeakin isommalla summalla.
Minä siirsin fyysisten oston pleikkarille siinä kohtaa kun tajusin että Xboxilla on useita pelejä, joissa levyllä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Olikohan juuri jotain boksin yksinoikeuksia vielä ne.

Mietin että miksi tukisin tuollaista harjoittavaa valmistajaa jos voin tukea toista, joka vielä edes jotain dataa sinne levylle astikin laittaa.

Saattoi myös tietysti liittyä siihen että ilmeisesti peleissä oli levyllä One-versio ja X:n versio ladattiin netistä. Mutta siinäkään tapauksessa en halua tuota tukea vaan haluan sen pelin sinne levylle edes jossain muodossa jos mahdollista. Sonylla sentään on PS4- ja PS5-versiot levyillään eikä niin että ostettaisiin PS-pelejä, joista on vain PS4-versio levyllä ja PS5-omistajat joutuvat lataamaan kaiken netistä.

Ja ymmärrän toki hyvätkin puolet siinä että on vain yksi tuote, jolla saa kahden sukupolven version, mutta miksi se uudempi ei voi sitten edes olla oletuksena? Samoin ylipäänsä taaksepäinyhteensopivuudet ja vastaavat on lähtökohtaisesti hyvä homma mutta nyt on kyllä fyysisen kohdalla toteutettu asia niin että en tuollaista halua tukea.

Ehkä siinä sitten antaa väärän signaalin samalla ja MS:llä on todettu ettei fyysinen yleensä ottaen enää myy ja painosmäärät on mitä on. Plus sekin että boksi lähtökohtaisesti vähemmän suosittu vehje.
 
Minä siirsin fyysisten oston pleikkarille siinä kohtaa kun tajusin että Xboxilla on useita pelejä, joissa levyllä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Olikohan juuri jotain boksin yksinoikeuksia vielä ne.

Mietin että miksi tukisin tuollaista harjoittavaa valmistajaa jos voin tukea toista, joka vielä edes jotain dataa sinne levylle astikin laittaa.

Saattoi myös tietysti liittyä siihen että ilmeisesti peleissä oli levyllä One-versio ja X:n versio ladattiin netistä. Mutta siinäkään tapauksessa en halua tuota tukea vaan haluan sen pelin sinne levylle edes jossain muodossa jos mahdollista. Sonylla sentään on PS4- ja PS5-versiot levyillään eikä niin että ostettaisiin PS-pelejä, joista on vain PS4-versio levyllä ja PS5-omistajat joutuvat lataamaan kaiken netistä.

Ja ymmärrän toki hyvätkin puolet siinä että on vain yksi tuote, jolla saa kahden sukupolven version, mutta miksi se uudempi ei voi sitten edes olla oletuksena? Samoin ylipäänsä taaksepäinyhteensopivuudet ja vastaavat on lähtökohtaisesti hyvä homma mutta nyt on kyllä fyysisen kohdalla toteutettu asia niin että en tuollaista halua tukea.

Ehkä siinä sitten antaa väärän signaalin samalla ja MS:llä on todettu ettei fyysinen yleensä ottaen enää myy ja painosmäärät on mitä on. Plus sekin että boksi lähtökohtaisesti vähemmän suosittu vehje.
Sukupolven alussa taisi tosiaan One versio olla levyllä ja Series X versio ladattiin netistä. Nyt uusimmissa Series X versio. Assassins creed Mirage taisi olla lähes kokonaan ainakin levyllä, oli juuri silloin itselläni nettiyhteys pois. Miragesta tuli täysin pelattava versio levyltä. Sitten Halo Infinitessä ei tainnut levyllä olla juuri mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Minä siirsin fyysisten oston pleikkarille siinä kohtaa kun tajusin että Xboxilla on useita pelejä, joissa levyllä ei ole oikeastaan yhtään mitään. Olikohan juuri jotain boksin yksinoikeuksia vielä ne.
Vaikka DoesItPlay?-sivusto on kaikkea muuta kuin kattava, niin jopa sen mukaan väitteesi pitää paikkaansa. Vertailukelpoisuutta tässä heikentää Xbox-pelien heikko edustus sivustolla. Ihan aukotonta todistusaineistoa tämä ei siis ole, vaikka se omaakin mutu-tuntumaa vahvistaa.

