Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

Rahoitusmalleissa "palvelut" on tulleet nyt todella suosituiksi. Näissä yleensä tarjotaan juuri kk-hintaan, jolloin kk-maksu on hyvinkin pieni, mutta vuosien aikana kasvaa erittäin suureksi. Tuntihinnoittelu taas tuntuu ajatuksena sellaiselta, että kuluttajan pitää tietää hyvinkin tarkkaan etukäteen, kauanko aikoo pelata, jottei taksa kasva päivääkohden suureksi. Kk-hinnoittelussa taas tuntuu ennemminkin siltä, maksoin tämän kuukauden, nyt voin lasettaa meneen niin paljon kuin huvittaa, vaikka hinta tuntihinnoittelua suuremmaksi muodostuisikin.

Kertamaksut taas ovat todellisuudessa halvimmat, jos käyttää palvelua/tuotetta paljon. Tällöin yleensä maksu on suhteellisen korkea (esim. peleissä puhutaan jo 70e:n lähtöhinnoista, joissain nettipeleissä mennään jo yli 100e:n hinnoissa)
Juuh, eiköhän se menisi siihen että kk-veloitus saataisiin näytämään halvalta mutta todellisuudessa tulisi kalliimmaksi. Esim. tarjouskampajat jolla peliä saa pelata halvemmalla jos sitoutuu puolen vuoden tilaukseen. Tai vaikkapa lisäsiltö joka lukitaan erilaisten maksuvaihtoehtojen taakse=tee deluxe-tilaus niin saat kaiken sisällön käyttöösi vuodeksi, premium-tilaus on halvempi mutta sisältää vähemmän materiaalia ja kestää vain puoli vuotta jne. Eli sitoutetaan pelaajat erilaisiin lisämaksuihin. Keinoistahan ei ole pulaa.
 
Sen enempää tapauksesta tietämättä, niin eikö tämän kanteen kaataisi jo se, että PlayStation pelejä voisi ostaa digikoodeina muualtakin kuin PlayStation Storesta. Sekä Xbox että Nintendo pelejä voi ostaa digitaalisena myös muualta kuin konsolien omilta kauppapaikoilta, joten myös diginä voi olla kilpailua. Sama vapaus PlayStationille ja tällä kanteella ei enää ole pohjaa?
Sony oikein erikseen lopetti tällaisen käytännön joku vuosi sitten


Sinänsä veikkaan että jos/kun täysin digitaalinen generaatio tulee, EU tai jokin muu tulee pakottamaan Sonyn jälleen mahdollistamaan myös muualta ostamisen Microsoftin ja Nintendon tapaan.
 
Sony oikein erikseen lopetti tällaisen käytännön joku vuosi sitten


Sinänsä veikkaan että jos/kun täysin digitaalinen generaatio tulee, EU tai jokin muu tulee pakottamaan Sonyn jälleen mahdollistamaan myös muualta ostamisen Microsoftin ja Nintendon tapaan.

Joo, eli juuri tätä tarkoitin. Jos Nintendo ja Microsoft pelkästään tällä tuovat tarpeeksi kilpailua digitaaliseen kauppaan, niin eikä tuo olisi Sonylle aika helppo omena poimia.

Vaikka toki @jryi toi myös hyviä pointteja sillä, että joka tapauksessa tuossa joutuu menemään konsolivalmistajan kauppapaikan kautta oli digitaalinen pelikoodi ostettu mistä hyvänsä. Säätelyä tapahtuu siis siitä huolimatta, vaikka pelikoodin voi ostaa monesta eri paikasta. Mutta sanoisin silti, että pelkästään useampi kauppapaikka tuo kilpailua vähän niinkuin se tuo fyysisten pelien kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Hauskintahan tässä on se, että edelleen myös kilpailijat toimivat täysin samalla tavalla koodien kanssa. Laitevalmistajan digikaupassahan myös ne romanialaisen kuorma-auton lavalta tipahtaneet koodit aktivoidaan. Sillä ei ole mielestäni asian kannalta merkitystä, että onko se koodi nyt alunperin ollut jossain muovikotelossa, sähköpostissa vai pahviin kirjoitettuna, vaikka toki digitaalisen jakelun käsite hieman noissa venyy. Ilmeisesti tässä nyt tämän oikeusjuttuja tehtailevan jampan suurin ongelma on Sony ja kokonaisten pelien puuttuminen koodien myyntipalstoilta. Miten moni nimike pitäisi olla myynnissä, että tämä ei olisi ongelma? Tuskin kilpailijoillakaan on sama tarjonta omassa ja muilla kauppapaikoilla.

