Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelaaminen otsikoissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nisupulla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Keskiviikkona tulee TV2:lta mielenkiintoinen dokumentti.

Silminnäkijä: Leikisti kuollut YLE TV2 22.05 - 22.35 Sotapelit ottavat mallia oikeasta sodasta ja oikea sota muistuttaa yhä enemmän peliä. Miksi toden ja pelin rajat sekoittuvat?


leikisti_kuollut_121011_1.jpg


SILMINNÄKIJÄ:
LEIKISTI KUOLLUT

YLE TV2 ke 12.10.2011 klo 22.05

Nykypäivän moderni sota on kuin kauko-ohjattu tietokonepeli. Menestyneimmät tietokonepelit ovat puolestaan sotapelejä, jotka ovat mahdollisimman realistisia. Toden tuntu antaa kiihokkeen, on kuin oikeasti olisi eturintamalla. Tv-katsojan on puolestaan helpompi vastaanottaa sota, joka näyttää kamppailu-urheilulta.

Toden ja pelin raja on hämärtynyt. Jo nyt uutiskuvat ovat usein häkellyttävän samanlaisia kuin sotapelien kuvat.

Tätä rajankäyntiä pohditaan Silminnäkijässä kolmen esimerkin kautta. Kanadalaista alkuperää olevassa ohjelmassa kolme taiteilijaa hämmentää toden ja pelin rajaa entisestään.

Ohjelmassa ei sen sijaan käsitellä takavuosien muotiteemaa eli pelien väkivaltaisuutta.

- Emme me yritä sanoa, että ihmisten ei tulisi pelata väkivaltaisia pelejä. Meillä oli oikein hauskaa kun pelasimme niitä, sanoo pelisuunnittelija Ann-Marie Schleiner.

Suositut sotapelit, kuten America's Army, Counter Strike, Call of Duty: Modern Warfare 2 tai Battlefield, ovat ohittaneet menestyselokuvien tuoton. Niiden edustama realismi on tarkkaan harkittua toden tuntua, koska esimerkiksi siviilien kärsimystä peleissä ei ole.

John DeLappe halusi viedä realismin pidemmälle America's Army -pelissä. Hän nimesi pelissä kuolleet hahmot oikeiden, Irakin sodassa kuolleiden amerikkalaisten mukaan. Hän sai raivostunutta palautetta. Toden tuominen peliin oli sopimatonta, vaikka peli olikin suosittu juuri toden tunnun takia.

- Sanottiin että näin minä teen kuolemasta triviaalia, vaikka se on peli, joka trivialisoi kuoleman, sanoo DeLappe.

Ohjelman raflaavin esimerkki on irakilaissyntyisen Wafaa Bilalin tekemä räiskintapeli. Hän teki nettiin pelin, jossa klikkaus aktivoi keltaisen värikuulan kohti Bilalia itseään. Kun pelaajille selvisi, että kohteena onkin oikea ihminen, syntyi hämmennystä.

- Idea on, että irakilaiset ovat kohteina samalla lailla kuin minä tässä, hän sanoo. Wafaan Bilalin veli ja isä kuolivat Irakin pommituksissa.

Sodan inspiroima viihdeteollisuus eli ns. militainment (military entertainment) muokkaa käsitystä siitä, miltä oikea sota näyttää. Mitä pelin ja toden sekoittumisesta sitten seuraa? Ohjelman ei anna tähän vastauksia vaan haastaa katsojaa kysymään asiaa itse.

Toimittaja ja ohjaaja: Roger Stahl
Alkuperäismateriaali: Mundovision, Kanada
Suom.toteutus: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta

Lähde: Leikisti kuollut | A-tuubi
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Joskus huvittanut, miten jopa pelaajien keskuudessa esiintyy epäuskoa siihen, miten yli 20-vuotias voi enään pelata. Kuitenkin tiedämme pelaajien keski-iän olevan jo vahvasti päälle 30-vuotta ja esimerkiksi naispelaajia löytyvän enemmän kuin alle 18-vuotiaita (muuten äänekkäitä) poikapelaajia.

Päivän hesarin nettijatkeesta poimittu tälläinen uutinen:

Tutkimus: Yli 70-vuotiaat pelaavat entistä enemmän


Yhä useampi yli 70-vuotias suomalainen pelaa yhä useammin digitaalisia tai perinteisiä pelejä, ilmenee Suomen Akatemian rahoittamasta Pelaajabarometri 2011 -tutkimuksesta.

Vanhin tutkittu ikäryhmä, 70–75-vuotiaat, ovat lisänneet kolmessa vuodessa merkittävästi pelaamistaan. Aktiivisten pelaajien osuus nousi tässä ikäryhmässä 75 prosentista 91 prosenttiin, kun kaikki pelimuodot otetaan huomioon.