Global (1711)
Download required 11 %

PS4 (867)
Download required 13 %

PS5 (255)
Download required 12 %

Series X (17)
Download required 35 %

Series X & One (20)
Download required 35 %

Tuolta nyt joka tapauksessa tulee tarkisteltua ennen ostopäätöstä, että mitä sieltä levyltä/kortilta löytyy. Omat hankinnat uusien pelien osalta ovat vain Sonyn ja Nintendon laitteille, niin yllättävän pitkälle tuon sivuston avulla pötkii. Ja toimiihan se Googlekin tarvittaessa.

 
Sukupolven alussa taisi tosiaan One versio olla levyllä ja Series X versio ladattiin netistä. Nyt uusimmissa Series X versio. Assassins creed Mirage taisi olla lähes kokonaan ainakin levyllä, oli juuri silloin itselläni nettiyhteys pois. Miragesta tuli täysin pelattava versio levyltä. Sitten Halo Infinitessä ei tainnut levyllä olla juuri mitään.
Hyvä että on menty jossain vaiheessa toiseen suuntaan vaikka tietty ymmärrän laitekantojen perusteella miksi homma oli ensin toisinpäin.

Tuosta jäi kuitenkin ainakin minulle niin huono maku että vaikka tuo nyt olisikin eri lailla niin PS5 jäänee ykkösvalinnaksi.

Sehän tuollaisessa nimenomaan on huonoa että ilmeisesti tuokin muutos on tehty niin ettei se info tule kuin vahingossa tai tarkoituksella etsiessä vastaan. Sitä ei siis lue missään suoraan että mitä siellä levyllä varsinaisesti on. Ei edes sitä, minkä konsolisukupolven versio on levyllä ja kumpi pitää ladata. Vai olenko väärässä ja nimenomaan se (toisen konsoliversion lataustarve) jossain pienellä jopa on lukenutkin? Monestihan noissa lukee vain yleisesti jotain että voi olla lisälatauksen tarve, mikä ei vielä kerro oikein mitään kun nykyään se on oletus ihan missä tahansa pelissä.
 
Sehän tuollaisessa nimenomaan on huonoa että ilmeisesti tuokin muutos on tehty niin ettei se info tule kuin vahingossa tai tarkoituksella etsiessä vastaan. Sitä ei siis lue missään suoraan että mitä siellä levyllä varsinaisesti on. Ei edes sitä, minkä konsolisukupolven versio on levyllä ja kumpi pitää ladata. Vai olenko väärässä ja nimenomaan se (toisen konsoliversion lataustarve) jossain pienellä jopa on lukenutkin? Monestihan noissa lukee vain yleisesti jotain että voi olla lisälatauksen tarve, mikä ei vielä kerro oikein mitään kun nykyään se on oletus ihan missä tahansa pelissä.
Vähän sekava on kieltämättä tuo nimeämiskäytäntö, jos sen perusteella pitäisi päätellä jotain sisällöstä. Omasta hyllystyä löytyy Xbox One- ja Xbox-merkinnällä näitä pelejä. Pääasiassa Xbox One-merkityt ovat sitä mitä olettaisikin, mutta tietenkin siellä seassa on yksi Xbox-merkitty peli, johon on kuitenkin listattu vain Xbox One. Muissa Xbox-merkityissä puolestaan on Onen lisäksi listattu Series X. Levyjen sisällöstä minulla ei ole koteloiden perusteella käsitystä, enkä ainakaan omilla silmilläni löydä kotelosta merkintää, että mikä versio Smart Delivery-leimatuissa on levyllä ja mikä ladataan.

