Sarjikset

[Chemo]

Tälle foorumille sopiva sarjis:

- Cyberpunk 2077 Library Edition Vol. 1. Kolme neljän lehden mittaista tarinaa koottu yhteen heavy duty-kirjaan: Trauma Team, You Have My Name ja Blackout. Ihan hyvää laatua ja kirja on todella järeää tekoa, kuten vastaavissa Witcher-painoksissa. Jos aihe kiinnostaa niin tätä uskaltaa suositella.

Muuta tänä syksynä hommattua:

- Pat Mills - Charleyn sota. Klassikkosarjakuva ensimmäisestä maailmansodasta, joka näyttää ensimmäiseltä maailmansodalta. Sujuvaa luettavaa: tarinat on alun perin julkaistu muutaman sivun pätkissä joten joka ruudun on ansaittava paikkansa. Satasen hinta voi tuntua suolaiselta, mutta tämä paketti ei olekaan mikään peruskorkkari.

- Jaime Hernandez - Love Bunglers ja Is This How You See Me. Love and Rocketsia, Maggien uudempia tarinoita. Aivan täyttä timanttia.

Niin ja Dracun ja Ihmissuden viimeisimmätkin Marvel Masterworksit ovat ihania.

 

[tomine11]

23. Star Wars (vieraana Veli Loponen)
”Sarjismiehet Podcastin kolmas kausi jatkuu ryminällä, kun aiheeksi otetaan Star Wars -sarjakuvat ja studiovieraaksi saapuu Star Wars -tietäjä Veli Loponen. Jaksossa käydään läpi Star Wars sarjakuvien historiaa niin Suomessa kuin maailmalla ja nostetaan lähempään tarkasteluun Sarjismiesten omia suosikkisarjakuvia näiden lukemattomien julkaisujen joukosta.”


-----------------------------------------------------

22. Tuomari (vieraana Mikko Varjamo)
”Sarjismiehet Podcastin kolmas kausi starttaa ryminällä liikkeelle, kun aiheeksi otetaan Tuomari, eli Punisher! Gerry Conwayn, Ross Andrun ja John Romitan luoman hahmon piti olla Ö-laarin hahmo, mutta toisin kävi! Sarjismiehet perkaavat läpi Tuomarin historiaa ja parhaita tarinoita. Lisäksi legendaarinen Punisher-tussaaja Jimmy Palmiotti on jakanut hauskan tarinan podimme kuuntelijoille. Punisherin lisäksi jaksossa käydään läpi Marvelin uusimmat TV-sarjat. Vieraaksi jaksoon on saapunut Supernörttien Mikko Varjamo!”

 

[tomine11]

Itse tosiaan näihin Tex Willer sarjiksiin nyt todella myöhäisheränneenä mukaan jonkisen verran nyt lähtenyt.. aiemmin Lucky Luke oli ehdoton suosikki ja on edelleenkin mutta kyllä TW on nyt todella vinhaa vauhtia nostanut päätänsä ja noussut siihen rinnalle, toki aivan eri tyylisistä jutuista kyse.

Itselleni Texin sarjiksissa nämä uudemmat piirrosjäljen puolesta iskee parhaimmillaan todella hyvin mutta noi kunnolla jo vanhempaan ikään ehättäneet eivät kyllä niinkään ”puhuttele”.

Tarinallisesti heittelehtii aika paljon välillä todella mahtavia ja mukaansatempaavia juttuja mutta sitten on ajoittain aikamoista ”pakkopullaakin” jotka ei nappaa millään yhtään mukaansa, tosin ihmekkös tuo kun niitä tulee aivan tajutonta tahtia ja tosiaan on ”iät ja ajat” jo tullutkin.

Vaikka muutoin inkkarijutskat sinänsä kiehtoo vallankin elokuvien puoella, niin näissä Texin sarjakuvatarinoissa ne ovat poikkeuksetta olleet itselleni sitä häntäpää osastoa.. elokuva ei nyt onneksi pelkästään intiaanien parissa etenevää jutskaa ole vaikka toki vahvasti läsnä.. sitä kautta myös lähdetään ajoittain yliluonnollisille kiemuroille kaartelemaan, mikä ei omaan makuuni ole Tex Willereiden vahvuus sieltä parhaasta päästä.

Näitä tosiaan ilmestynyt ihan käsittämätöntä tahtia ! siis ihan sitä perusversiota, mustavalkoista (taitaa joka toinen vai kolmas viikko ilmestyä aina uus) ja lienee sitä tahtia ilmestynyt jo pitkään.. nykyään sitten myös erilaisia pitkin vuotta lisäksi.

TEX WILLER ON 75-VUOTIAS!
”Tänä vuonna kaikkien tuntema Villin lännen sarjakuvasankari Tex Willer on täyttänyt synnyinmaassaan Italiassa 75 vuotta ja Suomessakin mittariin on tullut jo 70 vuotta. Tex Willerin loivat Milanossa käsikirjoittaja Giovanni Luigi Bonelli ja kuvittaja Aurelio Galleppini. Tarjoilemme nyt Texin tuplajuhlavuoden päätteeksi Tex-tietäjä Janne Viitalan juhlajutun, jossa pohdiskellaan sarjan hurjan suosion syitä meillä ja muualla. Tex Willer on 75-vuotias ja siihen on monta hyvää syytä!”
https://storyhouseegmont.fi/2023/12/29/tex-willer-on-75-vuotias/

----------

Ajoittain jopa ihan kunnon spaghetti western vivahteitakin niissä sarjiksissa (mikä lämmittää ja miellyttää itseäni), kuten vaikkapa tuossa (värillisessä) Ruoska albumissa.. joka niitä erikoisuuksia eikä peruslehti kyseistä Texiä.. muutoinkin hieman yllättynyt kuinka näissä ajoittain aseet laulelevat oikein kunnolla menemään ja vinhoja tulitaisteluita ja porukkaa lakoaa ajoittain melkoista tahtia.
”Italowesterneissä on oma aivan erityinen taikansa. Osataan länkkäreitä toki tehdä muuallakin, mutta Italiassa osataan erityisen hyvin kääriä sinänsä yksinkertaiset kostotarinat ja ajojahdit sen verran kieroiksi vyyhdiksi, että aineksista kuplii osiensa summaa tujumpi keitos. Tästä toimii mainiona esimerkkinä Tex Willer Värialbumi 1, joka kantaa lyhyttä ja ytimekästä nimeä Ruoska.”
https://storyhouseegmont.fi/2021/10...ZXsDX0mopExL0db9yh52MrtHZGXsoqPFZIz2XBwu_Yk5Y