Tyypillinen digitaalipelien pelaaja on 37-vuotias tietokonepasianssin näpyttelijä. Peleihin käytettävä aika ei tutkimuksen mukaan vielä kilpaile television katseluajan kanssa. Keskimääräinen suomalainen katsoo televisiota yli 20 tuntia viikossa, kun yli 20 tuntia pelaavia suomalaisia on vain alle neljä prosenttia.

Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistynyt osaksi kaikenikäisten suomalaisten ajanviettomuotoja: 54 prosenttia suomalaisista pelaa jotain digitaalista peliä ainakin kerran kuukaudessa. Kun mukaan lasketaan perinnäiset kortti-, lauta- ja liikunnalliset pelit, ovat lähes kaikki suomalaiset pelaajia.

Videopelikonsoleilla pelaaminen ja aktiivinen mobiilipelaaminen ovat yleistyneet, sen sijaan internetissä pelattavat pelit olivat menettäneet hieman suosiotaan. Mobiilipelien suosioon vaikuttanee älypuhelinten yleistyminen.

Aiemmin suosituin mobiilipeli oli Nokian matkapuhelimien mukana jaeltu matopeli. Tämän vuoden tutkimuksessa sen aseman suosituimpana mobiilipelinä oli anastanut kosketusnäyttöisten älypuhelimien Angry Birds.

Pelaajabarometri on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Pelikulttuurien synty Suomessa -tutkimushanketta, joka toteutetaan Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Porin yliopistokeskuksessa.

Lähde: Tutkimus: Yli 70-vuotiaat pelaavat entistä enemmän - Talous - HS.fi


Aiheesta lisää löytyy KonsoliFIN Median puolelta, professori Mäyrän radiohaastattelusta: KonsoliFIN - Media - Radio Suomi: Kuka Pelaa Digitaalisia Pelejä Ja Miksi? (PS3) -
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Keskiviikkona tulee TV2:lta mielenkiintoinen dokumentti.

Nyt tämä "Leikisti kuollut" löytyy myös YLE Areenalta: Leikisti kuollut | Silminnäkijä | Toista | YLE Areena | yle.fi

Mielenkiintoinen aihe ja täysin järkeenkäypä. Aidon uutisten sotakuvien ja pelien välinen yhteys on aivan ilmeinen. Räikeimmät vastaan tulleet tapaukset ovat niitä, joista on jo vaikea erottaa onko tämä aitoa vai tietokoneen piirtämää. Esimerkiksi ampujana AC-130:n puikoissa, pelissä Modern Warfare 2. Pelaamisen kautta sotakuvista voimme tunnistaa pelitapahtumia ja päinvastoin. Suosituimmat pelit ovat lähelle realismia viedyt, aivan kuten dokumentissa mainitaan. Olemmeko pelaajina tahdottomia moukkia, joiden aivopesu hoidetaan huomaamatta keittiön kautta pelien välityksellä? Viholliskuvat tehdään selviksi ja sodasta muodostetaan kamppailu-urheilua muistuttava kliininen ympäristö siviiliuhreista ym. ei-niin-mukavasta. Teknologian kautta sotilas viedään yhä kauemmaksi kohteesta ja tilanteesta tulee jo hyvin videopelimäinen. Nappia voi painaa ilman omantunnon vaivoja, jälkiä kun ei tarvitse käydä siivoamassa.

Dokumentissakin mainittu America's Army on osa rekrytointia Yhdysvaltojen armeijalle. Härskeimmissä pelisivustojen mainoksissa ihan suoraan annetaan ymmärtää pelitapahtumien olevan jo arkipäivää kentällä ja juuri sinusta voi tulla niiden toteuttaja. Siivosti monitorin takana ja joystick kourassa, ihan kuten kotona. Päälle vielä mitali rintaan ja tarkoitusta muuten sisältököyhään elämään.

Nyt kohteena on joku vieras kaukana meistä, entäs sitten kun tämän propagandan maaliksi otetaan meidät tai joku läheltä meitä? Tätä 24/7 usean vuoden ajan ja pian saamme jo juosta pitkin hankia yläilmojen taistelulaivueen tykeiltä.

[video=youtube;8AaOhyvpE1E]http://www.youtube.com/watch?v=8AaOhyvpE1E[/video]
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Pojat kiilaavat tyttöjen ohi englannin kielessä tietokonepelien ansiosta


Lukiolaispojat saavat tyttöjä enemmän huippuarvosanoja englannin kielessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan tärkein selittävä syy poikien menestykseen on runsas tietokonepelien pelaaminen. Englannin kielen professori kehottaa tunnustamaan pelien merkityksen kielitaidolle.

Helsinkiläislukiolaiset Samuli Kytömäki ja Lauri Salminen pelaavat tietokoneella pari kolme tuntia päivässä. Muun muassa strategia- ja toimintaroolipeleistä on tarttunut matkaan vahva englannin osaaminen.