Tässäkin varmaan helposti palataan siihen argumenttiin, että ei ole ongelma koska "kaikilla on Internet". Tässä kuitenkin samalla poistetaan mahdollisuus pelata sitä vanhemman konsolin versiota uudemmalla raudalla. Playstationilla on jokunen nimike, jota pelaa sulavimmin valitsemalla PS4-versio PS5:lla pelattavaksi. Tämä ei ole käsittääkseni mahdollista Xboxilla, mutta voin olla väärässä. Tuohon olisi kuitenkin näin kuluttajan mielestä helppo lääke - Smart Deliveryn poiskytkeminen tarvittaessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei ole käsittääkseni mahdollista Xboxilla, mutta voin olla väärässä. Tuohon olisi kuitenkin näin kuluttajan mielestä helppo lääke - Smart Deliveryn poiskytkeminen tarvittaessa.
Onnistuu se hieman kikkaillen. Eli Xbox Onella peli asennetaan USB-levylle, joka kytketään Series X|S -konsoliin, joka ei ole sillä hetkellä lainkaan verkossa. Niin kauan kuin sitä One-versiota haluaa pelata, täytyy Series-vehje olla poissa netistä, tai muuten peli automaattisesti päivittyy uudemman sukupolven versioksi.
 
Onnistuu se hieman kikkaillen. Eli Xbox Onella peli asennetaan USB-levylle, joka kytketään Series X|S -konsoliin, joka ei ole sillä hetkellä lainkaan verkossa. Niin kauan kuin sitä One-versiota haluaa pelata, täytyy Series-vehje olla poissa netistä, tai muuten peli automaattisesti päivittyy uudemman sukupolven versioksi.
"Hieman" kikkaillen. :D No mutta onnistuu kuitenkin!
 
Olin jo tilaamassa ja tuo 80 euron hinta ei spessusta olisi mitään mutta helvetti 20 euroa muita kuluja. Ei pysty. Varsinkin kun en ole kauhean varma onko tuo pelin genre kehuista huolimatta sellainen mistä pidän. Ei sitä myöskään esimerkiksi strategiapelit iske vaikka olisi maailman paras genressään, joten vähän sama tämän kanssa.

Antaisin kuitenkin mahdollisuuden jopa 80 euron edestä mutta kyllä se raja tulee siinä kun muut kulut nostaa hinnan sataseen.

Jos tuo tulee myyntiin ihan suomessa tai muuten pelkästään 80 eurolla niin ostan saman tien.

Nyt tuo fyysinen julkaisu menee itsellä samaan kastiin kuin joku Limited Run. Ei tunnu oikealta julkaisulta kun on vain yksi paikka ja hinnat sitten sen mukaiset. Joskin siis tässä tapauksessa hinta on itsessään täysin ok mutta kulut nostaa sitä sen verran että ei tule kauppoja. Ikävä homma.

En tiedä jos Alan Wake II olisi samassa tilanteessa. Siitä saattaisin nöyrtyä maksamaan tuon 80 + 20 euron kulut koska tiedän että se olisi varmasti peli meikäläiselle. Siis jos se kyseinen 80 euron versio olisi tuon tyylinen spessuversio. Normiversion kanssa olisi ehkä sama tilanne että voisi vielä 80 euroa maksaa mutta ei enää 20 euroa ylimääräistä.
Siirrän vastauksen tähän viestiin jo suoraan parempaan ketjuun...

Kieltämättä aikamoiset nuo epämääräiset lisäkulut, mutta toki se pakettikin on hieman isompi. Kaikesta fyysisestä extrasälästä plussaa, digisisällöille en laske euroakaan lisäarvoa itselleni. Kieltämättä omakin ajatus liikkuu tuolla jossain Limited Runin puolella tämän julkaisun osalta, mutta ainakaan tekijöiden omien viestien perusteella tässä ei nimenomaan ole kyse rajoitetusta painoksesta, vaan tehdään sitten lisää tarvittaessa. Isompi kysymys (vaikkakin varsin varhainen sellainen) on, että tuleeko tällaisesta uusi normaali ennen täysin digitaalisen jakelun aikaa? Eli julkaistaan jokin iso nimike diginä, arvuutellaan että tuleekohan se fyysinen vai ei ja sitten mahdollisesti julkaistaan jollain omalla kauppapaikalla fyysinen versio, jonka hintaa keinotekoisesti korotetaan jollain digisisällöllä. En nyt sano että BG3 olisi tästä jonkinlainen esimerkki, mutta ehkä askelmerkkejä siihen suuntaan? Mielenkiinnolla odotan Alan Wake 2:n osalta, että miten käy.
 
