Mmmm, se tuntui omasta mielestä helpommalta kuin mainitsemani. Toki on kyllä pelaamisesta aika monta tovia, mutta joo, siinä oli kyllä kova vääntö ennen kuin sai lanattua!Ai niin tämä oli myös
Mut Genichiroa tarkoitin oikeastaan.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Sekiro: Shadows Die Twice
- Viestiketjun aloittaja Bandicoot
- Aloituspäivämäärä
Hulikopteri
Well-Known Member
Juu tässä pelissä ei ole oikotietä voittoon bosseissa, paria ensimmäistä bossia lukuunottamatta. Onneksi bossien ulkopuolella voi, ja kannattaa käyttää stealthia hyväkseenÄääh, ei nyt ehkä niin suuri tai noh ehkä melko suuri juttu kun ihmettelin että miksei tää mun ukko poimi niitä kolikoita ym maasta ku tappaa jonkun. Varmasti tässäki oli joku tutoriaali miten niitä poimitaan mut meitsi vaa painoi menemään ja ties kuinka monet kolikot (maholliset materiaalit ym herkut) jättänyt maahan, piti sit oikee googlettaa että mitä teen väärin et pitääkö olla joku skilli opittuna.
No ei sen ihmeellisempää ku et pitää vaa pitää neliötä pohjas nii se imasee ne itseensä. Kai se on parempi tässä vaiheessa se oppia eikä vasta ku peli läpi.
Kyl tää vaatii hetken että ne napit menee lihasmuistiin ja takaraivoon, tässä alkuu menee sormet ristiin ja solmuun ja siihen paniikki vielä päälle on tullut ärsyttäviä kuolemia sen takia. Muuten peli on kyllä täyttä rautaa, aivan jotain erilaista soulsia mitä fromsoftin aikasemmat ja kaikki mitä olet oppinut niistä aikaisemmista saa heittää ikkunasta niiku ylempänä mainittiinki jo.
Mutta sit ku homma sujuu nii ai että ku taistelu on hauskaa ja brutaalia, iskuissa on munnaa ja tunnetta. Noh tässä mitä ketjua alusta asti pikasesti lukenut, mitä jotkut jättänyt ihan loppumetreillä pelin kesken sen takia kun alkaa menee niin älyttömän vaikeeksi. Tässä ku pitää oikeesti vaa kiltisti opetella ns. "git gud". Pakko vaa oppia tää parry ym härpäkkeet että ei auta enää se huitaisu eikä se että jopa "vahingossa" saa jonknu pomon piestyä kun enää milli helaa.
Tässä kun on miekkailtava ja torjuttavaa ja väistettävää niin kauan että saa tehtyä ensimmäisen kuoliniskun ja vielä toisen jne, kyllä hieman jo kuumottaa miten tässä tulee sit pärjää. Tässä kun vihuilla ei ole sitä perinteistä "helttibaria" että pieksemällä se vähenee, vaan se mittari kun täyttyy saa tehtyä kuoliniskun.
Kyllähän tässä koko ajan kehittyy ja tulee paremmaksi, en sit tiedä tuleeko jossain vaiheessa se seinä vastaan mitä tässä parilla tyypillä ainakin on tullut.
Ukon kehityski erilainen mitä soulseis yleensä on ollut tapana että grindaa ja laittaa niitä soulseija statseihin.
Ippenator
Well-Known Member
Kyllä Sekirossakin pystyy grindaamaan. Se taisteluvoiman grindaaminen on vaan sellaisen aika hankalan ja monivaiheisen maskeihin liittyvän sivutehtävän takana. Kun kyseisen tehtävän suorittaa, niin sen jälkeen pystyy kyllä perinteiseen hahmon kehittämiseen grindaamalla. Se on tosin varsin hidasta.Äääh, ei nyt ehkä niin suuri tai noh ehkä melko suuri juttu kun ihmettelin että miksei tää mun ukko poimi niitä kolikoita ym maasta ku tappaa jonkun. Varmasti tässäki oli joku tutoriaali miten niitä poimitaan mut meitsi vaa painoi menemään ja ties kuinka monet kolikot (maholliset materiaalit ym herkut) jättänyt maahan, piti sit oikee googlettaa että mitä teen väärin et pitääkö olla joku skilli opittuna.
No ei sen ihmeellisempää ku et pitää vaa pitää neliötä pohjas nii se imasee ne itseensä. Kai se on parempi tässä vaiheessa se oppia eikä vasta ku peli läpi.
Kyl tää vaatii hetken että ne napit menee lihasmuistiin ja takaraivoon, tässä alkuu menee sormet ristiin ja solmuun ja siihen paniikki vielä päälle on tullut ärsyttäviä kuolemia sen takia. Muuten peli on kyllä täyttä rautaa, aivan jotain erilaista soulsia mitä fromsoftin aikasemmat ja kaikki mitä olet oppinut niistä aikaisemmista saa heittää ikkunasta niiku ylempänä mainittiinki jo.
Mutta sit ku homma sujuu nii ai että ku taistelu on hauskaa ja brutaalia, iskuissa on munnaa ja tunnetta. Noh tässä mitä ketjua alusta asti pikasesti lukenut, mitä jotkut jättänyt ihan loppumetreillä pelin kesken sen takia kun alkaa menee niin älyttömän vaikeeksi. Tässä ku pitää oikeesti vaa kiltisti opetella ns. "git gud". Pakko vaa oppia tää parry ym härpäkkeet että ei auta enää se huitaisu eikä se että jopa "vahingossa" saa jonknu pomon piestyä kun enää milli helaa.