----------------

Viimeinen Tehtävä :
"Mitä tapahtuukaan, kun lännentarina maustetaan runsaalla ripauksella melankoliaa? Kun preerian avaruus ja surumielisyys kohtaavat, niin tarjolla on syviä tunteita niitä uljaasti korostavassa ympäristössä. Tämän syksyn Tex Willer Värialbumia uskaltaakin suositella kaikille tavallista synkemmille westerneille sydämensä menettäneille."
https://storyhouseegmont.fi/2022/10...AbrTiUHP7sKOZ6Uqw78js_p3aDPIiOSUAnQaaTE6mIKX8

----------------

Kaksi Karkulaista :
T”ex Willer Suuralbumi kurkottelee jälleen kerran itselleen vuoden parhaan lännenseikkailun pystiä. Tämän kevään albumi Kaksi karkulaista on malliesimerkki Sergio Leonelta napatun maagisen reseptin hyötykäytöstä. Kun raaka realismi kohtaa Villin lännen mytologian, niin uskottavuus saa siivet ja viihdyttävyys väännetään yhdelletoista.”
https://storyhouseegmont.fi/2023/05...ScKt8jOR_OCQRnfYJtexKQRREY8jm9fKhiwepnbtd7jM0

 

[tomine11]

Lucky Luke sarjikset olleet kyllä aivan huikean hauskoja ja samalla tietyllä tavalla hyvinkin opettavaisia tarinoita kans siinä samalla menneisyydestä. Oli muuten alkuaikoina LL yllättävänkin erinnäköinen piirrosasultaan kuin mitä sitten ns. pitkän aikaa normaalisti tuli olemaan, jollaisena suurin osa lukijoista hänet varmastikin tunnistaa.

-----------

Nykyäänhän on tullut myös noita Uudet Tarinat .. ja nykyään tänäkin päivänä tosiaan lisää noita tulee vielä ja niissä tuo piirrosjälki itse sankarin kohdalla muuttuu jopa lehdestä toiseen aika reippaastikin..

..uusin on aivan uunituoretta matskua.. yllättävän rajua kielenkäyttöä noissa noilta pieniltä ipanoilta, todella hyvin tuo tuollaiset pienet inttävät lapsukaiset tähän juttuun tämä lehti, sekä niiden ärsyttävyys mitä voi pahimmillaan olla saadaan todella hyvin tapetille tässä nostettua..


..tuossa vaikkapa myös hupaisasti ja sananmukaisesti kukkahattutädit asialla…

Spoileri

Lucky Luke: Kurittomat
”Mitä tapahtuu, kun ranskankielisen sarjakuvan arvostetuimpiin nykytekijöihin kuuluva Blutch päästetään Lucky Luken kimppuun? Tapahtuu yksi hauskimmista sarjakuva-albumeista muutamaan hetkeen! Lucky Luke: Kurittomat pistää tutut kuviot hyvällä tavalla hyrskyn myrskyn sekä mullin mallin. Kohtaako varjoaankin nopeampi lehmipaimen vihdoinkin voittajansa, kun hän saa vastuulleen rajaseudun viliskanteimmat vekarat?”
https://storyhouseegmont.fi/2024/03...KeKEehLvHyP4HgLs0VSNikBP2HHWGWQkaAq_xEALw_wcB

Lucky Luke -albumin Kurittomat suomentamisesta
https://sanahirvio.fi/2024/03/07/kurittomat/

 

[Caius Cosades]

Itse tosiaan näihin Tex Willer sarjiksiin nyt todella myöhäisheränneenä mukaan jonkisen verran nyt lähtenyt.. aiemmin Lucky Luke oli ehdoton suosikki ja on edelleenkin mutta kyllä TW on nyt todella vinhaa vauhtia nostanut päätänsä ja noussut siihen rinnalle, toki aivan eri tyylisistä jutuista kyse.

Itselleni Texin sarjiksissa nämä uudemmat piirrosjäljen puolesta iskee parhaimmillaan todella hyvin mutta noi kunnolla jo vanhempaan ikään ehättäneet eivät kyllä niinkään ”puhuttele”.

Tarinallisesti heittelehtii aika paljon välillä todella mahtavia ja mukaansatempaavia juttuja mutta sitten on ajoittain aikamoista ”pakkopullaakin” jotka ei nappaa millään yhtään mukaansa, tosin ihmekkös tuo kun niitä tulee aivan tajutonta tahtia ja tosiaan on ”iät ja ajat” jo tullutkin.

Vaikka muutoin inkkarijutskat sinänsä kiehtoo vallankin elokuvien puoella, niin näissä Texin sarjakuvatarinoissa ne ovat poikkeuksetta olleet itselleni sitä häntäpää osastoa.. elokuva ei nyt onneksi pelkästään intiaanien parissa etenevää jutskaa ole vaikka toki vahvasti läsnä.. sitä kautta myös lähdetään ajoittain yliluonnollisille kiemuroille kaartelemaan, mikä ei omaan makuuni ole Tex Willereiden vahvuus sieltä parhaasta päästä.

Näitä tosiaan ilmestynyt ihan käsittämätöntä tahtia ! siis ihan sitä perusversiota, mustavalkoista (taitaa joka toinen vai kolmas viikko ilmestyä aina uus) ja lienee sitä tahtia ilmestynyt jo pitkään.. nykyään sitten myös erilaisia pitkin vuotta lisäksi.