- Pelaan aika paljon ja enkun numero on ihan hyvä, sanoo Salminen.

- Samat sanat. Kun englantia kuulee joka päivä, niin ennen pitkää oppii aika hyvin, komppaa Kytömäki vieressä.
Pelaamisen määrä ratkaisee

Tuttu havainto pelaamisen ja englannin taidon yhteydestä on nyt todettu myös Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Olli Uuskoski kävi englantilaisen filologian pro gradu -työtään varten läpi lähes 500 lukiolaisen pelitottumukset ja englannin numerot.

Aineistosta kävi ilmi, että lukiolaisen englannin arvosana on sitä parempi mitä enemmän hän kertoi pelaavansa tietokone- tai konsolipelejä.

Yli 15 tuntia viikossa pelaavilla lukiolaisilla englannin kurssinumeroiden keskiarvo oli 8,79. Pelejä täysin karttavien lukiolaisten englannin numero oli puolestaan keskimäärin 7,28.
"Pelien merkitys tunnustettava"

Helsingin yliopiston englannin kielen professori Sanna-Kaisa Tanskanen pitää tulosta merkittävänä.

- Pelaamisen ja arvosanojen vaihtelun välillä on niin kiistaton yhteys, että on tärkeää tunnistaa pelien merkitys kielitaidolle, Tanskanen sanoo.

Kieltä oppii erityisesti seikkailu- ja roolipeleistä, joissa viestitään muille pelaajille englanniksi joko pikaviestein tai puhumalla netin välityksellä. Moni suomalaisnuori on oppinut englantia esimerkiksi verkkoroolipelien kestosuosikkia World of Warcraftia pelaamalla.

- Pelaaja tuottaa roolipelissä jatkuvasti kieltä. Se on hyvin lähellä normaalia vuorovaikutusta, mikä on kielen oppimiselle hyvin tärkeätä, sanoo Tanskanen.
Pojat loistavat englannissa

Pojat pelaavat tyttöjä enemmän. Ehkä juuri siksi pojat ovat kiilanneet tyttöjen ohi parhaissa englannin arvosanoissa.

- Koulussa ei pahemmin enää opi uutta, naurahtaa helsinkiläisabiturientti Lauri Salminen.

Sanna-Kaisa Tanskanen ottaisi pelit mukaan opetukseen.

- Nykyään opettajat käyttävät internetiä esimerkiksi materiaalin näyttämiseen, katsotaan Youtubesta videoita, mutta se on passiivista. Eli aktiivisia pelimahdollisuuksia pitäisi tuoda kaikkien oppilaiden ulottuville, myös niiden tyttöjen ulottuville, jotka eivät luokkahuoneen ulkopuolella niitä niin paljon pelaa, Tanskanen sanoo.

YLE Uutiset

Lähde: Pojat kiilaavat tyttöjen ohi englannin kielessä tietokonepelien ansiosta | Kotimaa | YLE Uutiset | yle.fi
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

No ei nyt muuta kuin maininta lehdessä että tänään tulisi telkasta dokkari C64 oliko nyt joskus kuuden aikoihin.
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

No ei nyt muuta kuin maininta lehdessä että tänään tulisi telkasta dokkari C64 oliko nyt joskus kuuden aikoihin.

Jos joltakin jäi tämä väliin, löytyy ohjelma ilmeisesti viikon verran YLE Areenalta: Commodore 64 | Se päivä muutti Suomen | Toista | YLE Areena | yle.fi

Saksan Gamescomissa tämä kotimikro on joka kerta ollut näkyvästi esillä ja yleisön pelattavissa. Samoin on käynyt usein Assemblyjen kohdalla. Niin merkittävä on sen asema ollut kokonaiselle sukupolvelle.
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Näin.

Sotapelistä tuli maailman nopeimmin miljardi dollaria tuottanut viihdetuote


Lyhyimmässä ajassa miljardin myynyt viihdetuote ei ole enää elokuva.

Nyt se on marraskuussa ilmestynyt Call of Duty: Modern Warfare 3 -peli, joka tuotti julkaisijalleen Activisionille miljardi dollaria 16 päivässä. Edellinen viihdetuotteen miljardiennätys oli 2009 Avatar-elokuvalla – 17 päivässä.

Call of Duty -pelit tunnetaan sotilasammuskelujen kuninkaina.

Call of Duty -sarjasta tuli jättimenestys 2007 ilmestyneen Call of Duty 4: Modern Warfare -pelin myötä. Sitä ennen sotapelit olivat sijoittuneet lähes aina toiseen maailmansotaan. Nyt peli oli siirretty nykypäivään ja viholliset muuttuneet Lähi-idän vallankumouksellisiksi ja venäläisiksi nationalisteiksi.