Jälleen kerran fyysisten pelien tukeminen osoittautuu ylivoimaiseksi valinnaksi. Vaikea nähdä digitaalisessa jakelussa edes mahdollisuutta vastaavaan vapauteen pelien myymisen osalta. Vai onko joku ostanut käytetyn digipelin kirpputorilta?
 
Hauskintahan tässä on se, että edelleen myös kilpailijat toimivat täysin samalla tavalla koodien kanssa.
Mutta toimivatko? Siis jos niitä pystyy ostamaan muualta, niin silloinhan syntyy kilpailua. Toki se varsinainen aktivointi tehdään edelleen siellä konsolikauppapaikalla, mikä itsessään on rajoittava tekijä, mutta hintakilpailua tämä silti synnyttää. Eli jos kanteessa on kyse siitä että PS Store on monopoli eikä ole kilpailua, niin pelkästään digipelien myyminen myös muiden jakelureittien kautta synnyttää kilpailua.

Edelleen, täysin pöljä koko tämä juttu, mutta mielestäni aika helpolla korjattavissa.
 
Edelleen, täysin pöljä koko tämä juttu, mutta mielestäni aika helpolla korjattavissa.
Tässä palataan taas tähän pointtiini: "Miten moni nimike pitäisi olla myynnissä, että tämä ei olisi ongelma? Tuskin kilpailijoillakaan on sama tarjonta omassa ja muilla kauppapaikoilla."

Jos Sony antaisi vaikkapa Amazonille mahdollisuuden myydä Sonyn pelistudioiden tekemien pelien digikoodeja, olisiko se riittävävä toimenpide? Tästä "kilpailusta" hyötyminen on täysin tuuripeliä, jos se oma hankittava peli ei olekaan jakelussa muualla kuin siellä omalla kauppapaikallaan. Ja sen skenaarion todennäköisyys on varsin suuri. Jos nyt jonkinlaista karkeaa arviota hakee, niin esim. Best Buy myy 878 digitaalista nimikettä Switchille. Googlettelun perusteella pelejä on julkaistu laitteelle yli 12k kappaletta. Vaikka kokonaismäärästä karsittaisiin puolet pois, puhuttaisiin silti vain noin 15 % osuudesta Best Buyn kohdalla.

Toki se haettu pointti on se, että onko niitä koodeja ylipäätään tarjolla muualla, mutta missä se alaraja tosiaan menee?
 
Toki se haettu pointti on se, että onko niitä koodeja ylipäätään tarjolla muualla, mutta missä se alaraja tosiaan menee?
Nähtävästi raja menee jossain nollan ja 878 välillä. :)

No ei vaan, vitsit sikseen. Ainakin omaan silmään se isompi ongelma on juuri se ettei niitä ole muualla myynnissä. Tiedä sitten mikä määrä oikeasti tähän kanteeseen auttaisi, mutta jos Sonyllä olisi ollut kokoajan digipelit myynnissä muissa jakelukanavissa, niin olisiko kanteelle ollut perusteita?
 
Digital Markets Actin vaikutukset konsoleiden suljettuihin markkinapaikkoihin on mielenkiintoista seurattavaa. Applen osaltahan tuo on vaikuttanut siltä, että joutuvat avaamaan ympäristönsä myös muille kauppapaikoille. Voisiko samaa soveltaa myös konsoleilla? Miksi ei?

