Vastaus: Uskonnot & ateismi
Mutta jos ei näe jumalaa tuollaisena oliona, jumalan olemassaoloon ei ole mitään syytä. On varsin tarpeetonta ajatella, että alkuräjähdyksen takana olisi jotain, jonka alkuperää ei voi selittää sen sijaan, että itse alkuräjähdyksen alkuperää ei voi selittää. Lisäksi alkuräjähdyksenkin alkuperästä on olemassa tieteellisesti varteenotettavia hypoteeseja, kuten multiversumi- ja braaniteoria.
Mielenkiintoista on sekin, että vaikka uskontojen syntyhistoriaa on tutkittu, ja tutkijat ovat jo löytäneet hyvinkin uskottavia selityksiä sille, miten uskonnolliset uskomukset ovat syntyneet, löytyy yhä paljon ihmisiä, jotka kuvittelevat uskonsa tulevan jumalilta(/jumalalta). Ja vielä nytkin, kun tieteen avulla on saatu ihminen kuuhun ja luotain ulos aurinkokunnasta, kun meillä on Internet ja satelliittipuhelimet, kun sairauksia voidaan hoitaa antibiooteilla ja leikkauksin, kun tuholaisia torjutaan ja viljantuottoa tehostetaan geenimanipuloinnilla, kaiken tämän tieteen kehityksen keskellä meillä on ihmisiä, jotka perustavat elämänsä tuhansia vuosia vanhoihin taruihin.
Johdonmukaista tiedettä on tehty vasta muutama sata vuotta. Tänä aikana olemme oppineet valtavasti, vastanneet suureen joukkoon esi-isiämme askarruttaneita kysymyksiä. Mutta koko tänä aikana yhteenkään kysymykseen vastaus ei ole ollut jumala. Todisteen puuttuminen ei ole todiste puuttumisesta, mutta jotain voisi päätellä siitäkin, että satojen vuosien etsinnän jälkeen emme ole päässeet yhtään lähemmäs jumalaa. Pikemminkin päinvastoin.
Ensimmäiseen kappaleen liittyen: Aivan, kuten kirjoitin, lähtötilanne on 50-50. Jumalan olemassaololle ei ole todisteita, mutta toisaalta ei ole sillekään, ettei jumalaa olisi olemassa. Se, kummalle antaa enemmän painoarvoa, riippuu omista lähtökohdista. Kyse ei ole vain siitä, että osa ihmisistä (tieteilijöistä) valitsee automaattisesti uskonsa perusteella "puolesta" ja osa uskonsa puutteen perusteella "vastaan". Tiedollista evidenssiä vastaan tai puolesta on yhtä paljon tai vähän. Ongelmalliseksi asian tekee se, että puhumme siitä, mikä on kaiken - jopa ei-minkään - takana.
Tiede pohtii kysymystä omalla kielellään, joten oletan, että kysymys on sallittu myös filosofian kielellä? Itse asiassa tiede pyrkii jatkuvasti vastaamaan tähän kysymykseen, mikä implikoi, että kysymys on tärkeä. Kuten sanoit, ei mistään kaikki -ajatus on mielekäs (tavallaan), mutta niin on myös jostakin kaikki -ajatus. Huomioi, että jumalan olemukseen kuuluu primäärisyys; jumalan takana ei ole enää mitään. Alkuräjähdysteorioiden ongelma on käsittääkseni se, että selitys kulkee kehässä. Kyseessä on päättely, joka saa oiketuksensa aina lisätodisteilta, jotka nekin vaativat lisätodisteita ad infinitum, kunnes voidaan pysäyttää päättelykehä. Mutta miten se voidaan tehdä?
En osaa sanoa - en ole tiedemies, ja toisaalta puhtaan tieteellisesti näihin kysymyksiin vain kourallinen lajistamme pääsee kunnolla käsiksi. Nekin rippeet, joita meille kansantajuistetaan ovat useimmille kaunista ja eksaktia analyysia, mutta valitettaasti tahtomme kulkee ymmärryksemme edellä. Ymmärrys ei kertakaikkiaan tavoita sitä, mihin tahto pääsee osittain käsiksi. Tiede kysyy miten, ehkä myös miksi, ja omalla tavallaan se tahtoo vastauksia, vaikkei taustalla olekaan samanlaista päämäärähakuisuutta kuin vaikkapa teologialla.
Mitä tulee loppuvastaukseesi, niin minun on vaikea käsittää miten esittämäsi kysymykset ovat relevantteja Jumalan, ikuisen elämän tai Pelastajan käsitteiden kanssa? Kaikki kiitos tieteelle ja tekniikalle saavutuksista, joista nautimme, mutta miten tällainen tieto muka vastaisi kysymyksiini Jumalasta? En tiedä muista, mutta itse jaan uskonkysymykset raa'asti erilleen tieteen, politiikan tai tekniikan kysymyksistä. Uusi tieto ei kumoa sitä, joka ei edes periaatteelisesti kuulu tämän tiedon piiriin. Ymmärrän, että kautta aikain ihminen selitti asioita Jumalan avulla, mutta onko tämä Jumalan syy? Toisaalta, onko se Jumalan syy, että hän antoi ihmisten ymmärtää muinoin asiat yksinkertaisesti tai väärin? Tuntuu siltä, että sinun mielestäsi Jumalan olisi pitänyt tehdä ihmiskunnan aamusarastuksen ajoilla jokin interventio, ja antaa ihmisille 2000-luvun tieto, taito ja tekniikka.
Pelastuskysymys on täysin riippumaton tällaisista asioista. On hyvä pitää mielessä, että Jumalan ei tarvitse masinoida kosmosta sen jälkeen, kun luonnonlait ovat ottaneet järjestyksen. Toisaalta tällainen olisi hyvin outoa, siis se, että Luoja jälkikäteen korjailisi tekemisiään. Itse ajattelen, että kaikki kehitys kulkee kohti sitä rataa, jonka luonnonlait ja alkuaineet ovat viitoittaneet. Näin ollen myönnän auliisti, että fysiikka on se, joka selittää minulle maailman ja sen lainalaisuudet. Tämä ei ole heresiaa, vaan suurin tunnustus ensimmäiselle liikuttajalle. Tutkimme Hänen töitään ja huomaamme, kuinka pienestä siemenestä versoaa moninaisuus kaikessa loistossaan.
Ajattelet ehkä, että poika puhuu "aukkojen Jumalasta", jonka pelialue kapenee sitä mukaa, kun tiede kehittyy? Tämä kritiikki on tosi ja se menee vain yhteen, mutta vain yhteen suuntaan: heille, joiden Jumalan olemassaolo riippuu siitä, kuinka paljon Jumala selittää todellisuutta. Itse en tällaista kantaa allekirjoita, joten kritiikki ei tuota minulle päänvaivaa. Ja lopulta se, kuinka moni ajattelee noin jumalkeskeisesti, ja on ajatellut, ei todista muuta kuin sen, että ihminen on aina valmis tarttumaan ensimmäiseen ja helpoimmalta kuulostavaan selitykseen. Näin myös tieteen parissa, ennen ja myös nyt.