Minua ei tuossa tavassa ensisijaisesti harmittaisi kuin nuo nytkin harmittavat lisäkulut. 20 euroa pelkästä toimituksesta on melkoinen summa enkä tiedä olisinko ikinä tuollaista maksanut muusta kuin jostain sohvasta ja isosta televisiosta - joiden kohdalla se on melkoisen paljon ymmärrettävämpää.

No, ehkä se oma periaate fyysisen ostamisesta omaa rajansa ja se ilmeisesti on 20 euroa ekstrakuluja. Ainakin jos se ostettava peli ei ole täysin varma tapaus, kuten se Alan Wake II, jonka kohdalla en uskoisi enää 20 eurosta olevan kiinni.

Mutta jos jokainen fyysinen peli olisi jatkossa 20 euroa ekstraa toimituksesta niin tympeäksi se kyllä tekisi fyysisen tukemisen.
 
Minua ei tuossa tavassa ensisijaisesti harmittaisi kuin nuo nytkin harmittavat lisäkulut. 20 euroa pelkästä toimituksesta on melkoinen summa enkä tiedä olisinko ikinä tuollaista maksanut muusta kuin jostain sohvasta ja isosta televisiosta - joiden kohdalla se on melkoisen paljon ymmärrettävämpää.

No, ehkä se oma periaate fyysisen ostamisesta omaa rajansa ja se ilmeisesti on 20 euroa. Ainakin jos se ostettava peli ei ole täysin varma tapaus, kuten se Alan Wake II, jonka kohdalla en uskoisi enää 20 eurosta olevan kiinni.

Mutta jos jokainen fyysinen peli olisi jatkossa 20 euroa ekstraa toimituksesta niin tympeäksi se kyllä tekisi fyysisen tukemisen.
Joo, tämän pelin osalta tuo 20e lisäkuluja saa irvistämään, mutta olen valmis maksamaan sen verran fyysisen julkaisun tukemiseksi. Missään tapauksessa en kuitenkaan minkä tahansa tusinapelin osalta suostuisi noin suolaista hintaa toimituksesta maksamaan. Alan Wake 2 olisi minullakin se toinen nimike, jonka fyysiseen versioon voisin panostaa ylimääräisiä euroja. Jos tämä malli nyt tosiaan yleistyisi, niin siinä pitäisi käyttää jo harkintaa, että jaksaako enää tällaista vai siirtyykö loputtoman backlogin äärelle.
 
Strauss Zelnick on ottanut taas kantaa pelien hinnoitteluun vähän tähän aiheeseen liittyen: https://www.thegamer.com/grand-theft-auto-6-publisher-take-two-interactive-games-priced-on-length/

Ilmeisesti Zelnickin mielestä jonkinlainen kuukausihinnoittelu olisi paras peleissä. Vaikea nähdä muuten, miten peleistä voisi periä maksua pelattujen tuntien mukaan. Minulle olisi ihan hyvä malli, että maksaisin vain siitä ajasta, minkä peleihin käytän. Jos peli olisi täyttä jöötiä eikä kiinnostaisi, maksaisin sen tunnin tai puoli tuntia mikä kokeiluun menee. Jos taas pelaaminen maistuisi, maksaisin ihan mielelläni tuntiperusteisesti siitä ilosta. Se olisi parempi sijoitus kuin ostaa kokonaisia pelejä kuin sikoja säkissä, jolloin suuri osa rahasta menisi hukkaan, kun en halua pelata ihan mitä tahansa eikä peliaikaa ole tuhlattavaksi keskinkertaisuuksiin.

Jos pelit hankitaan ensin kokonaisina ja sitten tulee vielä kuukausimaksu, se ei tietenkään ole kovin houkuttelevaa. Siksi katsonkin, että pelituotannon kehittyminen Zelnickin tavoittelemaan suuntaan edellyttää nykyistä voimakkaampaa siirtymää kohti digitaalista pelaamista ja pelien luonteen ymmärtämistä uudella tavalla vuotovaikutteisena ja kehittyvänä tuotteena sen sijaan, että "peli pitäisi olla valmis julkaisussa". Minulle olisi mielekkäämpää pelata pelejä, jotka kehittyvät vuodesta toiseen pelaajien myös osallistuessa kehittämiseen esimerkiksi modien muodossa, kuin kertakäyttötuotteita, jotka hylätään heti kun rahat on saatu ensimmäisen kuukauden myynneistä. Digitaalisessa pelaamisessa on ihan selkeitä etuja siis verrattuna vanhakantaiseen malliin.
 