Tässä kun on miekkailtava ja torjuttavaa ja väistettävää niin kauan että saa tehtyä ensimmäisen kuoliniskun ja vielä toisen jne, kyllä hieman jo kuumottaa miten tässä tulee sit pärjää. Tässä kun vihuilla ei ole sitä perinteistä "helttibaria" että pieksemällä se vähenee, vaan se mittari kun täyttyy saa tehtyä kuoliniskun.
Kyllähän tässä koko ajan kehittyy ja tulee paremmaksi, en sit tiedä tuleeko jossain vaiheessa se seinä vastaan mitä tässä parilla tyypillä ainakin on tullut.
Ukon kehityski erilainen mitä soulseis yleensä on ollut tapana että grindaa ja laittaa niitä soulseija statseihin.
Hulikopteri
Well-Known Member
Totta tuo ja painotetaan kuitenkin, että suurimman osan peliaikaa pelissä ei voi grindata. Cooppikaa ei ole mahdollista, joten pakko vain on niin sanotusti Git Gudata
Remeded
Well-Known Member
Kämmenhikee ja pulsii 160, yrityksiä ei kuitenkaan kun noin 10 
. Mut oli tässä kyllä hemmetisti tällä kertaa onnea mukana, taistelu alkoi jo siihen tyylii et ois voinut samantien heittää ohjaimen sivuun ja mennä kaffelle, silti sitä yritti. Onnenjumalat olivat nyt mun puolella, olin niin varma että häviö taas tuli mutta jotain sitten tapahtui lopussa.
Aaah niin ihana meitsin ensimmäinen 2 vaiheen bossi, eka vaihe meni ekalla kerralla (sitten perinteinen pöh no mitä vaikeeta täs nyt oli), sit tuli toinen vaihe ja masennuin ja siitä sitten ajattelin että pitäskö mennä kasvamaan ja tulla takas myöhemmin, mut jotenkin näis soulseis ei vaan meitsi osaa luovuttaa ennen kun bossi on piesty tai itse alkaa olemaan siinä pisteessä että tarvitsee psykiatrista hoitoa viikon.
Piti oikee vireo tehää kun jotenkin olin niin varma että turpaa tulee mutta sitten...
. Mut oli tässä kyllä hemmetisti tällä kertaa onnea mukana, taistelu alkoi jo siihen tyylii et ois voinut samantien heittää ohjaimen sivuun ja mennä kaffelle, silti sitä yritti. Onnenjumalat olivat nyt mun puolella, olin niin varma että häviö taas tuli mutta jotain sitten tapahtui lopussa.Aaah niin ihana meitsin ensimmäinen 2 vaiheen bossi, eka vaihe meni ekalla kerralla (sitten perinteinen pöh no mitä vaikeeta täs nyt oli), sit tuli toinen vaihe ja masennuin ja siitä sitten ajattelin että pitäskö mennä kasvamaan ja tulla takas myöhemmin, mut jotenkin näis soulseis ei vaan meitsi osaa luovuttaa ennen kun bossi on piesty tai itse alkaa olemaan siinä pisteessä että tarvitsee psykiatrista hoitoa viikon.
Piti oikee vireo tehää kun jotenkin olin niin varma että turpaa tulee mutta sitten...
Sekiro on niitä pelejä, joka odottaa vuoroaan hetkenä minä hyvänsä tai sitten määrittelemättömän ajan kuluttua. Ei vain voi tietää, milloin halu toden teolla iskee.
Eniten potkua ja rohkaisua haastavan seikkailun kokemiseen antoi taannoin Lies of P, joka kehitti parry-taitoja huomattavan paljon, vaikka lähes nollapisteestä tuli lähdettyä liikkeelle. Ajoituksen oppimisesta on ollut hyötyä myös RE Requiemissa.
Ketjussa mainittiin myös Bloodborne, sekin löi kipinää vasta lähes vuosikymmen julkaisunsa jälkeen ja oli upea kokemus.
Vielä sinut kohtaan, Sekiro!
Eniten potkua ja rohkaisua haastavan seikkailun kokemiseen antoi taannoin Lies of P, joka kehitti parry-taitoja huomattavan paljon, vaikka lähes nollapisteestä tuli lähdettyä liikkeelle. Ajoituksen oppimisesta on ollut hyötyä myös RE Requiemissa.
Ketjussa mainittiin myös Bloodborne, sekin löi kipinää vasta lähes vuosikymmen julkaisunsa jälkeen ja oli upea kokemus.
Vielä sinut kohtaan, Sekiro!
Remeded
Well-Known Member
Noh mulla kesti aloitus semmoset 7 vuotta julkaisusta, peli silti tuntuu kun ois tänään julkaistu, hyvä peli on hyvä peli. Ehkä 10 vuoden päästä alkaa raffat olee jo vanhahkot mut silti varmasti vielä pelikelvollinen. Joten ei tän kanssa sinänsä kiire ole, sit kun on fiilis että nyt! Koska se aika on, se on sitten jokaisen oma asia. 