Muutenkin koko "walled gardenin" murtuminen pitäisi olla meidän kuluttajien eduksi digitalisaation edetessä. PC:n digitaaliset pelikaupat kilpailevat keskenään ja siksi ne hinnatkin ovat alempana kuin konsoleilla. Toivottavasti jatkossa myös konsoleiden osalta nähdään samaa kehitystä, koska luonnollisesti fyysinen hiipuu joka vuosi - halusi sitä tai ei.

Digital Markets Act:


Aiheesta Appleen liittyen:

 
Juuh, eiköhän se menisi siihen että kk-veloitus saataisiin näytämään halvalta mutta todellisuudessa tulisi kalliimmaksi. Esim. tarjouskampajat jolla peliä saa pelata halvemmalla jos sitoutuu puolen vuoden tilaukseen. Tai vaikkapa lisäsiltö joka lukitaan erilaisten maksuvaihtoehtojen taakse=tee deluxe-tilaus niin saat kaiken sisällön käyttöösi vuodeksi, premium-tilaus on halvempi mutta sisältää vähemmän materiaalia ja kestää vain puoli vuotta jne. Eli sitoutetaan pelaajat erilaisiin lisämaksuihin. Keinoistahan ei ole pulaa.
Tämä on ollut ihan toimivaa esimerkiksi mmorpg:eissa. On erilaisia tosi paskamaisia tapoja saada ihmiset maksamaan kuukausitilauksesta. Yksi klassikoista on, että esimerkiksi ESO:ssa on koko kartta täynnä kerättävää roinaa ja erilaisia craftausmateriaaleja, mutta ilman lisämaksua niitä ei saa kerättyä säilytykseen kuin pienen määrän kerralla.

Yritin tässä ketjussa aiemmin selittää huonolla menestyksellä sitä, miksi puhdas kuukausimaksu tai muu aikaan sidottu maksu on reilumpi kuin mikromaksuihin ja tuollaisiin kusetuksiin perustuvat rahastusmallit, kun siinä sama maksu tulee kaikille eikä sen vuoksi tarvitse ottaa niitä likaisempia ansaintatapoja käyttöön. Se on moraalisesti kestämätöntä, jos hyväksytään, että heikompia pelaajia saa rahastaa kunhan peli pyörii ja muut pääsevät halvemmalla. Itse en ainakaan jaksa pelata enää välttämättä pelejä, joissa rahastus tulee liian keskeiseen osaan vaikka olen kyllä valmis maksamaan peleistä, jos niiden rahoitusmalli on oikeudenmukainen. Harmi, että tykkään pelata monia sellaisia pelejä, joissa on aika roistomaisia rahastusmalleja. Tänä vuonnakin on tullut joku 1600 pelituntia Idle Champions of the Forgotten Realmsiin, jonka koko bisnesidea perustuu mikromaksuihin. Jos tarjolla olisi kuukausimaksullinen versio ilman jatkuvia kusetusyrityksiä, valitsisin sen ilman sen suurempaa harkintaa "ilmaisen" version sijaan.

Kännykällä maksan vuosittain Googlen Play Pass tilauksen, että voin pelata pelejä ilman sitä, että jatkuvasti yritetään myydä jotain. Ostan myös mielelläni kännykälle kokonaisia pelejä, mihin moni ei tunnu olevan valmis.
 
Tänä vuonnakin on tullut joku 1600 pelituntia Idle Champions of the Forgotten Realmsiin, jonka koko bisnesidea perustuu mikromaksuihin. Jos tarjolla olisi kuukausimaksullinen versio ilman jatkuvia kusetusyrityksiä, valitsisin sen ilman sen suurempaa harkintaa "ilmaisen" version sijaan.
Offtopicina, pääsin tästä vihdoin itse irti kun uudistivat ne seasonal/daily challenge näkymät. Oli sen verran huono uudistus että sai päätettyä että nyt riitti. Katsellut kyllä siinä niitä maksullisia puolia etä huh, sama on Gems of Warissa, rahalla saa vaikka mitä. Tuota kuitenkin tulee pelailtua silloin tällöin edelleen, ei ole kuitenkaan sellaista päivittäistäi 'pakkoa'. Match 3-mekaniikka toimii.
 