TEX WILLER ON 75-VUOTIAS!
”Tänä vuonna kaikkien tuntema Villin lännen sarjakuvasankari Tex Willer on täyttänyt synnyinmaassaan Italiassa 75 vuotta ja Suomessakin mittariin on tullut jo 70 vuotta. Tex Willerin loivat Milanossa käsikirjoittaja Giovanni Luigi Bonelli ja kuvittaja Aurelio Galleppini. Tarjoilemme nyt Texin tuplajuhlavuoden päätteeksi Tex-tietäjä Janne Viitalan juhlajutun, jossa pohdiskellaan sarjan hurjan suosion syitä meillä ja muualla. Tex Willer on 75-vuotias ja siihen on monta hyvää syytä!”
https://storyhouseegmont.fi/2023/12/29/tex-willer-on-75-vuotias/

----------

Ajoittain jopa ihan kunnon spaghetti western vivahteitakin niissä sarjiksissa (mikä lämmittää ja miellyttää itseäni), kuten vaikkapa tuossa (värillisessä) Ruoska albumissa.. joka niitä erikoisuuksia eikä peruslehti kyseistä Texiä.. muutoinkin hieman yllättynyt kuinka näissä ajoittain aseet laulelevat oikein kunnolla menemään ja vinhoja tulitaisteluita ja porukkaa lakoaa ajoittain melkoista tahtia.
”Italowesterneissä on oma aivan erityinen taikansa. Osataan länkkäreitä toki tehdä muuallakin, mutta Italiassa osataan erityisen hyvin kääriä sinänsä yksinkertaiset kostotarinat ja ajojahdit sen verran kieroiksi vyyhdiksi, että aineksista kuplii osiensa summaa tujumpi keitos. Tästä toimii mainiona esimerkkinä Tex Willer Värialbumi 1, joka kantaa lyhyttä ja ytimekästä nimeä Ruoska.”
https://storyhouseegmont.fi/2021/10...ZXsDX0mopExL0db9yh52MrtHZGXsoqPFZIz2XBwu_Yk5Y

----------------

Viimeinen Tehtävä :
"Mitä tapahtuukaan, kun lännentarina maustetaan runsaalla ripauksella melankoliaa? Kun preerian avaruus ja surumielisyys kohtaavat, niin tarjolla on syviä tunteita niitä uljaasti korostavassa ympäristössä. Tämän syksyn Tex Willer Värialbumia uskaltaakin suositella kaikille tavallista synkemmille westerneille sydämensä menettäneille."
https://storyhouseegmont.fi/2022/10...AbrTiUHP7sKOZ6Uqw78js_p3aDPIiOSUAnQaaTE6mIKX8

----------------

Kaksi Karkulaista :
T”ex Willer Suuralbumi kurkottelee jälleen kerran itselleen vuoden parhaan lännenseikkailun pystiä. Tämän kevään albumi Kaksi karkulaista on malliesimerkki Sergio Leonelta napatun maagisen reseptin hyötykäytöstä. Kun raaka realismi kohtaa Villin lännen mytologian, niin uskottavuus saa siivet ja viihdyttävyys väännetään yhdelletoista.”
https://storyhouseegmont.fi/2023/05...ScKt8jOR_OCQRnfYJtexKQRREY8jm9fKhiwepnbtd7jM0

Oletko Luutnantti Blueberryä lukenut? Vähän niin kuin Tex Willer, mutta parempi.

Aloin taas pitkän tauon jälkeen lukemaan näitä ja hyvin iskee edelleen. Tykkään siitä, että näissä sama tarina jatkuu albumista toiseen. Vähän kuin hyvässä telkku sarjassa, tarina jää jännittävään kohtaan ja on pakko lukea seuraava albumi.

 

[tomine11]

Oletko Luutnantti Blueberryä lukenut? Vähän niin kuin Tex Willer, mutta parempi.

Aloin taas pitkän tauon jälkeen lukemaan näitä ja hyvin iskee edelleen. Tykkään siitä, että näissä sama tarina jatkuu albumista toiseen. Vähän kuin hyvässä telkku sarjassa, tarina jää jännittävään kohtaan ja on pakko lukea seuraava albumi.

Ei ole Bluberryä kyl ainuttakaan tullut luettua koskaan.. lännen meininki kyllä kiinnostaa että sen puolen ois toki kiistava tapaus. Se elokuva minulla siitä on kyllä mutta ei ole sitä vielä/koskaan tullut katseltua, kait hitusen taiteellinen tapaus se leffa mutta ihan katseltava kait kumminkin.

Jotenkin jäänyt koko hahmo sillain aina takaa-alalle ja tullut sivuutettua, vaikkei siihen oikeastaan yhtään ainutta varsinaista syytä ole että miksi niin.

Onkos nuo sillain realistista meininkiä Blueberry sarjikset siis ? vai onko tuohon jotain yliluonnollisia juttuja ujutettu mukaan ?

Jeps, noi Tex Willerit sillain rönsyilee ikään kuin sinne ja tänne ja kun niin kauan tehty niin sillain vaikeaa & haastavaa saada niistä sellaista kattavaa kokonaiskuvaa aikaiseksi... onneksi se ei kuitenkaan ole mikään välttämättömyys etteikö niistä vois nauttia ja päästä kuitenkin sisään siihen fiilikseen mutta tosiaan ne nyt ovat enempi sellaisia yksittäisiä tarinoita kuitenkin kuin varsinaisesti mitään jatkumoa. Että sillain kuitenkin helppo niihin hypätä mukaan.. kun ei kuitenkaan tarvitse niitä entisiä olla alla luettuna kun sillain jatkumoa ois..

..nythän ne on välillä oleet värillisiä noi Texit niin moni tuntuu pitävän siitä kiinni että ehdottomasti pitäis mustavalkoisia olla.

 

[Caius Cosades]

Ei ole Bluberryä kyl ainuttakaan tullut luettua koskaan.. lännen meininki kyllä kiinnostaa että sen puolen ois toki kiistava tapaus. Se elokuva minulla siitä on kyllä mutta ei ole sitä vielä/koskaan tullut katseltua, kait hitusen taiteellinen tapaus se leffa mutta ihan katseltava kait kumminkin.

Jotenkin jäänyt koko hahmo sillain aina takaa-alalle ja tullut sivuutettua, vaikkei siihen oikeastaan yhtään ainutta varsinaista syytä ole että miksi niin.

