Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
En vertaakaan, vaan kysyn, miksei se ole hyvä peli? Tai miksei Smash Bros. ole hyvä peli?
Edit: Jos tarkoitat Fighting Gamella tiukan perinteistä taistelupeliä, ymmärrän lausuntosi. Muuten en.
Se ei ole hyvä peli sen takia että jokainen mainitsemistani kilpailijoista tekee jokaisen osa-alueen niin huomattavasti paremmin että ajan tuhlaaminen Fighter's Destinyyn ei ole millään tasolla perusteltua.
Millä tavalla Tekken tekee Fighter's Destinyn pistelaskujärjestelmän paremmin?
Omasta mielestäni mielenkiintoinen lajityypin uudistaja, joka jäi kuitenkin hieman varjoon.
OoTin Meta-keskiarvo on laskettu parinkymmenen arvosanan perusteella. Nykypäivänä ei oteta enää 99 pistettä tuosta noin vain, sillä arvostelijoiden määrä on noussut reilusti.
Ollanko nyt Pelaajan ja KonsoliFIN:n keskustelupalstalla?
Joku mainitsi OoTin maailman parhaaksi peliksi ja toinen kertoi vasta GTA IV:n yltäneen samoihin lukuihin parhaudessa (Meta ja GameRankings ovat parhauden mittareita).Miten tämä liittyy tähän triidiin?
Ei kuulkaa poijjaat, kyllä se Saturn kovin oli. En muuten tunne ketään muuta, joka vastaavan laitteen olisi hankkinut, mutta toisaalta, oli minulla 32X:kin. Olihan joku Daytona USA, Sega Rally, Panzer Dragoon ja Virtua Fighterit kova sana siihen aikaan. Niin ja paras futispeli Sega Worldwide Soccer.
Kun paha maailma tappoi Saturnin, jouduin hankkimaan PS1:sen. Nintsikka kävi joskus vain lainassa ja olihan Golden Eye kieltämättä kova peli. Mutta onhan Sega aina Sega. Niin hyvässä kuin pahassa.
Joku mainitsi OoTin maailman parhaaksi peliksi ja toinen kertoi vasta GTA IV:n yltäneen samoihin lukuihin parhaudessa (Meta ja GameRankings ovat parhauden mittareita).
Ja mitä tämä tarkoittaa?
Minkä takia pitää ottaa asioita huomioon jotka eivät koskaan käytännössä toteutuneet, ja tyhmempikin tietää että ei niiden toteuttamisessa ollut mitään mahdollisuutta? Et voisi paremmin osoittaa sitä mikä Fanboy-ajattelutavassa on vikana.................. asioita ajatellaan ihan uskomattoman mutkan kautta että saadaan oma fanitus näyttämään "hyvältä".
Olen saattanut ehkä muutamaa peliä pelata elämäni aikana. Aktiivipelaamista yli 20 vuotta, ja varsinkin N64-Saturn-Playstation akselilla.
En tarkoittanut että mulla oli N64 vaan julkasun tienoilla, mulla on ollut kokoelmissa jokainen N64:n hyväksi luokiteltava peli jossain vaiheessa, ja kylmä fakta vaan on että niiden määrä on säälittävän pieni verrattuna PS:n helmiin. Luulisi sinunkin keräilijänä älyävän tämän, mutta vissiin on jäänyt se fanitusvaihde päälle sieltä teini-iästä.
Mulle on aivan sama mikä merkki siinä koneessa lukee, mutta on todella yksinkertaista matematiikkaa päätellä kummalla koneella on enemmän hyviä pelejä jos niitä tarkastellaan ilman minkäänlaista fanitusta.
PS1:lle julkaistiin useita tuhansia pelejä (vähintään yli 4000), ja N64:lle alle 400. Vaikka kuinka itkisit että ei sillä ole mitään väliä kun PS1:n pelit on niin paskoja, niin ajattele sitä miten hyvin PS1 menestyi. Ei sitä syyttä tapahtunut. Kaikille oli oikeasti jotain huikeita pelejä, riippumatta omasta pelimausta.
Itse olen esim. Fighting Game harrastaja, N64:lle ei tullut koko elinaikanaan YHTÄÄN hyvää genren edustajaa (turha tuputtaa nimiä, olen pelannut jokaista).
OoTin Meta-keskiarvo on laskettu parinkymmenen arvosanan perusteella. Nykypäivänä ei oteta enää 99 pistettä tuosta noin vain, sillä arvostelijoiden määrä on noussut reilusti. Tuolloin myös fanipoikalehtiä oli pilvin pimein, jotka lykkivät satasen jokaiselle fanituksen kohteelleen. On niitä nykyäänkin, mutta yhä useampi sivusto ja lehti käsittelee asioita vähän eri kantilta nykyään kuin tuolloin.
Sitä, että aggressiivinen retrokeskustelu on ikävää luettavaa.
Sitä, että aggressiivinen retrokeskustelu on ikävää luettavaa.
En tietenkään väitä, että tuo olisi paska saavutus ollut silloinkaan. Totean vain, että sen saavuttaminen tänä päivänä on vielä tuhannesti vaikeampaa.Aah viittasit siihen viestiin. No jokatapauksessa ei se 99 silloinkaan mikään paska saavutus ollut. Olisihan niitä tuolla paljon enemmän jos sinun teoriasi pitäisi paikkansa.
Ja mitä tämä tarkoittaa?
En tietenkään väitä, että tuo olisi paska saavutus ollut silloinkaan. Totean vain, että sen saavuttaminen tänä päivänä on vielä tuhannesti vaikeampaa.
Ei nämä ole mitään minun teorioitani, vaan ne luvut ovat nähtävissä ihan siellä saitilla kun katsot. OoTin arvosteli 22 eri lähdettä, GTA IV:n on arvostellut jo nyt yli 50 lähdettä ja lisää on varmasti tulossa. Olen melko varma, että GTA IV:n arvosana tippuu vielä johonkin 95-98:n välille kun pari neropattia käy lykkäämässä 80 pistettä sille. Arvostelujen määrä nousee tuon pelin tapauksessa varmasti jonnekin sataan, joten arvosanan tippuminen on lähes selvää.
Tässä nyt mennään vähän molemmin puolin. Sinänsä kyllä viha-arvosteluiden vaikutus laskee kun on enemmän arvioita, mutta toisaalta taas noihin aikoihin käytännössä ainoastaan pelilehdet ja pelisaitit arvostelivat pelejä. NY Timesit ja vastaavat ovat tulleet vasta nyt mukaan. Viha-arvosteluja ei siis tuolloin ollut juurikaan.I
Mutta siis tuo "tuhannesti vaikeampaa" kuulostaa vaan edelleen pöljältä. Kun arvostelujen määrä nousee samalla negatiivisten "viha" arvostelujen vaikutuskin laskee. Eli kyllä minusta suhteessa suunnilleen samoilla kriteereillä mennään kuin silloin. Ja Finngamer on siinä oikeassa, että niitä "fani-sivustoja" on nykyään jo satoja, ellei enemmänkin. Ei tarvitse kuin vähän lukaista niin sen kyllä huomaa.
PlayStation- ja Nintendo-lehtien aika alkaa olla ohi. Ja ehkä on vain hyvä niin.