Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Tässä varmaan syynä se, että pelin konsolina on Switch. Ettei ole kauheasti erilainen. 6v sittenkään Switch ei ollut mikään tehokonsoli ja eikä ole sitä vuonna 2023 myöskään.Peli saattaa tietysti julkaisunsa jälkeen yllättää vielä, mutta päällimmäinen tunne nyt on se, että 6 vuoden jälkeisen jatko-osan tulisi erottua edeltäjästään tuntuvammin. Tuntuu että olisin jo omistanut tämän yli viiden vuoden ajan.
Katsonut trailerin kahdesti, enkä osaa sanoa mihin viittaat. Mitäs täysin odottamatonta tuolla näkyi?
Itse traileri ei itselle suuria tuntoja herättänyt. Lisää Breath of the Wildia, mikä riittää itselle enemmän kuin hyvin. Ganondorfin ääni oli kyllä laimea kuin mikä, hyh.
Sama homma.Jos nyt vähän vielä negatiivisesti ajattelee, niin itse en ehkä näe vielä ihan tuota kuuden vuoden kehitysajan tulosta. Toisaalta ehkä se ei vielä olekaan tarkoitus ja jotain isoa halutaan pitää yllätyksenä.
Niin siis ajattelit ostaa Zelda-pelin mistä Arvostan optimismia!Tai no varmaan sitten joskus deepdeep alesta.
Ensin ajattelin, että mitäs vikaa tuossa äänessä nyt on, perinteisen laadukas. Sitten tajusin, että olit varmaan katsonut englanninkielisen trailerin.Ganondorfin(?) ääni vähän niin ja näin. Ehkäpä tuo on ihan ok.
Ensin ajattelin, että mitäs vikaa tuossa äänessä nyt on, perinteisen laadukas. Sitten tajusin, että olit varmaan katsonut englanninkielisen trailerin.
Oma murheeni on, että peli on alusta lähtien näyttänyt hyvinkin synkältä, ja siinä mielessä pidin enemmän valoisasta edeltäjästä. Toivottavasti peli ei sentään kokonaan synkissä tunnelmissa etene.
Olihan myös esimerkiksi Twilight Princess melkoisen synkkä aika ajoin, mutta silti yksi ainakin meikäläisen suosikeista pelisarjassa.Oma murheeni on, että peli on alusta lähtien näyttänyt hyvinkin synkältä, ja siinä mielessä pidin enemmän valoisasta edeltäjästä. Toivottavasti peli ei sentään kokonaan synkissä tunnelmissa etene.
Minulla on MM 3DS:llä loppuhulinoita vaille pelattu ja ei sitä kyllä synkäksi ole mieltänyt. TotK kyllä kieltämättä trailerissaan vaikutti hyvinkin synkältä ja pimeältä. Siellä on sitä kiipeilyssä niin ihanaa jatkuvaa sadetta ja sitten ihan muuten vain synkkyyttä traileri täynnä.Tuo on sinänsä ihan aiheellinen murhe, mutta toisaalta kyllä esim Majoras Mask synkästä teemastaan huolimatta sisälsi paljon valoa ja iloa.
Huvittaa että alle 20 gigaa on "iso peli" nykyaikana vaikka se sitä ehkä Switchin kontekstissa onkinKokoa peliltä löytyy reilu 18gigaa, joten ilmeisen iso peli tulossa
Nintendo on tehnyt 90- ja 00-luvuilla erinomaiset ”jatko-osa-Zeldat”, luotetaan siihen että myös 2020-luvulla osataan ponnistaa hyvältä pohjalta oikeaan suuntaan.Tajusin myös tänään, ettei Nintendo ole kuin yhden huonon Zeldan onnistunut tekemään, joten tuskin sit nytkään on tulossa, varsinkin kun pohja mistä rakentaa on jo erinomainen.
Toista mielipidettä/näkemystä tarjolla: minusta taas BotW:n kaava on yhtä lailla "hemmetin tuttu" vaikka sitä ei ehkä olekaan niin paljon tarjolla. Mutta siis se, että annetaan vain "hiekkalaatikko", jossa "riehua" ympäriinsä, ei ole sekään mitenkään kauhean tuoretta. Ainakaan minulle.Toisaalta kun BOTW:n jälkeen on nuo mainitut jatko-osat (Link’s Awakening & Majora’s Mask) pelannut ja nyt kävi Minish Capin kimppuun, niin kylläpä vahvistui se fiilis, että toivottavasti tässä ei palata liiaksi taaksepäin sarjan aiempien osien suuntaan.
Zelda on kaikkien aikojen suosikkipelisarjani ja varmasti Minish Cap maistuu hyvin loppuun asti. Mutta onhan tuo vanha kaava jo niin hemmetin tuttu, että tuntuu osaavan pelin kulun jo ensiaskelista vaikkei ole koskaan kyseiseen teokseen koskenutkaan.
Toisaalta jos siitä tykkää niin totta on ettei sitä "hiekkalaatikko-genreä" kauheasti ole.
En tiedä olenko yksin tai selkeässä vähemmistössä sen kanssa että haluaisin zeldojen pysyvän zeldoina eikä menevän hiekkalaatikoiksi. Majora's Mask on heittämällä paras 3D-zelda mutta toisaalta se on vasta kolmas pelaamani 3D-zelda. Ne muut pelaamani 3D-zeldat on Ocarina ja BotW.