Onkos nuo sillain realistista meininkiä Blueberry sarjikset siis ? vai onko tuohon jotain yliluonnollisia juttuja ujutettu mukaan ?

Jeps, noi Tex Willerit sillain rönsyilee ikään kuin sinne ja tänne ja kun niin kauan tehty niin sillain vaikeaa & haastavaa saada niistä sellaista kattavaa kokonaiskuvaa aikaiseksi... onneksi se ei kuitenkaan ole mikään välttämättömyys etteikö niistä vois nauttia ja päästä kuitenkin sisään siihen fiilikseen mutta tosiaan ne nyt ovat enempi sellaisia yksittäisiä tarinoita kuitenkin kuin varsinaisesti mitään jatkumoa. Että sillain kuitenkin helppo niihin hypätä mukaan.. kun ei kuitenkaan tarvitse niitä entisiä olla alla luettuna kun sillain jatkumoa ois..

..nythän ne on välillä oleet värillisiä noi Texit niin moni tuntuu pitävän siitä kiinni että ehdottomasti pitäis mustavalkoisia olla.

En Blueberry elokuvaa ole nähnyt. Wikipedia mukaan sillä on vain vähän tekemistä sarjakuvan kanssa. Yliluonnollisia elementtejä ei muistaakseni ole Blueberry sarjakuvissa. Ainakaan näissä muutamassa ekassa albumissa mitä olen juuri lukenut, ei ole lainkaan sellaista. Semmoinen aika realistinen ote näissä on. Spagetti Western tunnelmissa mennään. Tex Willer on ihan jees, mutta Blueberry on kyllä pari luokaa kovempaa kamaa.

 

[Chemo]

Täälläkin on pientä myöhäisherännäisyyttä ilmassa: olen innostunut Junji Itosta. Kauhusarjiksia olen lukenut lapsesta saakka, silloin ne olivat Shokkia ja Ihmissusi & Frankensteinia. Kiva löytää tästä genrestä jotain innostavaa! Ekassa pläjäyksessä tilasin nämä:

Uzumaki. Herran päätyönä pidetty pidempi teos. Hieno se onkin, vaikka Ito itse arvostaa eniten lyhäreitään. Uzumaki kuuluu käsittääkseni jo pikkuhiljaa koko kauhukirjallisuuden perusteoksiin.

Tomie. Nuori nainen, joka palaa yhä uudestaan tultuaan murhatuksi. Oikeastaan lyhyitä stooreja, tähän kirjaan koottu ne sitten. Fanien kovasti diggaama hahmo.

Gyo. Merenelävät alkavat liikkua oudosti maalla ja haju on hirvittävä… vanhalle huonojen haileffojen ystävälle tämä on tietysti nannaa, mutta pelikytköskin löytyy: Death Stranding, jossa Ito tekee cameonkin. Pitäisiköhän tuo pelata…?

Shiver. Iton itsensä valkkaama kokoelma niitä lyhäreitä. Mielikuvituksekasta ja hienoa kamaa toki.

Noilla aloittelin ja aika ytimeen taisin osua. Nyt odottelen saapuvaksi seuraavaa satsia, jossa tulee Tombs, Smashed ja Sensor.

 

[tomine11]

Jotenkin vaikea “uskoa” että Mustanaamio sarjakuva ilmestyy vielä tänäkin päivänä, kun siis elämme vuotta 2024 ! Silloin pikkuisena lapsena tämä tuli jonkisen aikaa yhdessä Tarzanin kanssa tilattuna oikein kotosalle.

Joitain lehtiä vielä tallella ja kyllähän nämä ihan kivoja ovat silloin tällöin vilastavaksi, ei siinä mitään.. erittäin monipuolisesti tosiaan eri aikakaudessa noissa myös vieraillaan, mikä ehkä se yksi suurimmista valttikorteista ja mielenkinnon ylläpitäjistä..

..myös noita tarroja vielä jokunen tallella ..
(editoin joku kerta tähän kuvaa noista)

Sit löytyy kanssa se elokuva, joka lytättiin ilmestymisensä aikoihin aika totaalisesti mutta näin pidemmän ajan jälkeen, niin tietyllä tavalla ihan ehta seikkailuleffa kuitenkin on kyseessä joita ei nykysin tehdä niin siitä vinkkelistä ihan jopa katsottava elokuva..

Tuossa leffasta meikäläisen mielipidettä enempikin…

Spoileri

The Phantom - Mustanaamio (1996)
Tämä leffa tehtiin sellaisella aikakaudella kun supersankarileffoja ei vielä vyörynyt läpi ovista ja ikkunoista sisään ihan joka päivä megalomaanisen volyymin saattelema, tämän kaltainen leffa oli vielä enempikin todella harvinaisuus kuin arkipäivää kera kaurapuuron... varsinkaan DC ja Marvel eivät olleet lähteneet kilpajuoksuun ja kilpahippasille siitä kumpi siirtäisi useamman sarjis-sankarinsa lähivuosina elokuvakankaille...

...aikaan jolloin nämä olivat vielä melkoisia harvinaisuuksia, eikä takapihan hyttynen ollut vielä jonkin sorttinen supersankari naamiointikeikallansa, saatika naapurin takapihan kastematokaan omannut yliluonnollisia kykyjä tai ollut jonkin inhan pahnan pohjimmaisen palkkaama stalkkeri, joka havitteli taas kerran maailman herruutta nimiinsä tulevan roskalehden kannessa, sitkeästi odottamalla tilaisuuttaan napsasta kallisarvoinen paparazzi kuva.

Budjettikin on sitten hitusen toista tasoa kuin näissä nykypäivän ubersuperhyper’megaspektaakkeli rymistelyissä. Joten mitään erikoistehosteiden ilotulitusta on tältä turha odottaa... joten onko Mustanaamiolla mitään mahiksia pullikoida nykyajan megalomaanista vyöryä vastaan ? Onneksi tuo näiden päivien vyöry on sentään kauttaaltaan hyvinkin laadukasta.

Joten kuis on !? vanhan ajan Nastis tuleeko siitä vain Mustis näille nykyajan leffoille ?

