Jesh... Yllättäen peli tipahti jo tänään (siis eilen... eh) postilootaan ja olenkin iltapäivästä asti sitä pelannut. Täytyy sanoa, että pelinä Sudeki ei ole susi, mutta ei tätä roolipelifriikkien kannata ostaa. Vaikka kohta on 10 tuntia pelikellossa, tarina ei ole kulkenut juuri lainkaan alkuasetelmasta eteenpäin. Lisäksi hahmot ovat selvästi huonompia ja pinnallisempia kuin tällaisilta "roolipeleiltä" toivoisi.
Sitä vastoin pelimaailmat ovat oikein mielenkiintoisia ja rohkaisevat seikkailemaan. Peli tuntuukin enemmän seikkailulta kuin roolipeliltä, aivan kuten vähän ounastelin. Yksityiskohtaisia ja interaktiivisia ympäristöjä on mukava tutkiskella varsinkin kun väripaletti on Xbox-peliksi poikkeuksellisen kirkas. Pelissä on vain todella harvoja hahmoja, joiden kanssa ei voisi puhua. Hahmoilta saa joskus sivutehtäviä (ei tosin mitään erityisen kiinnostavia sellaisia), joidenkin kanssa voi käydä kauppaa ja joskus tarjolla on vain hieman ylimääräistä tietoa pelimaailmasta tai kyseistä hahmosta.
Mutta eihän sitä loputtomiin jaksa ravata paikasta toiseen höpöttämässä, jos pelissä ei ole mitään pelattavaa sisältöä. Sudekin sisältö koostuu pitkälti taistelusta, vaikka joitain hahmojen erikoiskykyjä kysyviä puzzlejakin on tarjolla. Taistelusysteemi on siinä mielessä monipuolinen ja "roolipeliksi" poikkeuksellinen, että pelissä voi käyttää sekä lähitaistelua että pitkän kantaman aseita (FPS). Pitkän kantaman aseet ovat tosin melkein kuin huijausta: liipaisin pohjassa ympyrää juokseva pelaaja on mahdoton vastus pelin liian hidasliikkeisille vihollisille. Lähitaistelussa kombosysteemin hallitseminen on yllättävän vaikeaa, koska iskujen ajoituksen on oltava prikuulleen oikea. Sitten pelissä on tietysti tuhovoimaisia Skill Strikeja sekä kertalaakista tappavia Spirit Strikeja, jotka ovat mukavaa katsottavaa. Harmi että jälkimmäisen saamiseen joutuu kyllä puurtamaan tavallisten iskujen kanssa melkoisen kauan.
Katsomisesta puheen ollen Sudeki näyttää oikein kivalta. Paikoin se on pudottaa silmät päästä, paikoin se ei ole juurikaan monia PS2-pelejä kauniimpi. Reaaliaikaisten varjojen käyttö on minusta tässä pelissä huono ratkaisu, koska niistä ei ole mitään pelillistä hyötyä, ja ne vievät vain turhaan laskentatehoa. Ne eivät edes aina tee peliä paremman näköiseksi, päinvastoin. Koska varjoja ei piirretä kovinkaan pitkälle, on välillä "hauska" katsoa kun esimerkiksi tunnelissa pienen matkan päässä kaikki näyttää täysin valoisalta, vaikka oikeasti koko käytävä onkin varjojen peittämä. Sudeki kärsii myös ruudunpäivityksen tahmailusta, joskaan mistään vakavasta ongelmasta ei ole kyse.
Niin ja sitten ne äänet. Voi kakka ettei olekaan näin huonoa ääninäyttelyä ennen Xbox-peliin saatu. Jotkut hahmot kuulostavat ihan siedettäviltä, mutta joidenkin äänet on varmasti äänitetty täysin tietämättä itse kontekstia. Äänensävyt ovat tilanteisiin nähden poskellaan ja kaikkein koomisinta on se, että jopa pikku poika saattaa puhua kuin karhealla äänellä raastava ukko. No, musiikki on onneksi ihan kuunneltavaa.
Tässä nyt hieman omia mietteitäni pelistä. En siis ole päässyt Sudekia läpi, joten mielipiteet voivat vielä muuttua, mutta ainakin tässä vaiheessa peli tuntuu "ihan kivalta", mutta kuitenkin todella kaukaiselta siihen nähden mitä sen alkujaan piti olla. Jääpähän kakkoseen tavoiteltavaa...