Strauss Zelnick on ottanut taas kantaa pelien hinnoitteluun vähän tähän aiheeseen liittyen: https://www.thegamer.com/grand-theft-auto-6-publisher-take-two-interactive-games-priced-on-length/

Ilmeisesti Zelnickin mielestä jonkinlainen kuukausihinnoittelu olisi paras peleissä. Vaikea nähdä muuten, miten peleistä voisi periä maksua pelattujen tuntien mukaan. Minulle olisi ihan hyvä malli, että maksaisin vain siitä ajasta, minkä peleihin käytän. Jos peli olisi täyttä jöötiä eikä kiinnostaisi, maksaisin sen tunnin tai puoli tuntia mikä kokeiluun menee. Jos taas pelaaminen maistuisi, maksaisin ihan mielelläni tuntiperusteisesti siitä ilosta. Se olisi parempi sijoitus kuin ostaa kokonaisia pelejä kuin sikoja säkissä, jolloin suuri osa rahasta menisi hukkaan, kun en halua pelata ihan mitä tahansa eikä peliaikaa ole tuhlattavaksi keskinkertaisuuksiin.
Onko tuo sikojen säkissä ostaminen muka oikea ongelma? Itse olen jättänyt esim. Baldur's Gate 3:n ostamatta samasta syystä, joten jos yhtään pelimakunsa tietää niin ei tuo voi kovin iso ongelma olla. (ja tuo BG3-esimerkkini siis ihan sen kautta, että voi ottaa aika varman päälle :D)

Sitten on Game Pass ja vastaavat. Niiden avulla saa kyllä kokeiltua onko peli mieleen.

Eikä myöskään olisi mahdottomuus tarjota peleistä testiversiota ilmaiseksi samalla toteutuksella millä tuntirahastaminenkin toimii: testaa tunti ilmaiseksi. Miksi siis oikoa suorilta tuonne missä jokaisesta tunnista maksetaan erikseen "ettei tule hutiostoksia" kun ainakin ne hutiostokset voi välttää niin paljon helpomminkin kuin tuollaisella rahastusmallilla.

Toisaalta jos kuitenkin jäisi myös mahdollisuus ostaa peli kerralla - ja mieluusti fyysisenä levyllä - niin ei tuo niin paljoa haittaisi vaihtoehtona. Noilla on vain paha tapa syrjäyttää muut vaihtoehdot, eli nimenomaan se fyysinen, ja jatkossa kaikki on digiä, kuukausitilausta tai tuntimaksullista kamaa.

Hirveän kuuloista kyllä.

Jos pelit hankitaan ensin kokonaisina ja sitten tulee vielä kuukausimaksu, se ei tietenkään ole kovin houkuttelevaa. Siksi katsonkin, että pelituotannon kehittyminen Zelnickin tavoittelemaan suuntaan edellyttää nykyistä voimakkaampaa siirtymää kohti digitaalista pelaamista ja pelien luonteen ymmärtämistä uudella tavalla vuotovaikutteisena ja kehittyvänä tuotteena sen sijaan, että "peli pitäisi olla valmis julkaisussa".
Kylläpä taas turhauttaa että ihmiset oikein tsemppaa ajatusta että pelin ei tarvitse olla valmis julkaisussa. Millä muulla alalla tämä olisi ok? Musiikkialalla tulee joku intro ja pelkkä rumpuraita ja muut päivitetään myöhemmin?

Minä en halua pelejäni "kehittyvänä tuotteena", mikä tarkoittaa parhaimmillaan siis moninpeliä ja GaaS-mallia mutta yleisemmin ihan vain raakileena julkaistua peliä eli toisin sanoen nykyisin mitä tahansa peliä. Kehittyvä on siis todella paljon sievistelty termi sanasta "keskeneräinen".