Pääosaan ja sitä kautta violetteihin aikakautensa jumppatrikoisiin puetaa Billy Zane.. naisista messiin mukaan hyppää Kristy Swanson (tuleva Mustanaamion vaimo siis tuo Diana Palmer-Walker, ei tosin vielä tässä leffassa) sekä Catherine Zeta-Jones (aikaan ennen julkisuuden päiviensä).. päävihulaiseksi Christopher "Kit" Walkerilla/Mustanaamiolle pistetään näyttelemään Treat Williams joka esittää siis Xander Westerveldiä, aah okei sori ei se ollutkaan ex-futismaalivahti liian korkean palkkavaatimuksensa kera nähden peliesityksiinsä (Westerweld siis) vaan mies onnekseen kerkesi tehdä pitkälti uransa ennen kuin rahan musertava voima vei koko lajin pimeille pahuuden poluille.. takaisin kuitenkin tämän leffan pahikseen... pahiksen nimi on siis Xander "oi ne viikset" Drax.

Noin ylipäätään itse Mustanaamiosta muutama sananen...

Mustanaamiohan on tarua ihmeellisempi "Vaeltava aave".. "Mies joka ei kuole koskaan"... jo 400-vuoden ajan pahiksen suunnitelmia kerta toisensa perään terrorisoinut hyvis. Hepun (jolle tämä duuni on sitten todellakin sananmukaisesti sukuvelvoite, tai joku voisi sanoa rasitekin, tuolla joka tapauksessa tuo aikojen saattojen "kuolemattomuus" saadaan hoideltua, kun tosiaan tavallinen mies vain kyseessä ilman yliluonnollisuuksia) luola ja sitä kautta "päämaja" elikkäs pääkalloluola sijaitsee legendaariselle Bengalin Saarella, paikka jonne ei ihan helpolla kutsua tule kylään päivänsankarin lähettämänä, tai kulkulupa heltiä. Sarjakuvasankari joka teki ensiesiintymisensä vuonna 1936 ja hahmon loi Lee Falk...

...Itsessään Kit Walker/Mustanaamio ei omista minkäänlaisia supervoimia, sattuu vain olemaan varsin notkea ja atleettinen tapaus.. tosiaan miehelle on jopa vaimo ja lapsiakin siunaantunut..

..todellisena tavaramerkkinä hänellä on toisessa kädessään sormus jossa on pääkallon kuva, tällä mies tinttaa rosvoraukoille kunnon tällit, kun tillin tallin ovat sitten aikansa olleet ja heräilevät pikku nokosiltaan huomaavat he saaneen mojovan mustelman lisäksi myös ikuisen muiston tuollaisen kivasti somistavan pääkallomerkin myös itselleen ihoon "tatuoituna".. toisessa kädessä, eli vasemmassa koska on tällöin lähempänä sydäntä, on taasen ns. hyvä merkki -sormus. Näitä merkkejä ihokudokseen sitten astellaan huomattavasti helläkätisemmin ja vähän mukavimmille tyypeille ikään kuin nimmarina, muistoksi

Ajan saatossa uskollisiksi apureiksi ovat tulleet.. Devil niminen susi sekä Hero niminen hevonen. Kumpainenkin myös tässä elokuvassa esiintyy.. niin ja tietysti nuo kätsyt pistoolit lanteillansa, koteloineen päivineen.

Joskus tuli kyseinen sarjakuva oikein tilattunakin tovin ajan kotiovelle ja postiluukusta vierailemaan tasaisin väliajoin.. toki aikaa on jo sen verran vierähtänyt että muistot kieltämättä hitusen haalistuneet.. niin itse sarjisten osalta kuin tämän leffankin... joten viimeistään nyt on aika tullut verestellä muistoja.

Itse elokuvassa on ehkä hippusen sellaista Indiana Jones'maista seikkailullisuutta ja vekkulia velikulta meininkiä havaittavissa. Eikä ihan huonoimmalla tavalla "kopsattuna". Yleisesti ottaen fiilis on ihan kiva ja positiivis-sävytteinen. Selvästi oman aikakautensa tekele, kun Indy oli voimissaan, eikä Harrison Ford vielä pappaosastoon kuulunut vaan jalka nousi vielä kepeästi.

Heti alkuun kerrotaan hyvin pikaisesti kuin tämä myytti ja mystinen legenda sai alkunsa, aikaan merirosvojen... sit pompataan jo "nykypäivään" elikkä vuoteen 1938 .. Porukka Del Tobacco miehiä Camel Bootseineen ja Indy vaatevarastosta pöllittyine hattuineen on eksynyt aarrejahdin hurmiossa hitusen väärään luolaan kyläilemään ja aarteita taskuihinsa lappaamaan.. ei kuitenkaan hätää sillä kutsuhuuto on jo kantautunut violettitrikoon korviin, aika ottaa ohjakset handuihin ja seikkailu on valmis pyörähtämään käyntiin toden teolla...

....klaani hellehattuisia miehiä ei ota neuvosta edelleenkään onkeensa ja pysyttele etäällä legendaarista aarteista, eivätkö usko tuon "Vaeltavan aaveen" olemassaoloon...

...hommassa siis jahdataan kolmea legendaarista kalloa, jotka yhdessä luovat valtavan voiman, näin ainakin legendat ovat iät ja ajat kertoneet tarinaansa. Pahikset niitä toki haikailevat omiin tarkoitusperiinsä ja hyvis a'la Mustanaamio koettaa pahuuden pitää loitolla ja voimat aisoissa, oikeilla raiteilla...

...toisaalla Mustiksen aikanaan tuleva vaimo kidnapataan, Catherine Zeta-Jonesin johdolla ja sellainen pelihän ei vetele, mur ja äyskis ! Violetti trikoon on lähdettävä ottamaan selvää mistä tässä on kyse ? kunhan ensin tiedon kuuluisaan putkiradioonsa Pääkalloluolaan ensin saa...

...joten on aika ryhtyä tuumasta toimeen, johan sen vanha sanontakin viidakon uumenista kertoo että Nastikselle ei todellakaan ryttyillä !

