Nyt on Bowser taputeltu ja bonusmaailma. Aika selväksi on käynyt että 100% läpäisyyn ei kahdestaan rahkeet riitä, joten lopetetaan kun on vielä hyvä fiilis.
Onhan tämä hyvä peli, henkilökohtaisesti en koe, että olisi ihan kaiken hehkutuksen väärti, mutta voi toki olla, että omassa vaakakupissani painaa puolivillainen kaksinpelin toteutus.
Aloitetaan positiivisesta; kyseessä on ensimmäinen Mario peli, joka kaikkien näiden vuosien jälkeen avoimesti näyttää sienien käytön haittapuolet ja Mario pääseekin melkoisille LSD tripeille. Tämä on ihan tervetullut poikkeus ja uudistus, koska koskaan ei tiennyt mitä uusi kenttä tuo tullessaan.
Muuten meno on aika totuttua laadukasta tasoloikintaa. Uudet badge ominaisuudet teki pelistä hyvinkin viihdyttävän ja myös helpottivat sopivasti. Tosin meillä kyllä suurimman osan ajasta oli teholoikka käytössä, muita taitojakin testailtiin, mutta tuo sopi parhaiten pelityyliin. Ehkä kentissä olisi rohkeammin voinut olla paikkoja jonne pääsee vain tietyllä taidolla niin niitä olisi monipuolisemmin tullut käytettyä.
Norsu oli ihan hauska lisä hahmokaartiin, mutta hahmona vähän kömpelö, saippuakuplatyyppi oli monessa tilanteessa toimivampi. Kaipaan sammakkoa ja patsaaksi muuttuvaa pesukarhua!
Heikkona puolena todella heikot pomovastukset. Miksi vain yksi Bowser, kun niitähän on riesaksi asti olemassa?
Suurin heikkous kuitenkin on kaksinpelinä pelatessa ruudun jako, siis ruutu joka ei jakaannu vaan seuraa vain yhtä pelaajaa. Tämä pelaaja on merkattu kruunulla. Valitettavasti tämä tarkoittaa, että "kakkospelaaja" joutuu orjallisesti seuraamaan kruunulla varustettua pelaajaa, ja hyväksymään että kaikissa vauhdikkaammissa juoksu- ja kiipeilykohtauksissa päätyy haamuksi ja käytännössä seuraamaan sivusta.
Jos ykköspelaaja kuolee niin kamera hyppää kakkospelaajaan ja ajoittain kamera tekee "hyppäyksen" keskittäessä kameran uuteen pelaajaan, jolloin helposti keskeneräinen hyppy menee perseelleen. Ongelmaksi tämä muodostuu nopeasti kun aletaan tahkoamaan kenttiä 100% lävitse.
Toisen pelaajan kuoltua toinen pelaaja voi vielä pelastaa 5s sisällä kuolleen pelaajan, joka ajoittain tarjosi aika hauskoja ja koomisia hetkiä, sekä mahdollisti "itsensä uhraamisen" yhteisen hyvän eduksi.
Omasta mielestä myös tuo kenttäkartta oli turhan sekava, vaikka muutama onnistunut piilo siellä olikin. Onneksi L-painikkeen takaa löytyi selkeämpi lista, josta pääsi kenttiin sen jälkeen kun kentässä oli kerran käyty.
Ongelma näissä uusissa Marioissa on, että ei ole Mario Odysseyn voittanutta ja jos en olisi sitä mestariteosta kokenut niin arvostaisin tätäkin paljon enemmän, nyt tämä on vain välipala ja harmitus, oi miksi emme saaneet Mario Odyssey kakkosta
Arvosana: kaksinpelinä 8, yksinpelinä varmasti eheämpi kokonaisuus ja arvosana voi helposti olla lähempänä 9.