Tämä on ollut ihan toimivaa esimerkiksi mmorpg:eissa. On erilaisia tosi paskamaisia tapoja saada ihmiset maksamaan kuukausitilauksesta. Yksi klassikoista on, että esimerkiksi ESO:ssa on koko kartta täynnä kerättävää roinaa ja erilaisia craftausmateriaaleja, mutta ilman lisämaksua niitä ei saa kerättyä säilytykseen kuin pienen määrän kerralla.

Yritin tässä ketjussa aiemmin selittää huonolla menestyksellä sitä, miksi puhdas kuukausimaksu tai muu aikaan sidottu maksu on reilumpi kuin mikromaksuihin ja tuollaisiin kusetuksiin perustuvat rahastusmallit, kun siinä sama maksu tulee kaikille eikä sen vuoksi tarvitse ottaa niitä likaisempia ansaintatapoja käyttöön. Se on moraalisesti kestämätöntä, jos hyväksytään, että heikompia pelaajia saa rahastaa kunhan peli pyörii ja muut pääsevät halvemmalla. Itse en ainakaan jaksa pelata enää välttämättä pelejä, joissa rahastus tulee liian keskeiseen osaan vaikka olen kyllä valmis maksamaan peleistä, jos niiden rahoitusmalli on oikeudenmukainen. Harmi, että tykkään pelata monia sellaisia pelejä, joissa on aika roistomaisia rahastusmalleja. Tänä vuonnakin on tullut joku 1600 pelituntia Idle Champions of the Forgotten Realmsiin, jonka koko bisnesidea perustuu mikromaksuihin. Jos tarjolla olisi kuukausimaksullinen versio ilman jatkuvia kusetusyrityksiä, valitsisin sen ilman sen suurempaa harkintaa "ilmaisen" version sijaan.

Kännykällä maksan vuosittain Googlen Play Pass tilauksen, että voin pelata pelejä ilman sitä, että jatkuvasti yritetään myydä jotain. Ostan myös mielelläni kännykälle kokonaisia pelejä, mihin moni ei tunnu olevan valmis.
Mä pelaan välillä Lotro:a ja joskus on tullut ostettua 3kk vip jäsenyys jolla saa koko sisällön käyttöönsä. Parin viikon pelaamisen jälkeen totesin että ei mua oikeastaan huvita pelata koko peliä. Eli maksoin 2,5 kk turhaan. :)

Joo kyllä mä ymmärsin sun pointin kk-maksusta ja onhan se parempi kuin mikromaksut. Sama sisältö kaikille ilman eri maksuja.
Mä kuitenkin pelaan lähinnä yksinpelejä ja ne mä haluan ostaa ihan omaksi jotta voin pelata niitä silloin kun huvittaa ja tasan niin paljon/vähän kuin huvittaa, ilman että tarvitsee huolehtia kk-maksuista. Kerran maksettu ja se on sillä selvä. Hyväänkin peliin saattaa joskus loppua innostus päivän pelaamisen jälkeen joten sen voi laittaa huoletta tauolle eikä tarvitse miettiä että tuleeko maksulle katetta.
 
Videopeliaiheiset lahjat ohittaneet lelut toivotuimpina joululahjoina, mutta samaan aikaan fyysisen median suosio laskenut. Ei tosin mikään ihme, mutta karu totuus siitä miten varsinkin meitä vanhoja partoja nuorempi sukupolvi kuluttaa viihdettään. Nämä tutkimustulokset siis 10-17 vuotiaista Yhdysvaltalaisista lapsista. Sen sijaan aikuisista yksi kolmesta meinasi ostaa jotain videopeleihin liittyvää itselleen tai jollekin toiselle. Vanhemmista yli puolet on aikeissa ostaa videopeleihin liittyviä lahjoa lapsilleen.