Tulevan vaimo kullan pelastusoperaatio käynnistyköön, nimittäin toistaiseksi elokuvan alkupuoliskolla Diana ei tunne edes Mustanaamiota juuri laisinkaan, Kit Walkerin hän ”sen sijaan” tuntee opiskelutoverina menneisyydestään, vaikkei ole pitkään aikaan miestä nähnyt, paitsi nyt sitten.

Action kohtaukset ovat aika pienimuotoisia ja jollaintapaa kepeitä, ei millänsäkään tunkkaisen raskaita tai kovinkaan synkeitä. Eikä niitä nyt loppujen lopuksi edes kovin hirveästi ole.

Ehtaa vanhan ajan seikkailufiilistä kivasti tässä tarjolla Mikä on hyvä juttu.

Toki johonkin Kadonneen Aarteen Metsästäjien tasolle ei tietenkään päästä, tosin eipä ole kukaan muukaan juurikaan sille tasolle enää yltänyt.. vaikka Vihreän Timantin Metsästys omalla tavallaan pääsi jo sinne päin kutkuttelemaan. Ei tämä todellakaan mikään klassikko ole ollut eikä koskaan tule olemaankaan, kaukana sellaisesta ja pois se tästä... mutta sellaista peruskivaa katseltavaa, varsinkin kun aikaa on vierähtänyt ja leffat muuttuneet niin toisenlaisiksi nykypäivänä.. varsinkin tämän tyyliset seikkaillulliset tuotokset kun tuppaavat loistamaan poissaolollaan ja varsinkin sarjisleffat siis..

..suuria puutteita tässä elokuvassa kieltämättä on. Rytmitys tuntuu olevan aika pahasti pielessä... tapahtumia tulee ja menee mutta tunneskaalojen vaihtelua ei saada katsojan persauksissa asti tuntumaan ja varsinaisesti oikein päräyttävät ikimuistoiset hetket enempikin loistavat poissaolollaan.

Billy Zane on kyllä kasvojensa puolesta melkoinen nappivalinta rooliinsa (Kit Walker), vatsalihaksetkin on laitettu kuosiin ja six pack loistaa ja kiiltää pullistellen Tosin Mustanaamio osuudet menevät sitten enempi vähempi tahattoman komiikan merkeissä trikoiden alla, vaikkei yrityksenä nyt liene ollut 1960-luvun Adam West bättis. Sellainen tarina tällä kertaa… legenda toki jatkaa ”eloaan” !

Telkku sarjaahan kans tehtiin jo todella kauan aikaa sitten
kansikuvaa sarjaan...

Spoileri

------------------------------------------

Ahmed Ahne, näitä tuli kans aikoinaan jonkisen verran luettua en tiiä miksi mutta sitten jotenkin jäänyt.. ei varmaan tänä päivänä enää menis tämmöinen kustantamosta läpi

Tosiaan, joskus tullut tuota pienenä nassikkana sarjakuvana luettua, tiedä sitten oliko ihan pienimmille suunnattua tavaraa kuitenkaan

”Ahmed Ahne on sarjakuvahahmo, joka haluaa kalifiksi kalifin paikalle. Hahmon keksi René Goscinny ja sarjan piirtäjänä toimi alusta alkaen Jean Tabary, joka Goscinnyn kuoleman jälkeen vastasi myös käsikirjoituksista. Tabaryn jäätyä eläkkeelle hänen poikansa Nicolas Tabary jatkoi sarjan piirtämistä.”


Tuli vaan mieleen jostain täysin tyhjästä tässä, että onkohan kyseisestä hahmosta koskaan tehty piirretyä ja näittäis jopa olevan !

Pätkä Ahmed animaatiosta…

Spoileri

 

[DestiZ]

20 päivä julkaistaan ensimmäiset maistiaiset Nacellen Prätkähiirestä kun Nacelleversen Ensimmäinen painos ilmestyy, eiköhän tuo anna vähä osviittaa siitä että miltä ne tulevat prätkähiiret näyttävät myöskin tulevassa reboot animaatiosarjassa

 

[tomine11]

Michel Vaillant
”Michel Vaillant on ranskalaisen Jean Gratonin kirjoittama sarjakuva, joka kertoo kilpa-autoilijasta. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1957. Graton aloitti viidellä lyhyellä tarinalla, jotka ilmestyivät vuonna 1957. Vuodesta 1959 vuoteen 2021 mennessä on julkaistu 81 albumia.”

Jotenkin hämärästi muistaa että aikoinaan näitä jokunen tuli luettua ja muistaakseni olivat ihan kelpoja.. toki sitten Buster vei mennessään.. kun tarjosi niin laajalla skaalalla niitä lajeja.

Näiden tekeleiden pariin tekis kyllä erittäin paljon mieli tehdä paluu

Tähän liittyen tuli sitten myös elokuva, jonka vasta nyt jälkikäteen tajunnut että tämähän liittyy tuohon sarjikseen ! itse elokuvasta tulee aivan älyttömästi mieleen Gran Turismo.



Leffan arvostelua allekirjoittaneen taholta…

Spoileri

Michel Vaillant - 24 Hours (2003)
Ilmeisesti tämä perustuu johonkin sarjakuvaan !? joka vaikuttaa ja kuullostaa hämmentävältä mutta niin se sit kait on. Nyt jos alkaa historian hämäriä muistikuvia kaivelemaan, niin ehkä joskus ihan pienenä penskana on jokin pieni muistikuva tuollaisesta autokisailusarjiksesta, että ois voinut joskus pienen pätkän sitä nähdäkin, mut on tainnut ollaa pinnalla aikaa ennen meikää kuitenkin pitkälti.

Hommassa on suurena pointtina Le Mansin legendaarinen kisa jossa ajetaan 24 putkeen samoilla valoilla... ei sentään silmillä kun kuskia aina autokunnissa vaihdetaan tottakait. Mutta sinällään vallan omalaatuinen kisa jollaista toista ei tarjolla ole. Itselleni hauskasti "ensi kosketus" kisan olemassaoloon tuli Commodore 64:lla (oisko kuitenkin ollut sittenkin MSX) olevan pelin kautta ! joka ei toki ihan yksi yhteen realistinen ollut, voisiko sanoa onneksi.