Peli teki Infinity Ward -studion perustajista Vince Zampellasta ja Jason Westistä pelialan ylistettyjä visionäärejä. Mutta sitten tuli ongelmia, ja syynä oli tietysti raha. Jatko-osan ilmestymisen jälkeen, alkuvuonna 2010, studion omistaja Activision antoi Zampellalle ja Westille kenkää. Heitä syytettiin sopimusrikkomuksista ja niskuroinnista.

Westillä ja Zampellalla ei ole enää mitään tekemistä Avatar-elokuvan hakanneen Modern Warfare 3:n kanssa.

Pelialan visionäärikaksikon suojiinsa ottanut kilpailija EA iski lokakuussa ilmestyneellä Battlefield 3 -pelillään. Sen on tehnyt tukholmalainen pelistudio DICE. EA:n toimitusjohtaja John Riccitiellon mukaan Battlefield 3 on "suunniteltu tiputtamaan Modern Warfare 3 pois pelistä".

Battlefield 3 on sekin myynyt jo miljoonia kappaleita, ja ainakin EA:n mielestä se on onnistunut nakertamaan Modern Warfare 3:n myyntiä.

Aiheesta lisää torstain Helsingin Sanomissa.

Lähde: Sotapelistä tuli maailman nopeimmin miljardi dollaria tuottanut viihdetuote - Pelit - Kulttuuri - HS.fi
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Pelikonsolin valinta on taitolaji
http://www.yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/12/pelikonsolin_valinta_on_taitolaji_3101246.html

Moneen joulupakettiin kääräistään tänäkin vuonna pelikonsoli, mutta konsolihyllyn ääressä voi livahtaa sormi suuhun. Ostaako mainostetuin vai halvin? Käykö sama konsoli leikki-ikäiselle ja iskälle? Pelikonsolin valinnassa kannattaa punnita, mihin laitetta haluaa käyttää. Mielessä kannattaa pitää, että laitteesta on myös paljon muuta iloa kuin pelkkä pelaaminen.

Jos en pelaamista harrastaisi, niin saisin jutusta sellaisen käsityksen, että erilaisia pelikonsoleita on markkinoilla yli toistakymmentä, vaikka tosiasiassa niitähän on oikeastaan vain kolme: Nintendo Wii, Xbox 360 ja PlayStation 3.
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa


Markkinoilta löytyy Nintendo Wii, jota Ahlstrand suosittaa tytöille ja naisille: Konsolille löytyy Barbie- ja Super Mario -pelejä, hevosratsastusta ja liiketunnistin yhdistettynä erilaisiin liikkumispeihin.

Olen sanaton.

Tekniikan kehitys pelikonsolimarkkinoilla on tietenkin huimaa, eikä se aina välttämättä palvele kuluttajaa.

Tääkin on aikamoinen väite, kun viimeksi uudet kotikonsolit tuli myyntiin 2005/2006 :-D

Eri pelikonsoleilla on eri tyyppisiä pelejä. Joillakin konsoleilla on valikoimissa vain urheilu- tai väkivaltapelejä.

Mikä on tämä konsoli jonka valikoimassa on vain urheilu- tai väkivaltapelejä?
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Linkitän vielä Ylen sivuilla olevan uutisen, nimittäin nyt se on tutkittu:



Loput uutisesta linkistä.
Wii ei kuluta kaloreita kuin oikea liikunta | Terveys ja hyvinvointi | YLE Uutiset | yle.fi

En nyt jaksa tarkemmin paneutua tuohon tutkimukseen, mutta ainakin tuon uutislinkin perusteella luokkaa aivan turha tutkimus. Ei voi tulla yllätyksenä että oikea tennis kuluttaa wii tennistä enemmän. Onkohan tuossa tutkimuksessa huomioitu oikeita liikunta pelejä mitenkään (Your Shape, Wii Fit...)?
 
Vastaus: Pelaaminen otsikoissa

Pelikonsolin valinta on taitolaji..

Tai sitten konsolivertailut ovat taitolaji. Kaikki ovat järestään kehnoja, koska kirjoittaja lähinnä valitsee omat kriteerinsä ja tekee niistä mukamas "yleisiä totuuksia" - osa kriteereistä jää väkisin pois. Muistan vielä takavuosien TM/Mb/ym vertailut, ei ollut hurraamista.

"PlayStation 3:een ja Microsoftin Xbox 360 -pelikonsoliin on myös tarjolla jo kiitettävästi pelejä lapsille, mutta hinta huimaa välillä päätä. Uusimmista peleistä saa pulittaa jopa 70 euroa."

Vau. Online-kaupoista ei ole kuullut kukaan vissiin. Mutta onhan sekin tietysti totta, että osa ei osaa pelitarjouksia netistä hakea ja ostaa jouluksi pelin hintaan 69e tms.
 
Ylös Bottom