En kaipaa mitään (Ubisoft-tyylistä) checklist-pelaamista mutta jotain Majora's Maskin tyylistä, vähemmän BotW:n "hiekkalaatikkomaista" zeldaa kaipaisin itse.
Elden Ring oli aika nappisuoritus tasapainottelusta hiekkalaatikon ja tavoitepohjaisen pelaamisen välillä. Sai seikkailla vapaasti mutta oli myös selkeitä paikkoja, kohteita, pomoja ja muita, joihin keskittyä ja tuntea edistystä. BotW taas tuntui haahuilulta, josta en tuntunut löytävän mitään "oikeita" tavoitteita/tekemisiä juurikaan. Eikös sitä ole jopa kehuttu tuosta että pelissä on oikeastaan vain yksi tavoite: mene ja voita Ganon? Siinä välissä pitää itse keksiä tekemistä pelin hiekkalaatikossa. Ganonin lisäksi siellä on jokunen tehtävä, neljä isompaa tavoitetta ja Ubisoft-tornit.
Ocarina of Time tuntui ajoittain samalta, eli pohjalta, josta puuttuu sisältö. Majora's Mask sitten oli se 3D-zelda, jota Ocarina olisi jo voinut/pitänyt olla.
Mutta sen myönnän että en ole fiilistelypelaaja siinä mielessä että jaksaisi "elää" jossain hiekkalaatikossa keksimässä omat tekemiset ja kokkailemassa ruokia leiritulella. Kyllä jotain selkeää suuntaa pitäisi olla. Eikä minulle toteutunut sekään että muka olisi ollut selkeitä maamerkkejä, joita mennä tutkimaan kun kaikki oli aina pettymyksiä. Sable, jossa oli kirjaimellisesti "hiekkalaatikko", onnistui myös mielestäni "tyhjyyden" viehätyksessä paremmin kuin BotW. Siinä oli ajoittain samaa ongelmaa että mielenkiintoinen kiintopiste osoittautui lopulta tyhjäksi ja tylsäksi paikaksi, mutta usein siellä oli jotain haastetta tai muuta, mistä sai "palkkion" paikalle vääntäytymisestä.
Kiipeily on myös pettymys, koska kun kaikkialla pääsee niin lopulta mihinkään ei koe syytä mennä kun siitä ei koe saavansa mitään saavutuksen tunnetta. Toisaalta taas ristiriitaisesti kiipeily on myös turhan työlästä ja kaikkialla ei pääse JOS et omaa tarpeeksi staminaa ja/tai keksi kokata oikeita ruokia ja/tai ole hakenut oikeita kuteita päälle tms. Eli kiipeily on ristiriitaisesti samalla sekä liian helppoa että ärsyttävän työlästä ja pääosin kiipeämisestä(kään) ei erityisemmin palkita mitenkään.
Enkä siis vaadi että joka asiasta pitää tulla jokin "trophy", mega-ase tai muuta, mutta se että mielenkiintoinen paikka on vain paikka, ilman että siellä on mitään tekemistä tai mitään miksi sinne mennä, saa minussa aikaan sen että mihinkään ei lopulta jaksa mennä jos ei ole pakko.
Järjestyksessä menevät, joten tulossa on kun ehtii ja pystyy. WW tuntuu olevan peli, jota Nintendo ei saa Switchille ikinä. Ja niin vissiin tuo TP myöskin. Majoran jälkeenhän se pitäisi tulla WW ja sitten TP mutta eipä löydy kuin Skyward Sword.Pelaa ihmeessä Wind Waker ja Twilight Princess jos kerta vielä pelaamatta. Loistopelejä molemmat.
Ei ole tarvetta, ne on pelattu ajat sitten. Ne myös on sitä "oikeinta" Zeldaa minulleJa rohkeasti vaan 2D pelien pariin myös
En ole sitä synkkyyttä kyllä hahmoista tai tarinastakaan sillä tapaa löytynyt mitä voisi olettaa kun puhutaan pelin olevan synkkä. Synkkyyttä on mutta ei sitä nyt saavilla ole sinne kaadettu. Tai sitten olen pelannut liikaa oikeasti synkkiä pelejäJa joo, toki tuo Majoras Mask on vain tarinaltaan ja hahmoiltaan synkkä. Ei niinkään ulkoasultaan joten vähän huono vertaus.
En ole sitä synkkyyttä kyllä hahmoista tai tarinastakaan sillä tapaa löytynyt mitä voisi olettaa kun puhutaan pelin olevan synkkä. Synkkyyttä on mutta ei sitä nyt saavilla ole sinne kaadettu. Tai sitten olen pelannut liikaa oikeasti synkkiä pelejä
Suurin osa Majoran synkimmistä jutuista on sellaisia, että pelin voi pelata läpi kiinnittämättä niihin mitään huomiota. Mutta jos nopeasti mietin,Niin synkkyys siis lähinnä verraten muihin Zeldoihin. Onhan tuossa useamman hahmon kuolemaa, suurta epätoivoa, maailma tuhoutumassa yms. aiheita joissa muissa Zeldoissa ei samalla tavalla käsitellä.