Hommaa hallitsee kaksi suurta autovalmistajaa ja Vaillant on niistä toinen. Michel Vaillant (Sagamore Steven) tietysti yksi heidän huippukuskeistaan ja johtohahmo radalla, kyseistä Vaillantin sukua tässä leffassa sitten riittääkin esiteltäväksi. Tällä hetkellä mies tuntuu olevan murrosvaiheessa ja hakee itseään ja motiivia jatkaa uraansa ja ajlee rallittelua lumimaisemissa, josta tulee äärimmäisen paljon mieleen jopa häkellytävän paljon Gran Turismo konsolipelisarjaa. Vastassa "pahiksena" on Leader talli joka tuntuu olevan täynnä toinen toistaan kierompia tyyppejä jotka janoavat voittoa keinoja kaihtamatta. Näyttelijöinä löytyy melkoisen sekalaista sakkia kuten Diane Kruger, Jean-Pierre Cassel, Peter Youngbloo Hills... enempi sit ranskalaispainotteista, lähinnä toi Diane Kruger jostain paikan päälle tulla tupsahtanut, niin tai näin niin tässä leffassa mimmi näyttää todella suloiselta ilmestykseltä.

Luc Besson on tehnyt tähän käsikirjoituksen ja ohjauksesta vastaa Louis-Pascal Couvelaire.

Kisakohtaukset näyttävät todella hyviltä ja vauhti niissä on hurja. Ajelua ja kisailua on myös kiitettävän paljon, joka on hyvä juttu. Pakko taas tähän väliin mainita, jollain tapaa visuaalisesti tulee mieleen erittäin vahvasti Gran Turismo pelit, oltiin sitten radalla tai sen ulkopuolella rallittelemassa, toki tässä rytätään peltiä ja kulkupelejä ihan eri tavalla mutta noin yleisilmeeltään kuitenkin...

...noin muutoin homma jää hivenen turhan pintaliitotasolle. Vaikka traagisuuttakin on tapahtumissakin niin jotenkin ne ei sillain iske niin lujaa ja vahvasti kuin tekijät olisivat varmasti halunneet. Elokuva näyttää visuaalisesti todella siistiltä, erityisesti radalla ja oli menopeleinä ralliautot tai rata-autot, melkoista silmäkarkkia tarjolla mutta visuaalinen anti ei rajoitu pelkästään radalle ja kisatapahtumiin vaan myös muutoinkin näyttää todella makoisalta karkilta. Mutta jotenkin sielukkuus ja se viimeinen luihin ja ytimiin uppoamisen viiltävä riipaisun tunne jää uupumaan ja se että homma kolahtais hitusen syvemmälle ihon alle katsojalle..

..toki on myönnettävä että eräs todelle yllättävä ja jopa erikoinen ässä lopussa leffalla on hihassaan, tapahtuu eräänlainen voisiko sanoa "twisti", jota vois odottaa enempi japanilaisilta pelintekijöiltä tuoda jotain aivan absurdia tilanteeseen, tällä kertaa sen tekee kuitenkin ranskalaiset leffassa. Nimittäin leffassa tapahtuu jotain, jota ei todellakaan olisi osannut odottaa aika kertarykäisyllä, toki ehkä sarjismaailman perut sen myös jollain tapaa voisi selittää. Mut tarinallisesti aikamoinen veto !

Eipä ois uskonut että ranskalaiset tekevät "Gran Turismo" leffan, joka on aikamoista "autopornoo", aivan kuten peliesikuvaansakin kutsutaan, sarjista ei sentään taideta autopornoiluksi sillain kuitenkaan tituuleerata.

---------------------------------------------

Buster
Tätähän taottiin Suomen maallakin yhteen aikaan ihan kunnolla.. tosiaan erinäiset urheilajithan näissä sitten aiheena oli. Tietyllä tavalla jopa hivenen erikoinen ja outolintu oikeastaan sarjakuvamarkkinoilla.

”Buster on miesten ja poikien urheilusta kertova sarjakuvalehti, joka ilmestyi Semicin julkaisemana Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla. Lehteä on julkaistu Ruotsissa vuodesta 1967. Joulukuussa 2005 lehteä julkaiseva Egmont päätti suosion hiipumisen vuoksi lopettaa lehden julkaisemisen Ruotsissakin.”

Jalkapallo sieltä sitten kokonaisuudessa suureksi jutuksi useamminkin tyypin voimin mutta kivasti on muitakin lajeja edustettuna ! kuten mm. nyrkkeily, vapaapaini, jääkiekko, motocross, ...

Ihan aitoina lehtinä ilmeistyi kauan aikaa sitten, juurikin sellaisina, jona sarjakuva sana meikäläisessä ensimmäisenä herättää.. sittemminhän on tullut erinäisiä sarjakirjoja jotka kokosivat pieneksi näppäräksi kokonaisuudeksi erinäisiä juttuja..

Jokunen vuosi sitten tärähti kunnon megapläjäykset Egmontin suunnalta kahden reilun 200-sivua sisältävän kokoelman kera, erityisesti jalkkisfaneille.. noissa oli seikkailuja seuraavilta tyypeiltä… Benny Kultajalka, Super-Mac, Pulla, Melchester Rovers.

..takakannet yllä olevista sekä parit muut kannet muista lehdistä (lajeista)..

Spoileri

Benny Kultajalkaan liittyen on tehty tietyllä tavalla jopa leffakin, jossa mm. Robert Carlyle on isossa roolissa…
Kyseisestä leffasta meikäläisen mietteitä…

Spoileri

There is Only One Jimmy Grimble (2000)
Alkaa aika perinteiseen nuorisoleffa tyyliin.. on tavallinen tallaaja jannu joka haaveilee jostain elämää suuremmasta tunnettavuudesta ja mikäpä siihen ois brittilässä helpompi tie kuin olla kuuluisa jalkapallonpelaaja..