Mitä tutkimustulokset sitten näyttävät? Laitehankintojen suosio pysyy koska niitä edelleen tarvitaan, oli se sitten konsoli, ohjain, kuulokkeet tai joku muu tarvike, mutta fyysisiä levyjä ei niin kovin moni näytä tarvitsevan. Kun taas pelitilauspalvelut ovat itseasiassa koko videopelisegmentin kärjessä. Sitten sieltä löytyy virtuaalinen valuutta yhtenä digijuttuna toivelistoilta niin ikään.

 
Viimeksi muokattu:
Videopeliaiheiset lahjat ohittaneet lelut toivotuimpina joululahjoina, mutta samaan aikaan fyysisen median suosia laskenut. Ei tosin mikään ihme, mutta karu totuus siitä miten varsinkin meitä vanhoja partoja nuorempi sukupolvi kuluttaa viihdettään. Nämä tutkimustulokset siis 10-17 vuotiaista Yhdysvaltalaisista lapsista. Sen sijaan aikuisista yksi kolmesta meinasi ostaa jotain videopeleihin liittyvää itselleen tai jollekin toiselle. Vanhemmista yli puolet on aikeissa ostaa videopeleihin liittyviä lahjoa lapsilleen.

Mitä tutkimustulokset sitten näyttävät? Laitehankintojen suosio pysyy koska niitä edelleen tarvitaan, oli se sitten konsoli, ohjain, kuulokkeet tai joku muu tarvike, mutta fyysisiä levyjä ei niin kovin moni näytä tarvitsevan. Kun taas pelitilauspalvelut ovat itseasiassa koko videopelisegmentin kärjessä. Sitten sieltä löytyy virtuaalinen valuutta yhtenä digijuttuna toivelistoilta niin ikään.

Olikohan tämä kyselylomake jossain nähtävillä? Mielenkiintoista olisi nähdä tätä kysymyksenasettelua.

"The Entertainment Software Association (ESA) surveyed U.S. adults and children (ages 10-17) to find out what Americans are asking for this holiday season and learned that kids are most likely to ask their parents video game-related presents (72%). Requests for video game gifts are followed closely by money/gift cards (70%), clothes/accessories (66%) and electronics/tech items such as phones and smartwatches (62%). Fewer wish lists will include physical toys and games (38%), tickets and experiences (32%), arts and crafts (28%) and books (26%).

The majority of both girls (59%) and boys (86%) say they plan to ask for video game gifts for the holidays, with the top five specific asks being for game subscriptions (39%), game consoles (38%), game gear/accessories (32%), in-game currency (29%) and physical video games (22%). Meanwhile, about one in three (32%) adults say they plan to buy video game gifts for themselves or others for the holidays, with that number jumping to 57% for parents. Adults who say they will be buying video game-related presents are planning to spend an average of $485 on these gifts."


Vastauksista kun voi vähän sieltä täältä johtaa lopputuloksena siihen, että junnun koneessa pyörii ihan oikea fyysinen levy. Esim. voihan sillä lahjakortillakin ostaa fyysisen pelin. Ja voivathan nämä olla levykonsoleiden omistajia vaikka kuinka moni, mutta sitten siihen yhteen Fortnite seiskaan halutaan vain ostaa loputtomasti season passia ja lisäsälää. Vaikka tuo prosentti olisi kaiken jaarittelunkin jälkeen "vain" 22 %, on se minusta jopa yllättävän paljon ottaen huomioon tämän kyselyn ikähaitarin. Selkeästi olisi kuitenkin tarvetta valistukselle, että ostavat niitä oikeita pelejä ja jättävät ne kaiken maailman tilaukset ottamatta. ;)
 