Mutta tarkoittanet tietysti nimenomaan pelin parantamista, laajentamista ja muuta positiivisempaa. Sitäkään minä en halua. Minä ihan oikeasti haluan sen valmiin kokonaisuuden, jonka voin pelata rauhassa ilman että tarvitsee miettiä mikä muuttuu pian ja mitä uutta tulee hetken päästä koluttavaksi. Minä haluan läpäistäkin pelit joskus ja saada niistä jonkin kokonaiskuvan enkä joutua palaamaan niihin jatkuvasti.

Itse asiassa joku AC: Valhalla on loistoesimerkki pelistä, jota ei innosta lähteä pelaamaan. Se saa koko ajan jotain lisäyksiä ja paisuu paisumistaan. Jo pelkkä emopeli "pelotti" koollaan ja se on siitä vain kasvanut. Ei vain innosta. Pelaan jonkun parin tunnin indien mieluummin. Siellä se on yhä Valhalla kaapissa odottamassa aikaa, jota ei ehkä ikinä tule. Ja jos siitä vielä tuntiperusteisesti laskutettaisiin niin jäisi vielä vain varmemmin pelaamatta.

Eri asia sitten pelit, joiden on loogista olla tuossa mallissa. Eli GaaS-teokset ja moninpelit. Mutta ei kaikkien pelien julkaisu- tai rahastusmallia voi tehdä vain noiden pelien perusteella.

Minulle olisi mielekkäämpää pelata pelejä, jotka kehittyvät vuodesta toiseen pelaajien myös osallistuessa kehittämiseen esimerkiksi modien muodossa, kuin kertakäyttötuotteita, jotka hylätään heti kun rahat on saatu ensimmäisen kuukauden myynneistä. Digitaalisessa pelaamisessa on ihan selkeitä etuja siis verrattuna vanhakantaiseen malliin.
Minä taas en yksinkertaisesti edes halua pelata samoja pelejä vuodesta toiseen. Jotain moninpeliä voi vajaan vuoden pelaillakin (tai ainakin joskus) mutta ne on ainoita poikkeuksia. Muilta peleiltä toivon samaa kuin muultakin viihteeltä: on selvä alku ja loppu. Ei päättymätön "grindaus".
 
Viimeksi muokattu:
Minä taas en yksinkertaisesti edes halua pelata samoja pelejä vuodesta toiseen. Jotain moninpeliä voi vajaan vuoden pelaillakin (tai ainakin joskus) mutta ne on ainoita poikkeuksia. Muilta peleiltä toivon samaa kuin muultakin viihteeltä: on selvä alku ja loppu. Ei päättymätön "grindaus".

Mä muuten sama, mut kyl tykkään et mulla on joku yks tai kaks "pääpeliä" mitä laajennetaan ja tuetaan vuodesta toiseen mihin sit panostaa ja on semmonen "loppuelämän" peli, näitä mulla on esim GTA: Online, The Division 2, NMS, GT7. NMS tosin jätin kelkasta kun alkoi sit olee jo liikaa näitä "loppuelämän" pelejä. Muuten tykkään itekki pelata pelit jossa on alku ja loppu ja sit uusia kokemuksia, mut tykkään et siinä on pari semmosta mitä pelaa aina, joskus enempi joskus vähempi.
 
Ongelma "maksa niin monesta tunnista kuin pelaat" on se, että monet (sanoisin jopa että suurin osa) peleistä ei sovi tähän muottiin. GaaS-pelit ja moninpelipainotteiset pelit kyllä, mutta selkeällä alulla ja lopulla varustetut yksinpelit ei. Mitäs sitten kun joku indiepeli on 3 tunnin mittainen? Mikä pitää olla tällaisessa pelissä tuntihinta, että hommassa on järkeä? Lisäksi tuntihinnoittelu aivan varmasti muuttaisi ihmisten tapaa pelata pelejä. Miksi jäisin esim. tekemään sivutehtäviä tai tutkimaan ja etsimään kerättäviä, kun siinä menisi niin sanotusti rahaa hukkaan.

Samalla kun pelaajien tapa pelata muuttuisi, niin varmaan muuttuisi myös pelintekijöiden näkemys siitä millaisia pelejä kannattaa tehdä tuntiliksalaisille pelattavaksi. Varmaan homma menisi entistä grindaavampaan suuntaan pelissä kuin pelissä, että saataisiin pelattavaa aikaa venytettyä.
 
Ylös Bottom