..siihen ei vaan tunnu taidot riittävän, elämä potkii muutenkin päähän, yksinhuoltajaäiti (Gina McKee) tuntuu aina rakastuvan niihin ärsyttäviin ja vääriin tyyppeihin, toisin sanoen renttuihin, joita kotiin näytille tuo.. tosin on siellä seassa se yksi mukavakin (Ray Winstone) joka vaikuttaa kaikin puolin mukavalta aina mainiosti myös yhteistä suosikki futisjoukkuetta myöden mutta jostain syystä äiti ei juuri hänen kanssaan hynttyitä yhdessä pitele.. koulussa kiusataan kun on Man City fani ja kyseinen paikka on Man Utd fanien hallinnassa pitkälti.

Koulun liikuntaopettajaa esittää Robert Carlyle, joka päättää taas kerran pistää pystyyn koulun futisjoukkueen, joka ei juurikaan pokaaleja ole onnistunut haalimaan kun sikäläiset koulut, keskinäisessä Cupissa mittaa toisistaan ottavat, ken onkaan paras.. jopa opettaja on tukkanuottasilla koulun parhaiden pelaajien kanssa, jotka ovat niitä perinteisiä kuspäitä jotka pilkkaavat kaikkia vastaantulijoita olivat ne koulun oppilaita, henkilökuntaa tai ketä vaan kadulla vastaantulijoita..

..porkkanana koululle olisi mittava summa tulossa rahaa jos he koko Cupin itselleen saisivat hoideltua, siinä sivussa tämän rahoittajan oma poika saattaisi saada rahakkaan ammattilaissopimuksen joten hepulla pitkälti oma lehmä ojassa. Tuon takia joukkueesta pitäisi pitäisi tehdä mahdollisimman yhtenäinen ja hyvä joka onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty.

Jos on aikoinaan lukenut Buster nimisiä sarjiksia niin tais niissä yksi useista erinäisistä hahmoista olla Benny Kultajalka, joka oli poika joka löysi ikivanhat nappiset ja ne jalkaan pistettyä hänestä tuli aivan maaginen ja ylivertainen pelaaja, mutta ilman niitä kenkiä jätkä oli täysin mitäänsanomattomuus kentällä.. noh siitä tämäkin Jimmy Grimble sitten taitonsa ja voimansa ammentaa kun huomaa että löysi kuin vahingossa itselleen maagiset ”ikiaikaiset” nappikset.. mutta onko magia sitten vain kengissä vai onko se enempi itselluottamuksessa ? onko itse kukin oman onnensä seppä !?

Noita asioita selvitellessä myös selvitellään mistä nuo maagiset kengät ovat peräisin ? myös muutenkin elämä tuntuu näyttävän hiljalleen Jimmylle parempaa puolta sen nurjemman sijaan.. luokan uusi tyttökin tuntuu olevan kiinnostunut pojasta.

Sinällään ihan kelpo tuollainen perus Nuorten leffa, toki tässä niitä peruskliseitä pyöritellään ja kierrätellään enempi kuin laki sallii ennen kuin lopputekstit ruudulle pyörähtävät, mutta tekijät ovat kuitenkin sen verran laatutietoisia olleet että aivan sieltä ei olla menty missä aita ois ollut matalin vaan ihan kelpo taso pidetty yllä kokonaisuudessaan, aina siltä tarinan "opettavaisuuden" kannaltakin. Eihän tämä mikään elämää suurempi ole millään osa-alueella mutta ihan peruspätevä kokonaisuus silti

Leffan kantta...

Spoileri

 

[BaDari]

Tänään tuli postia Itävallasta ja olen onnellinen. Löytyi vielä todella edullisesti. En tiedä miksi mutta tämän painoksen hinnat pyörivät siellä 300 ja 500 euron välillä. Itse maksoin posteineen 140 euroa. Eli kyseessä on Hellraiser Omnibus vol. 1.

 

[Chemo]

Onnea! Mietiskelinkin tuossa mitä hyviä kauhusarjisnovelleja on matkan varrella tullut ja nuo Barkerit olivat hieno laatupiikki omassa ajassaan. Pari-kolme kokoelmaa ja Kalmat löytyvät, mutta tuommoinen Omnibus kiinnostaisi kyllä. Jos pukkaavat tuosta uuden painoksen joskus niin voisin iskeä kiinni.

Mustanaamiosta jne: lehtipisteiden sarjikset ovat nykyään, manga poislukien, aikamatka 70- ja 80-luvuille. Aika harvoin jaksan kiinnostua noista kuitenkaan enää, vaikka matskussa paljon hyvää onkin.

 

[Miqz]

KVAAK Kirja ja Zum Teufel julkaisevat Darwyn Cooken Parker-rikossarjakuvat kokonaisuudessaan suomeksi, kahtena kirjana. Suomenkieliset kirjat sisältävät kaikki neljä Cooken Parker-sarjakuvaromaania The Hunter, The Outfit, The Score ja Slayground sekä sarjakuvanovellit The Man with the Getaway Faceja The Seventh. Mukana on melkein kaksisataa sivua ekstroja. Teokset julkaistaan IDW-kustantamon Parker Martini Edition -aineiston pohjalta.

"Sekä Donald Westlake että Darwyn Cookeolivat alansa mestareita, ja Parker on parasta sarjakuvaa mitä koskaan on tehty." - Ed Brubaker(Criminal, Reckless, Fatale)

Parker-romaanien ja -sarjakuvien keskeiset aiheet ovat ryöstö, petos ja kosto. Parker on huippuluokan rikollinen joka ei tyydy pelkkiin pikkurötöksiin. Westlaken mukaan Parker ei myöskään koskaan ryhdy väkivaltaan vihasta vaan tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta jos tönit Parkeria, on parempi töniä hautaan saakka, sillä toista tilaisuutta ei tule.

Kokoelmien ekstrat sisältävät mm. Ed Brubakerin ja Sean Phillipsin tekemän 17-sivuisen Parker-sarjakuvan Tomorrow and Tomorrow and Tomorrow, joka on tiettävästi aisaparin ensimmäinen yhteinen suomenkielinen julkaisu. Sean Phillips tukee henkilökohtaisesti suomenkielistä julkaisua, ja hän on tehnyt originaalipiirroksen juuri tätä kampanjaa varten.

Parker-joukkorahoitus

Parker Crowd Funding Campaign

www.sarjakuvakauppa.fi