Olikohan tämä kyselylomake jossain nähtävillä? Mielenkiintoista olisi nähdä tätä kysymyksenasettelua.
Ei mitään tietoa mistä näkisi lomakkeen.
Vastauksista kun voi vähän sieltä täältä johtaa lopputuloksena siihen, että junnun koneessa pyörii ihan oikea fyysinen levy. Esim. voihan sillä lahjakortillakin ostaa fyysisen pelin.
Joo ja ei. Toki jos ei yhtään ohjata kyselyä, niin että mitä yleisellä lahjakortilla ostetaan, niin mahdoton sanoa haluaako junnu ostaa sillä yhtään mitään videopeleihin liittyvää. Ja sillä yleisellä lahjakortillahan voi ostaa myös vaikkapa PSN aikaa, PS rahaa, Xbox Game Passia, Xboxin tai Nintendon digitaalisia pelejä ja niin edelleen. Vaikea sanoa tuosta juuta tai jaata.
Ja voivathan nämä olla levykonsoleiden omistajia vaikka kuinka moni, mutta sitten siihen yhteen Fortnite seiskaan halutaan vain ostaa loputtomasti season passia ja lisäsälää.
Tämähän se juuri on. Konsoli on oltava, oli se sitten levyasemalla tai ilman, mutta suurin osa rahasta menee muualle kuin fyysisiin peleihin.
Vaikka tuo prosentti olisi kaiken jaarittelunkin jälkeen "vain" 22 %, on se minusta jopa yllättävän paljon ottaen huomioon tämän kyselyn ikähaitarin. Selkeästi olisi kuitenkin tarvetta valistukselle, että ostavat niitä oikeita pelejä ja jättävät ne kaiken maailman tilaukset ottamatta. ;)
22 prosenttia taitaa itseasiassa olla aika linjassa sen kanssa mitä esim. Playstation on julkaissut lukujaan siitä millainen suhde on digin ja fyysisen välillä. Kaikessa digitaalisessa kulutuksessa tosin fyysinen jää jo sitten selvästi pahemmin jalkoihin, joten siinä mielessä 22% on suuri luku.

Tuosta kun katsoo Digital software vs. Physical Software, niin ollaan aika lähellä.

1701168518702.png
 
22 prosenttia taitaa itseasiassa olla aika linjassa sen kanssa mitä esim. Playstation on julkaissut lukujaan siitä millainen suhde on digin ja fyysisen välillä. Kaikessa digitaalisessa kulutuksessa tosin fyysinen jää jo sitten selvästi pahemmin jalkoihin, joten siinä mielessä 22% on suuri luku.

Tuosta kun katsoo Digital software vs. Physical Software, niin ollaan aika lähellä.

1701168518702.png


Tästäkin on onneksi löydettävissä se hopeareunus, jos vertailee esim. 2021 ja 2022 lukemia. Fyysisen median osalta liikevaihdossa kasvua 25 % kun digitaalisessa laskua on 3,7 %. Toki tämäkään ei yksinään kerro yhtään mistään, varsinkin kun tiedetään, että miten paljon vaihtelua noissa mieltymyksissä on eri maantieteellisillä alueilla.
 
Tästäkin on onneksi löydettävissä se hopeareunus, jos vertailee esim. 2021 ja 2022 lukemia. Fyysisen median osalta liikevaihdossa kasvua 25 % kun digitaalisessa laskua on 3,7 %. Toki tämäkään ei yksinään kerro yhtään mistään, varsinkin kun tiedetään, että miten paljon vaihtelua noissa mieltymyksissä on eri maantieteellisillä alueilla.
Samalla uutisoidaan, että piratismin määrä on taas kasvussa ja ihmiset ovat laajasti alkaneet osoittaa mieltään tilauspalveluiden hajanaisuutta ja huonoa valikoimaa kohtaan. Ehkä vähitellen taas viisari kääntyy, kun porukka tajuaa ettei digitaalinen omistaminen ole omistamista ja lopulta löytyy jokin tasapaino näiden välille.
 
ihmiset ovat laajasti alkaneet osoittaa mieltään tilauspalveluiden hajanaisuutta ja huonoa valikoimaa kohtaan. Ehkä vähitellen taas viisari kääntyy, kun porukka tajuaa ettei digitaalinen omistaminen ole omistamista ja lopulta löytyy jokin tasapaino näiden välille.
No en nyt sanoisi "alkaneet osoittaa mieltään". Tilauspalveluiden väheneminen voisi selittyä myös maailmantilanteella. Ihmisillä saattaa olla nyt erilaisten pandemioiden ja sotien "normalisoitumisten" jälkeen enemmän varmuutta ostaa tavaroita. Tilauspalvelut ovat hetkellisesti halvempia, kun "koko sisältö" on heti saatavilla.
 
