Tämä on siitä hassu argumentti, että maailman ainoan Zeldaa vanhemman pelisarjan eli Marioiden vanha kaavahan on räjäytetty ajat sitten? Toki viittasitkin tähän hiukan omassa viestissäsi, mutta tuossa se Mario ja vakiintunut kaava joka tapauksessa lukee.
Ehkä me sitten puhutaan eri asiasta sen suhteen mikä on Marion the juttu. Minusta siihen riittää se, että Mario on tasohyppelyä. En koskaan ole ajatellut että Marion juttu on erilliset suoraviivaiset kentät vaan tasohyppely ja erilaiset voimat. Se ei ole muuttunut mielestäni samalla tapaa kuin miten Zeldan "the juttu" on.
Mutta ehkä juuri tämä, että kaavan räjäyttämisestä on aikaa, saa unohtamaan tämän faktan? Muistan vuonna 1995 peliuutisia lukevana miettineeni, että miltä 3D Marion kenttien "maali" näyttää. No ei miltään, ei niissä mennä pisteestä A pisteeseen B jolloin kenttä päättyy (paitsi 3D Worldissa, joka oli sitten kenties jonkinlainen silmänisku niille, joita "uusi kaava" ärsytti). Super Mario 64 otti pelisarjan historian ja totesi, että nyt mennään eri tavalla - ja pelimaailman leuat loksahtivat lattiaan.
Super Mario Odysseyn genreä kysyttäessä sanoisin että kai se on tasoloikka, mutta enemmänkin "3D Mario-peli", koska ne sisältävät nykyään niin paljon kaikenlaista.
Mutta kuten kirjoitit, niin Mariostakin tulee noita 2D-retroiluja ja 3D Worldin tapaisia puolikompromisseja niille, jotka haluavat vanhaa. Itselleni noi 2D-Mariot eivät ole enää kauhean erikoisesti ysärin jälkeen maistuneet ja 3D World oli kyllä todella hyvä, mutta silti itselleni 3D-Marioista huonoin.
Marion kohdalla kuitenkin mielestäni ne molemmat "erilaiset" pelityylit on silti selvästi Marioita. Zeldan suhteen sama toteutuisi siten että sekä "open world"-kaavan Zelda että 2D-Zelda olisivat yhä Zeldoja niin, että niissä olisi se "vanha kaava". Mutta minulle siis kelpaisi että tulisi Zeldoja, joissa välillä on "vanhaa kaavaa" ja välillä uudempaa. Ja se ero ei siis ole 2D vs. 3D, jota ilmeisesti luulit koska Marioissa se on se. Mariot silti tosiaan mielestäni ovat yhä "marioita", siinä missä koen että BotW ei enää ole (vanhan kaavan perinteinen) zelda. Kenties nyt tuo ajatukseni olisi selkeämpi
Kyllä se mulle sopisi, että Nintendo tuuttaisi jotain 2D retro-Zeldaa ulos niille, jotka tätä haluavat ja voisin kuvitella, että näiden tehtailu jatkuu tulevaisuudessakin ainakin käsikonsolimuodossa? Eihän Link's Awakeningin remasterista kovin montaa hetkeä ole ja juuri saapui Switch Onlineen lisää 2D-Zeldaa. Kotikonsoleille Zeldoja julkaistaan niin pirun harvoin, että on vähän toiveikas ajatus, että väliin julkaistaisiin joku pelkkä silmänisku vanhalle. Edit: Toki me saatiin hetki sitten Metroid Dread, tyylipuhdas silmänisku tuon pelisarjan menneisyydelle. Kaikki on mahdollista, mutten itse laittaisi kovin suuria rahoja likoon vastaavan Zelda-julkaisun puolesta.
Ero ei siis olisi "retro vs. uusi" eikä "2D vs. 3D" vaan se että olisi pelejä, jossa on se "vanha kaava" ja pelejä, joissa riehutaan vailla kunnollisia päämääriä (näin kärjistäen kirjoitettuna
)
Mä pelaan just nyt 11. Zelda-peliäni (12. jos Zelda II:n pikatestaus lasketaan) ja toistaiseksi mikään pelissä ei yllätä: Ratkon jokaisen pulman hetkessä, tiedän jatkuvasti mikä odottaa seuraavaksi. Saat kertoa todella vahvasti miksi minun pitäisi haluta paluuta tähän.
En minä ota kantaa siihen pitäisikö sinun palata mutta minä olen yhtä lailla pelannut kaikki Zeldat mitä olen voinut ja nimenomaan halunnut niiltä aina sitä tuttua. Se Mariokin oli vertauksessa juuri sen vuoksi että tiedän mitä saan kun ostan Mario-pelin (kunhan en osta epähuomiossa jotain Tennis, Kart tai muuta sivupeliä tietenkin). Lisäksi jokaisessa Zeldassa on tuntunut olevan jokin jippo, joka erottaa sen aiemmista vaikka kaava ja idea muuten olisikin sama. Minulle on riittänyt se. Esimerkiksi Link to the Past ja Link Between Worlds voisivat olla toistensa lisäreitä mutta minusta niissä on silti merkittävä ero juuri pelimekaniikassa, joka tekee niistä kuitenkin selvästi erilaisia pelejä huolimatta että molemmat on päällisin puolin samoista palasista kasattu.
Toki voimme leikkiä ajatusleikkiä, jossa Nintendo voisi yrittää jonkinlaista kompromissia ja ottaa "vanhasta kaavasta" vain jotain vaikutteita (oisko tämä sitten se 3D World?). Ja jos he jotenkin tekevät näin ja pidän siitä, niin hienoa - en minä ole valittamassa ja toteamassa että olisi pitänyt mennä just niinku Breath of the Wildissa. Mutta just nyt mun mielikuvitus ei riitä siihen, että miten tämä onnistuisi ilman, että ennalta-arvattavuus palaa. Aivoni tarkkailevat kaikkia pelejä "ai, tuonne pääsen kun saan esineen x"-näkökulmasta.
Se ennalta-arvattavuus on vähän niin kuin sen tutun ja rakastetun kaavan idea
Ja silti melkeinpä jokaisessa Zeldassa on jokin erottava tekijä vaikka tietyt ennalta-arvattavat "vanhan kaavan" jutut siellä myös onkin.
Toki mielikuvitukseni ei olisi riittänyt siihenkään, että Zeldasta voi tehdä strukturoimattoman open worldin onnistuneesti. Joten kaikki on mahdollista, onneksi mun ei tarvitse suunnitella pelejä, vain pelata niitä
Mielestäni ei voikaan. Se ei ole enää (IMO) Zelda, joten se ei ole onnistunut siinä. Se on peli, jossa on asioita Zeldasta mutta ei se ole sillä tapaa minulle Zelda mitä ne yleensä on.
Toisaalta Elden Ring teki "saman" ja se on kenties paras peli koskaan. Mutta siinäpä onkin jatkuvasti jotain merkittävää ihmeteltävää niissä kiintopisteissä, oli se sitten täysin erilaiset maisemat, vihulaiset, oikoreitit, aseet tai varusteet.
Sitten kun Botw-"kaavaa" on lypsetty liiaksi ja se tuntuu hemmetin tutulta niin olen ensimmäisenä toteamassa tämän ääneen. Yhden pelin jälkeen en jaksa sitä vielä etukäteen voivotella ja moinen tuntuu hiukan katkeralta ja/tai hölmöltä, jos suoraan sanotaan.
Kyseinen kommentti nyt oli lähinnä viittaus pelialan tapaan lypsää kaikki menestyvä/suosittu loppuun. Nintendo tekee sitä yhtä lailla kuin muutkin ja jos se sen hetken hitti ei ole omaan mieleen niin kai se ihan normaalia on voivotella että turha varmaan muunlaista on odottaa.
Toisaalta olen myös useamman kerran todennut että jos tekevät kuten Majora Ocarinalle niin olen erittäin kiinnostunut mitä saavan BotW:n päälle rakennettua. Jännästi unohtuu että on muutakin tullut kirjoitettua kuin voivoteltua. Ennakkotilauksia katsellut tuolle spessullekin jos sattuisi olemaan se "Majora" siellä
Toki fiksummatkin meistä ovat aina välillä tilanteissa, jossa sanomansa kuulostaa toisen korvaan hölmöltä - tai minä ainakin huomaan olevani (toki en niihin viisaimpiin todellakaan lukeudu
)
Näin toki ja minä varsinkin kun niin paljon kirjoitan eikä aina (kuten nytkään kai) saanut asiaansa selvästi sanottua, mikä on se toinen syy miksi asiat voi kuulostaa hölmöltä. Eli tulkitaan väärin ja/tai on alunperin kirjoitettu epäselvästi. Tai bonuksena on kerralla molemmat
Ja se tärkein: Oletko nyt ihan varma, että me Zelda-fanit toivottaisiin Zeldoista jotain muuta kuin Zeldoja? Emme. Monet meistä ovat vain tyytyväisiä siihen, että pelisarjamme on uudistunut, ei muuttunut "muuksi kuin mitä ne ovat":
Joo, ehkä yleistäminen on typerää mutta yritin sanoa että sellaisen perinteisen kaavan fanit. Olettaisin että jos niitä asioita hakee niin BotW voisi olla pettymys, ainakin Zeldana. Ehkä muuten voi maistuakin jos sen tapainen hiekkalaatikko maistuu.
Mutta siitä saadaan varmaan olla eri mieltä että "uudistuminen" ei voisi tarkoittaa toisesta näkökulmasta nimenomaan sitä että peli on muuttunut muuksi mitä pelisarjalta on odottanut. Jos uudesta kaavasta taas pitää niin totta kai siihen on tyytyväinen. Päivänselvää.
Ikävää ja kuten todettua, et ole tämän mielipiteen kanssa yksin.
Usein kyllä tuntuu että olen niitä harvoja jotka tästä on samaa mieltä. Aseiden hajoamisesta ehkä useampi on samaa mieltä (eikä se ole minulle edes kovin iso ongelma kaikkeen muuhun verrattuna) mutta vähemmän kai yleisemmin. Tai sitten ymmärtävät olla hiljaa taustalla koska usein saa aika tylyä kommentointia takaisin
Minulle itselleni se on ihan ilmiselvästi Zelda-peli, ei epäilystäkään. Perinteisten luolastojen "räjäyttäminen" pikkukokoon shrineiksi ja siten koko maailman täyttäminen zeldamaisilla pulmilla, joita ratkomalla hahmo vahvistuu -> maailma avautuu on itselle juuri Zelda-pelaamisen, ei minkään muun, loistokas evoluutio. Ja toki tämä koskee vain konkreettisesti pelimekaniikkoja, tunnelmasta ja muusta zeldamaisuudesta en ryhdy enää tämän wall of textin perään kirjoittamaan mitään.
Vaikka tiedän että yksittäisiin juttuihin tarttuminen on vähän pöljää niin pakko tähän tarttua. Shrinet kun ei oikein tunnu samalta kuin se, että menee tietyn teemaiseen, yhtenäiseen "dungeoniin", jonka päässä odottaa jokin oikeasti merkittävä palkinto, joka auttaa muualla eteenpäin.
Lisäksi "zeldamaiset pulmat" on aika yhdentekeviä kun ne on heitelty pitkin maita ja mantuja. Siellä on se Korok seed kuitenkin, kun ennen niitä piti ratkoa että pääsi selkeästi eteenpäin.
Ja se, että maailma avautuu "levuttamisella" on ärsyttävää. Toki pelaan pelejä joissa se on pitkälti pointti mutta se ei ole asia, jota kaipaan zeldaan. Selkeämpi "tämän välineen kanssa pääset nyt X-paikkoihin"-kaava oli tyydyttävämpi kuin se, että shrinen tai parin jälkeen pystyy kiipeämään vähän korkeammalle. Varsinkin kun siellä korkealla ei välttämättä ole edes mitään erikoista miksi sinne mennä.
Mitä tulee Zelda-tunnelmaan... Minulle zeldan tekee nimenomaan se (pelaamisen ja etenemisen) kaava. Tarinahan niissä on usein samaa luokkaa kuin Marioissa. Ellei sitten jotain ole mennyt ohi ja lujaa. Aina sama pahis, aina sama prinsessa, aina sama sankari. Tietysti pelien sisällä on kivoja pieniä itsenäisiä juttujaan mutta se päämotivaatio on aina identtinen.