Samalla uutisoidaan, että piratismin määrä on taas kasvussa ja ihmiset ovat laajasti alkaneet osoittaa mieltään tilauspalveluiden hajanaisuutta ja huonoa valikoimaa kohtaan. Ehkä vähitellen taas viisari kääntyy, kun porukka tajuaa ettei digitaalinen omistaminen ole omistamista ja lopulta löytyy jokin tasapaino näiden välille.
Digitaalinen omistaminen on yhtä lailla omistamista kuin mikä tahansa omistaminen. Riippuu paljon siitä, millä ehdoilla ostosopimus on tehty. Usein omistamisessa on erilaisia ehtoja. Esimerkiksi moni kokee Suomessa omistavansa maata, vaikka maanomistajan oikeuksiin ei kuulu kaivosoikeudet tai oikeus pohjaveteen.

Ongelmana on, että joillakin digitaalisen omistamisen alustoilla ehdot ovat ostajalle aika huonoja, mutta toisaalta, jos ostan DRM-vapaan pelin vaikka gog.comista, on vaikeaa nähdä, miten omistaisin sen vähemmän, kuin jos ostaisin pelin BD-levyllä kaupasta. Jos kaupassa myytävässä pelissä olisi kertakäyttöinen koodi lisäosaan tai johonkin mikromaksulliseen esineeseen, omistaisin ne vähemmän kuin omaksi hankitun digitaalisen kopion, jota ei ole sidottu käyttäjätiliin. Nykyään varsinkin konsoleilla todella moni asia on sidottu käyttäjätiliin ja se tekee omistamisesta aina rajoitetumpaa ja ehdollisempaa. Toinen rajoitus omistamisen suhteen on, että usein pelin omistaa vain tietyllä alustalla kun sen hankkii. Kunnollinen omistusoikeus olisi mielestäni sellainen, että peliä voisi pelata sen hankittuaan millä tahansa alustalla.
Tilauspalvelut ovat hetkellisesti halvempia, kun "koko sisältö" on heti saatavilla.
Tilauspalvelut sopivat myös sellaisiin tilanteisiin parhaiten, kun niihin on aikaa ja mahdollisuuksia sitoutua sen kuukauden ajaksi. Jos ei ole aikaa paljoa pelata, ei tuollainen malli ole niin edullinen ja oletettavasti nykyään monella on vähemmän aikaa kuin karanteenissa.
 
Aikas vahva ilmaisu ilman sen suurempia faktoja. No tästä aiheesta keskustelu netissä pyörii vahvasti ihmisten tuntemuksien ja mielipiteiden ympärillä.
Faktaksi voisi lukea esim. tuon postaamani taulukon. Se ei tosin vielä kerro mistään järin suuresta mielenosoituksesta, koska yksinkertaisesti tuollainen vaihtelu on nähtävissä vuosien välillä muutenkin. Tosin jos trendi jatkuu monta vuotta putkeen samansuuntaisena niin että fyysinen ottaa enemmän jalansijaa, niin sitten. Uskon tosin että tässä käy nimenomaan päinvastoin.

Jos annan tunteille sijaa, niin tottakai toivoisin, että fyysinen media pysyy mukana mahdollisimman pitkään. Vaikka omalla käytökselläni suosin tilauspalveluja (niin peli kuin elokuva/sarja), niin väitän että samanaikaisesti ostan selvästi enemmän fyysisiä pelejä vuodessa kuin peruspelaaja. Omalla kohdalla pelitilauspalvelun tilaaminen ei heikennä fyysisten pelien ostamista ollenkaan, vaan pikemminkin vaikuttaa siihen mitä pelejä ostan (niitä mitkä eivät ole tilauspalvelussa). Ainakin tällä hetkellä pääsen siis kokemaan enemmän pelejä, niin että tilauspalvelu on käytössä kuin että se ei olisi. Vaikka siis edelleen fyysistä mediaa peleissä suosinkin.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom